Mietitkö koskaan, mitä nuoruudenrakkaudellesi kuuluu?
Kommentit (91)
Hän kuoli kesällä 15 vuotta sitten.
Ei tarvitse miettiä, tiedän kyllä kun ollaan yhä ystäviä. Harvasen päivä soitellaan tai pistetään viestiä. Jo pelkästään siksi että on yhteinen lapsi.
Oon joskus stalkannut ensimmäistä poikaystävää. Aika samannäköinen kuin nuorena, siis ei oo pahemmin lihonut. Hän on tehnyt joitain YouTube-videoita liittyen työhönsä. Niitä olen katsellut, mutta aihe on niin tylsä ettei kiinnosta. Hän olikin aika tylsä tyyppi, ja liian korkealentoinen makuuni. Vaihdoin hänet melkein lennossa. Nuorena se olikin helpompaa. En tiedä onko hänellä perhettä. Luultavasti joku itseensä kyllästynyt nainen huoli hänet.
Joskus mietin ja harmittelen nuoruuden sekoilujani. Toivottavasti hänellä on ollut hyvä elämä juttumme jälkeen. En ole stalkannut.
Kyllä me aina joskus nähdään. Samaan aikaan satuttu yhteen kahvioonkin joskus ja juteltu.
Hällä menee hyvin. Menestynyt yrittäjä ja verotilastojen kärkiporukassa ollut vuosia paikkakunnallaan
Mitä ihmettä tämä mystinen "stalkkaaminen" on? Googlettamistako? Onko siinä muka jotain kiellettyä???
Tiedän tasan mitä nuoruuden rakastetulleni kuuluu.
Asumme samassa kaupungissa ja hän on yrittäjänä, hänellä on kaksi lasta, vaimo ja omakotitalo.
Väkisikin joskus törmätään toisiimme, ja hän on esitellyt minut puolisolleen, entisenä koulukaverina.
Myös oma mieheni, tuntee tarinamme
Kun silloin aikoinaan, muka styylailtiin oltiin 17 vuotiaita.
Lukion toisella luokalla, ja se oli mukamas suurta rakkautta.
Ei se rakkautta ollut, vaan yhdessä hengailua, lähdettiin lukion jälkeen opiskelemaan eri kaupunkeihin.
Hassus kuitenkin, että molemmat me molemmat palasimme töihin, entiseen kotikaupunkiimme.
Joo, stalkannut kahta heistä kyllä. Niitä, jotka jäi mieleen. Tai etsinyt tietoja netistä toisin sanoen.
Melkein 10 vuoden suhteemme päättyi siihen, ettei hän halunnut lapsia. Hällä ei lapsia vieläkään. Naisia ollut kyllä useampikin suhteemme jälkeen- Toisinaan sattumalta törmätään. Viime tapaamisesta taitaa olla jo nelisen vuotta
Joskus tulee tuossa kylällä vastaan. Yksi jo yli kolmekymppinen poika ekasta liitostaan, ja sitten toisen vaimon kanssa on varmaan neljä tai viisi lasta, osa alle kouluikäisiä. Eli alkoi kunnolla pirttiviljelijäksi. Mulla jäi yhteen lapseen, oli niin kamala raskausmyrkytys, että meinasin kuolla.
Eipä siinä varmaan ihmeitä, on varmasti yhtä ankea tyyppinä kuin silloin ennenkin. Sen verran tiedän, että on muutaman pojan isä. Itse en haluaisi missään tapauksessa olla sellaisen perheen äitinä, joten siitäkin syystä on hyvä että erosimme.
Yksi poika jäi mielen pohjalle sillä tavalla, että vieläkin, yli 30 vuotta jälkeenpäin näen joskus hänestä unta. Koskaan ei seurusteltu, jotain pientä pussailua ja hitaiden tanssimista oli. Aina oli kuitenkin jommankummalla toinen seurustelukumppani, ei vaan ajoitus pelannut. Jotenkin olen kuitenkin varma, että meillä olisi ollut hyvä yhdessä.
No perheellisiä ollaan nyt molemmat ja lapsistakin jo osa maailmalla.
Lämmin ajatus sinulle sinne karjalan kunnaille Samuli.
t. Tiina-74
En ole stalkannut, mutta näin nuoruuden rakastettuni telkkarissa hiljattain ajankohtaisohjelmassa asiantuntijana. Hän oli jo lukiossa hyvä oppilas ja näköjään aika korkeasti on kouluttautunut. Kaunis nainen näköjään vieläkin vaikka on jo yli 50 vuotias kuten itsekin.
Yksi on kuollut, yksi on työelämässä menestynyt ja perheellinen. Hänellä on omakotitalot, kesämökit ja muut ulkoisen menestyksen merkit, joita esittelee mielellään. Ihan ensimmäinen lyhytaikainen poikaystäväni on tehnyt pitkän uran alallaan ja ollut nuoresta asti yhdessä vaimonsa kanssa joka on ihan eri tyyppinen ihminen kuin minä. Yksi suuri rakkaus on jo aika iäkäs, ilmeisesti jo eläkkeellä. Hän on ns. kulkenut omia polkujaan elämässään ja on elänyt aika vaatimattomasti.
En todellakaan. Oltiin yhdessä kun olin 19v-21v. Miehellä oli kova hinku mennä kihloihin ja muuttaa yhteen, halusi vakinaistaa suhteen. Hän päätti suhteemme yhtenä päivänä aivan yllättäen vaikka kaikki oli ns hyvin. En mitenkään voinut arvata ennalta eroa.
Samalla paljastui että miehellä oli ollut jo puoli vuotta suhde opiskelukaverinsa kanssa ja lisäksi oli pettänyt toisenkin naisen kanssa. Toivottavasti on karma kolauttanut edes jossain vaiheessa.
Sen jälkeen aloitin suhteen ax-aviomieheni kanssa, oltiin yhdessä 25 vuotta. 15 vuoden avioliiton jälkeen sain tietää että mies petti. Yritin lasten vuoksi jatkaa suhteessa ja jotenkin kitkuteltiin 10 vuotta. Kunnes eräänä päivänä sain lasten kanssa selville, että miehellä oli ollut jo yli vuoden ajan toinen PERHE lapsineen samassa kaupungissa asuvan naisen kanssa. Mies lähti aamuisin 'töihin' eli toisen naisen luo ja tuli illalla takaisin minun ja lastemme luo eikä osattu arvata mitään. Vihaan koko miestä ja toivon että karmaa lyö häntä joku päivä niin että tuntuu.
Ja ennen kuin joku sanoo miksi en antanut noille miehille. No annoin molemmille 6-9 kertaa viikossa. Enempään en vaan pysty, toosani ei kestä enempää. Ei enää ikinä vakituisia suhteita minulle!
Tiedän mitä kuuluu, olemme facekavereita.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on nuoruuden rakkaus? Mikä on yläikäraja?
Onko se oleellista? Määrittele itse. Varmaan sillä viitataan yleensä ensimmäiseen tai johonkin ensimmäisistä rakkauksista.
Ekan vakavan suhteen kanssa ollaan kavereita edelleen 40v jälkeen. Joku sellainenkin on ollut josta ei halua tietää mitään.
Paria ulkomaalaista nuoruudenromanssia tulee pohdittua, yhteyttä ei löydy somesta.
Sillä on nykyään kaunis nuori vaimo jonka pani paksuksi alle vuosi eromme jälkeen. Nainen oli silloin muistaakseni 20-vuotias.