Miksi tuot lapsesi päiväkotiin vapaapäivänäsi?

Vierailija kirjoitti:

Itse joskus muinoin soitin tarhaan, että viisivuotiaani ei tule sinne, kun meillä on yhteinen vapaapäivä. Sieltä hoitaja moittien muistutti, että koulustahan ei sitten tällä tavalla voi olla poissa. Että näinkin päin.

Tuo oli hoitajan itsensä ylentämistä, tai typeryyttä muuten. Koulustakin voi olla pois joskus etenkin ala-asteella ilman että kärsii opetus.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tämä asia kenellekkään kuuluu jos subjektiivinen hoito-oikeus on voimassa. Itse olen yrittäjä ja saatan tehdä vaikka vain 1h töitä päivässä. Loput ajasta esim. Siivoan tallia, ratsastan/ajan hevosia yms. Teen töitä monesti myös viikonloppuna kun isä hoitaa lasta. Miten yrittäjä voi edes todistaa milloin on töissä ja milloin ei. Saatan esim. Tallilla ollessa viestitellä asiakkaan kanssa ja laittaa laskuja ym. Menemään. Työnteon ja vapaa-ajan kulku on minulla usein hyvin sekaisin. Eiköhän näistä leikata sitten kun näihin ei enää varaa ole= ei ikinä. Hyvä että lapset oppivat kieltä, sosiaalisia taitoja ja valmistaa kouluun menoa. Vanhempi tuskin jaksaisi älyllistä tekemistä järjestää 365vrk vuodessa jos lapset olisivat kotona/opiskelussa/työssä mukana roikkumassa.

Sama.

Lapsilla kuitenkin on sama päivärytmi aina sen sijaan että heidän elämänsä pyörisi minun töitteni mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse joskus muinoin soitin tarhaan, että viisivuotiaani ei tule sinne, kun meillä on yhteinen vapaapäivä. Sieltä hoitaja moittien muistutti, että koulustahan ei sitten tällä tavalla voi olla poissa. Että näinkin päin.

Tämä turhautuminen voi johtua siitä että lapsesi on ollut päivän ainoa lapsi jolle varattuna hoitoa sille päivälle. Hoitajan työpäivä sitten yllättäen peruuntui, joten se ei kovasti naurata työntekijää joka mahdollisesti on ajanut sinne työpaikalleen monta kilsaa. Näin meillä ainakin jos tuli yllättäviä peruutuksia vuoropäiväkodissa.

Työpäivää ei saa tällä verukkeella perua. On vaan siellä töissä ja esim. Desinfioi leluja ja siivoaa ja järjestelee. Oma syy jos suostuu lähtemään kotiin ja jäämään ilman palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on kyllä ansiokas rölläys! Peräti 17 sivua jo.

Se minua jäi vaivaamaan, että missäs päin Suomea on ne päiväkodit, joissa vanhemmat aina ilmoittaa erikseen mikä tällä kertaa on syy tuoda lapsi varhaiskasvatukseen? Ainakaan täällä Uudellamaalla tuota ei tehdä vaan lapsi tuodan varhaiskasvatuspäätöksen jälkeen hoitoon ilman eri selityksiä.

Porvoossa lienee käytäntönä kertoa aina syy joka päivälle vai kyseleekö siellä hoitajat niitä syitä..?

Porvookin on Uuttamaata :D

Helsingissä kuulemani mukaan on aivan historiallinen jäänne se hoitoaikojen varailu. Ilmoittavat varhaiskasvatussopimusta tehtäessä hoitoajat, joita ei sen jälkeen kyseenalaisteta. Suurimmassa osassa maata hoitoajat varataan joka viikolle erikseen.

Maksakaa itse lisääntymisenne. Tulovero alas ja maksulliseksi lasten koulutusket ja hoidot. En halua veronmaksajana kustantaa ylikansoitetulla pallolla muita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämähän on vähän sama kuin kaupankassa tai linja-auton kuljettaja alkaisi syyttää asiakkaita siitä, että he käyttävät palvelua, jota henkilö työllään tuottaa. Edelleen kyse on ammatinvalinnasta, jos nykyinen ammatti ei työaikojen puolesta miellytä, kannattaa vaihtaa alaa, eikä haukkua/syyllistää maksavia asiakkaita netissä.

Vaan kaupan kassalla ihmiset aidosti maksavat ostoksistaan, päivähoito on vahvasti verorahoilla tuettua. Ja yhteiskunta maksaa palvelusta jotta ihmiset pääsevät töihin tuottamaan, ei siksi että saadaan lapsista vapaata.

Kyllä ja ei. Tietysti varmasti pääpaino subjektiivisessa päivähoito-oikeudessa on työnkäynnin mahdollistaminen vanhemmille, mutta missään laissa tai asetuksessa ei kielletä tuomasta lasta vapaapäivänä hoitopaikkaan, joka lapsella on normaalisti sinä päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua naurattaa aina nää "oma aika" ja "lapsi vapaa" kommentit lol. Mitenhän vanhemmat on kasarilla selvinny kun ei sitä omaa aikaa oo ollut. Eikä esikoulua.

Ennenhän jo ihan pienet lapset sai jättää yksikseen tai laittaa ulos yksinään. Sinne vaan leikkipuistoon talsimaan nelivuotiaat jne. Tamara Lund kertoo menneensä päivähoitoonkin yksin ratikalla nelivuotiaana.

Ja meillä äiti oli kotirouva ikänsä. Naapurissa asuva mummeli tuli antamaan äidille omaa aikaa ja kotipalvelun kodinhoitaja auttoi kotitöissä ilamiseksi.

Olen ollut päiväkoti-ikäinen 70-luvun lopulla. Äitini oli kotiäiti ja en siis ollut hoidossa. Ei näkynyt naapurin mummeleita tai ilmaisisa kodinhoitajia. Ehkä kerran vuodessa oltiin pari yötä toisella isovanhemmallani, siinä oli vanhempieni oma aika ja lapsivapaa. Yksin pääsin kulkemaan kouluun ekalle muutaman sadan metrin matkan, puistoon mentiin yhdessä äidin kanssa. Touhuttiin paljon  perheen kanssa, kotityöt, makkaranpaistoretkiä, lautapelejä, kirjojen lukemista ja samoin teki muutkin tuttavaperheet lähistöllä. Omat lapseni ovat isolla ikähaarukalla 90-luvun lopulta 2015 välille ei näkynyt ilmaisia kodinhoitajia ja naapurin mumemleita tässäkään välissä. Ensimmäisten lasten kohdalla oli ihan  tavallista että lapset olivat hoidossa vain sen ajan kun vanhemmat olivat töissä, vapaapäivät lapset oli kotona. Sama loma-aikoina ja lasten kanssa edelleen touhuttiin paljon. Vietettiin aikaa tositen lapsiperheiden kanssa. Iltatähtösen kohdalla tilanne onkin muuttunut rajusti. Päiväkodit on täynnä kotona olevien lapsia, vanhemmat väsyvät heti eikä lasten kanssa jakseta tehdä mitään pakollisten instakuvien ja my babies hätäg rakkaimmat päivitysten jälkeen. Vanhemmuus on muuttunut kun oletus asenne on että jonkun muun tämä tulisi hoitaa ja vastata kuin vanhempien, joiden tulee jatkaa lapsivapaata elämäänsä niiden instakuvien ottamisen jälkeen.

Meille syntyy syksyllä vauva ja esikoinen on silloin 3-vuotias. Pidämme hänet päivähoidossa vauvan syntymän jälkeenkin, mutta vähennämme hoitopäivät n. 2-3 pvään viikossa.Syynä tähän on se, että lapsi kaipaa virikkeitä ja kavereita mitä päivähoidossa on tarjolla.  Nyt hoitopäivät on 5pv/vko koska molemmat vanhemmat on töissä. Loma-ajat yms pidämme lapsen kotona.  En koe olevani huonompi ihminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua naurattaa aina nää "oma aika" ja "lapsi vapaa" kommentit lol. Mitenhän vanhemmat on kasarilla selvinny kun ei sitä omaa aikaa oo ollut. Eikä esikoulua.

Ennenhän jo ihan pienet lapset sai jättää yksikseen tai laittaa ulos yksinään. Sinne vaan leikkipuistoon talsimaan nelivuotiaat jne. Tamara Lund kertoo menneensä päivähoitoonkin yksin ratikalla nelivuotiaana.

Ja meillä äiti oli kotirouva ikänsä. Naapurissa asuva mummeli tuli antamaan äidille omaa aikaa ja kotipalvelun kodinhoitaja auttoi kotitöissä ilamiseksi.

Olen ollut päiväkoti-ikäinen 70-luvun lopulla. Äitini oli kotiäiti ja en siis ollut hoidossa. Ei näkynyt naapurin mummeleita tai ilmaisisa kodinhoitajia. Ehkä kerran vuodessa oltiin pari yötä toisella isovanhemmallani, siinä oli vanhempieni oma aika ja lapsivapaa. Yksin pääsin kulkemaan kouluun ekalle muutaman sadan metrin matkan, puistoon mentiin yhdessä äidin kanssa. Touhuttiin paljon  perheen kanssa, kotityöt, makkaranpaistoretkiä, lautapelejä, kirjojen lukemista ja samoin teki muutkin tuttavaperheet lähistöllä. Omat lapseni ovat isolla ikähaarukalla 90-luvun lopulta 2015 välille ei näkynyt ilmaisia kodinhoitajia ja naapurin mumemleita tässäkään välissä. Ensimmäisten lasten kohdalla oli ihan  tavallista että lapset olivat hoidossa vain sen ajan kun vanhemmat olivat töissä, vapaapäivät lapset oli kotona. Sama loma-aikoina ja lasten kanssa edelleen touhuttiin paljon. Vietettiin aikaa tositen lapsiperheiden kanssa. Iltatähtösen kohdalla tilanne onkin muuttunut rajusti. Päiväkodit on täynnä kotona olevien lapsia, vanhemmat väsyvät heti eikä lasten kanssa jakseta tehdä mitään pakollisten instakuvien ja my babies hätäg rakkaimmat päivitysten jälkeen. Vanhemmuus on muuttunut kun oletus asenne on että jonkun muun tämä tulisi hoitaa ja vastata kuin vanhempien, joiden tulee jatkaa lapsivapaata elämäänsä niiden instakuvien ottamisen jälkeen.

Sinun lapsuudessasi oli kotipalvelu saatavilla. Ja äitisihän vain makasi kotona.

Minä esimerkiksi olen yrittäjä. Molempien lasten lanssa äitiysvapaata oli kaksi viikkoa ja sitten aloin tehdä töitä.

Vierailija kirjoitti:

Päiväkotiin on otettu hoitoon tietty määrä lapsia ja siitä peritään maksua sovittujen tariffien mukaisesti. Hoitajille maksetaan hoitamisesta palkkaa TESsin mukaan työstä, jota he ovat allekirjoittamallaan työsopimuksella sitoutuneet tekemään.

Avaus on täysin älytön ja ennemminkin henkisesti päiväkotilapsen tasolla olevan henkilön tekemä kuin hoitajan.

Seuraavaksi saanemme lukea jälleen kerran "kaupan kassahenkilön" tekemän avauksen siitä miten ostokset siihen hihnalle kuuluu pinota...

Arjessa ei noudateta lakia. Olisi reilua, että saisin isompaa palkkaa, kun vastuullani on lapsia enemmän kuin lain sallimat 7. Näin on lähes päivittäin.

En koe huonoa omatuntoa siitä, että lapsi noin 5-10 päivää vuodessa päiväkodissa vaikka itsellä vapaapäivä töistä. Meillä ei ole mitään tukiverkkoja, nepsylapsi kuormittaa arkea yllättävän paljon ja vapaapäivät käytän aina järkevästi, teen esim suursiivouksia kotona, pihatöitä, käyn hammaslääkärissä, kauppa-asioilla jne. Ja sitäpaitsi lapsi tykkää olla päiväkodissa ja odottaa aina sinne pääsyä koska siellä on kaveritkin. En tietenkään veisi lasta päiväkotiin vapaapäivinä, jos lapsi ei haluaisi mennä!

Vierailija kirjoitti:

Itse työskennellessäni päiväkodissa, oli pakko vain ajatella, että monessa tapauksessa lapsen on parempi olla täällä, kuin esim. katsoa "yksin" telkkaria koko päivä ilman muuta virkettä. Ikinä emme tiedä, mikä tilanne kotona on ja kuinka uupuneita vanhempi/vanhemmat ovat. Suon äidille/isälle ajan käydä rauhassa kampaajalla oman hengähdystauon saamiseksi tai esim. kaupassa käynnin ajaksi ilman, että lapsi kiljuu mukana kurkku suorana ja kaikki ovat vihaisia.

On niin monenlaisia perheitä ja tarpeita. Osalta puuttuu täysin arjen organisaatiokyky, toisella ei ole tukiverkkoa ja kolmas painii taloudellisten huolien kanssa. Kaikki ongelmat eivät näy päällepäin ja lasta hakiessa esitetään iloista. Jos vanhempi on muutenkin kovin innokas tuomaan lasta hoitoon, viitsiikö hän edes tehdä lapsen kanssa mitään kun ovat kotona?

Ottaahan se päähän, että lapsi tuodaan joissakin tapauksissa hoitoon täysin "turhaan". Henkilökunta tekee pidempää päivää, eikä voi pitää lomiaan.

Tämä korostuu varsinkin nyt, kun henkilökuntaa ei ole, eikä sijaisia saada.

Ei tämä tästä miksikään tullut. Puolensa ja puolensa. Kai tässäkin olisi se ensimmäinen asia ennaltaehkäisevässä ja opastavassa perhetyössä. Miten lasten kanssa ollaan ja mitä heidän kanssa voi tehdä yhdessä. Kuinka ja koska kannattaa hoitaa kauppareissut jne.

Mä hoidatin syöpäni lapsen viskarivuonna. Ja aina lasta hakiessani olin iloinen ja onnellinen; sekä lapsen näkemisestä että työntekijöiden. Esittää sitä ei tarvinnut, kun se oli usein päivän odotetuin hetki. Meillä oli ihana päiväkoti!

Tein osin töitäkin syöpävuoden aikana. Sanaa syöpä ei lapselle kerrottu tilanteen ollessa päällä, kun hän oli jo edellisvuonna menettänyt siihen yhden läheisen. Mulla oli vaan sairaus joka vei hiukset. Ennuste oli aika hyvä alusta asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä mielestäni haukutaan kyllä väärää puuta. Enemmänkin teillä pitäisi olla enemmän työntekijöitä kuin että vanhempien vika, kun käyttävät palveluita.

Ja mistähän niitä tekijöitä otetaan kun nytkin on pulaa ja sijaisiakaan ei saada? Millä rahalla ajattelit lisähoitajat maksettavan, mistä luovutaan sen takia? Suurennetaan ryhmiä entisestään? Jo nyt naurattaa kun vanhemmat vievät lapset "saamaan varhaiskasvatusta" kun oikeasti päiväkodeissa alkaa olla täysi selviäminen päivästä toiseen ilman että kukaan loukkaantuu tai kuolee. Ei, en todellakaan vie lapsiani hoitoon jos jompi kumpi vanhemmista on vapaalla! Tulevaisuus ei kyllä näytä yhtään paremmalle, mt-ongelmien takia on helppo päästä kokonaan pois työelämästä kuten Noora 44 v:kin osoittaa tämän päivän lehdessä, tuilla elelee mukavasti.

Vanhempien vikako se on, ettei varhaiskasvattajia saada eikä ole rahaa maksaa tarpeeksi palkkaa että hoitajat viihtyisi?! Oisko nyt syyttävän sormen paikka jossain ihan muualla kuitenkin.

On vanhempien vika osittain koska heissä on paljon systeemiä hyödyntäviä. Jos lapset vietäisiin hoitoon vain kun tarvetta niin toiminta tehostuisi huomattavasti. 

Onko "hyväksikäyttö" tässä tapauksessa pelkästään "hyväksikäyttävien" vika vai osittain lainsäädännön, joka mahdollistaa "hyväksikäytön"? Miten helppoa onkaan tuomita muita, vielä helpompaa se on tietämättä/huomioimatta syitä ja muita faktoja.

Yläasteikäinen lapseni on ollut mummoloissa hoidossa yhteensä viisi yötä ja eskarilainen pikkusisarus yhden yön elämänsä aikana.

Se, että tukiverkkoa on, ei tarkoita että lapset ovat tukiverkolla jatkuvasti hoidossa.

Olen kasvattanut lapseni niin, että heidän kanssa kotona on hyvä olla ja asiat saa hoidettua.

Lasten ensisijainen tarve on turvallisuuden tunne, lämpö ja ruoka.

Kasvatus kuuluu ensisijaisesti vanhemmille. Varhaiskasvatus tukee vanhemmuutta.

Lapseni ovat kotona vanhempien vapaapäivinä ja lomalla.

Eikö kolmevuotiaat ja nuoremmat, joiden vanhemmat ovat kotona voisi käydä puistossa ja kerhoissa? 4-6 vuotiaat kyllä hyötyvät erilailla päiväkotitoiminnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloituksen tarhatäti ei saanut tätä päivää vapaaksi, koska toit lapsen vapaapäivänäsi hoitoon.

Tarhatäti saattoi joutua viemään oman lapsen päiväkotiin, vaikka olisi mieluummin viettänyt 4 päivän vapaan oman kanssa.

Saa harmittaa!

Turhaa omasta ammatinvalinnasta kitistä. Olisi AP valinnut ammatin, jossa voi halutessaan pitää vapaata.

No, ei se aloittaja välttämättä osannut arvata, ettei helatorstaita saa vapaaksi tai jotain muuta toivetta valitessa ammattia. Harva 15- vuotias miettii tällaista. Asiat konkretisoituu myöhemmin, kun saa lapsia.

Tällainen kommentointi ei myöskään edistä saamaan hupenevia lastenhoitajia alalle ja töihin päiväkotiin. Se ei myöskään ole tarhatädin ongelma, jos ihmiset tekevät enemmän lapsia mitä jaksavat hoitaa hyvin. Toki subjektiivinen päivähoito-oikeus antaa mahdollisuuden tuoda lapsi hoitoon omana vapaapäivänä. Itse en tällaista itsekkyyttä voi käsittää.

Alaa voi aikuisena vaihtaa, jos ei miellytä. Syy miksi joku tuo lapsensa vapaapäivänään hoitoon, on vain tuovan vanhemman/vanhempien asia. Ei kuulu päiväkodille mitenkään. Subjektiivinen hoito-oikeus ja sen käyttäminen ei ole itsekkyyttä, vaan oikeus, kuten termissäkin sanotaan. Subjektiivinen hoito-oikeus ei ole yksittäisen vanhemman vaan päättäjien päätös, jos siitä haluaa valittaa, oikea kohde valittaa on eduskunta, ei vauvapalsta.

Minusta on täysin käsittämätöntä tämä vanhempien jatkuva syyllistäminen. Syitä pitää lapset hoidossa omina vapaapäivinä on monia, itsekkyys toki voi olla yksi niistä mutta ei missään tapauksessa ainoa. Kertoo empatiakyvyn puutteesta jos ei sitä ymmärrä.

En ole tarhatäti. Tein sen verran lapsia (2) mitä jaksan varmasti itse hoitaa.

Myös lapseni ansaitsee vappa-aikaa, aikaa vanhempien kanssa ja lomaa. Lapseni viihtyvät päiväkodissa, lähtevät sinne mielellään ja välillä harmittaa lähteä kotiin, kun leikit jää kesken.

Ajattelen myös hoitajia ja hoitajien jaksamista.

Miksi väsyneen vanhemman puoliso ei hoida lasta, jotta väsynyt vanhempi saa levätä? Miksi oman lapsen kanssa ei jakseta tai haluta olla? Ennen kaikkea, miksi lapsia ei kasvateta? Missä on lasten tarpeiden huomioiminen ja lempeä ohjaus ja yhdessä tekeminen?

Rajat, rakkaus, ulkoilu, ateriarytmi, terveellinen ruoka, uni, Lepo, rutiinit, ruutuaikaa, sadut leikki, piirtäminen.

Lasten kaunis kohtelu, ikätasoinen huomiointi. Vanhempien vastuu ja päätöksen teko, esim vanhempi päättää että vaatteet puetaan ja lapsi voi valita laittaako sinisen vai punaisen paidan ylle. Lapsilta ei voi kysyä haluatko pukea vaatteet ylle. Vanhempien pitää uskaltaa olla vanhempi ja auktoriteetti lempeästi ja jämptisti ilman väkivaltaa ja huutamista.

Mainitsemasi asiat eivät mitenkään vaikuta siihen, etteikö joskus vanhemmalla voi olla tarve ihan tärkeästä syystä viedä vapaapäivänään lapsi hoitoon. Esimerkiksi joku vanhempi on voinut ottaa vapaapäivän sen vuoksi, että menee useamman sadan kilometrin päähän erikoislääkärin vastaanotolle. Lasta ei vaan ole mahdollista ottaa mukaan..

Niin. Se hyvä, lapsensa kasvattava, omistautuva ja rakastava vanhempikin voi joskus tarvita päivän jolloin hoitaa omia asioitaan. Jos vanhemman pitää arkivapaapäivänään ehtiä esim käydä lääkärissä, hiustenleikkuussa, autokorjaamolla, ostoksilla ja hoitaa pankkiasioita, niin millä lailla se on kiva lomapäivä lapselle? Joillain puuttuu selvästi kyky asettua toisten asemaan ihan kokonaan.

Onko sen vapaapäivän oltava helatorstain jälkeinen perjantai?

Ja miksi ei olisi? Eikä sen lepopäivän vaihtoehto välttämättä olisi muutenkaan vapaapäivä lapsen kanssa, vaan työssäolo ja sen lepopäivän pitäminen myöhemmin. Jolloin lapsi olisi kuitenkin päiväkodissa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä taas ne vanhemmat, joille omat lapset eivät ole tärkeitä, selittelevät, miksi rahtaavat jälkikasvunsa päiväkotiin, vaikka ei olisi tarve. Hävetkää!

Kuka on sanonut, ettei ole tarve? Varmaan jokainen lapsensa päiväkotiin vievä kokee siihen tarvetta. Se, että sinusta esimerkiksi yövuoroputken jälkeen univelkojen nukkuminen ei ole mikään oikea "tarve" on sinun ongelmasi. Ei minun tarvitse hävetä sinun ymmärtämättömyyttäsi.

Vierailija kirjoitti:

Yläasteikäinen lapseni on ollut mummoloissa hoidossa yhteensä viisi yötä ja eskarilainen pikkusisarus yhden yön elämänsä aikana.

Se, että tukiverkkoa on, ei tarkoita että lapset ovat tukiverkolla jatkuvasti hoidossa.

Olen kasvattanut lapseni niin, että heidän kanssa kotona on hyvä olla ja asiat saa hoidettua.

Lasten ensisijainen tarve on turvallisuuden tunne, lämpö ja ruoka.

Kasvatus kuuluu ensisijaisesti vanhemmille. Varhaiskasvatus tukee vanhemmuutta.

Lapseni ovat kotona vanhempien vapaapäivinä ja lomalla.

Eikö kolmevuotiaat ja nuoremmat, joiden vanhemmat ovat kotona voisi käydä puistossa ja kerhoissa? 4-6 vuotiaat kyllä hyötyvät erilailla päiväkotitoiminnasta.

Nykyään yhä useammalla on nopeatempoinen epäsäännöllinen työ.

Lasten kannalta on jörkevintä että he ei pyöri sen työn ympörillä vaan elävät tasaista elämää omalla päivärytmillä.

Tällöin myös esimerkiksi vanhemman pitkiä työrupeamia seuraava ns vapaapäivä voi olla fiksumpi viettää siellä päiväkodissa eikä kotona univelkaisen ja tokkuraisen ja väsyneen vanhemman kanssa.

Samaten niitä vapaita voi ilmaantua yllättäen. Tai peruuntua.

Eikä vaatteista voi päätellä onko töitä vai ei

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se jostakin kertoo. Kuten itsekkyydestä ja siitä että lapset on enemmän rasite kuin ilo. Tosin on ymmärrettävää että joskus vanhempi tarvitsee esim. asioiden hoitopäivän.

Eiköhän sen lapsenkin ole mukavampi olla päivä päiväkodissa ohjatun toiminnan parissa ja leikkien kavereiden kanssa kuin nököttää koko päivä äidin kanssa vaikkapa gynen ja silmälääkärin odotushuoneessa ja vastaanotolla ja viipottaa koko päivä mukana asioilla, joita on äidin pakko hoitaa omana vapaapäivänään kun monia asioita ei työpäivän aikana voi hoitaa. 

Mitä ihmeen asioita sitä hoidetaan vapaapäivinä, kaikkihan hoituu nykyään netissä. Vai pitääkö jossain luukulla vielä jonottaa, 85-vuotias tätini joutuu toki taksilla ajamaan pankkiin keskustan konttoriian  ja jonottamaan. Ei näkövammaisena voi käyttää pankkikorttia.

Gynen ja silmälääkärin pakeilla saa käydä työaikana, samoin jos joku tuska yllättää.

Mitähän se tämän päivän varhaisen kasvatuksen ohjattu toiminta on, hyvä kun huutava lauma saadaan koossa pysymään.

Jo parikymmenta vuotta sitten touhussa oli aika paljon kaikkea, ainoa joka oli lapsia kohtaan ihana oli se pienipalkkaisin päiväkotiapulainen, jota vieläkin muistan kiittää jos torilla tapaamme 🥰

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se jostakin kertoo. Kuten itsekkyydestä ja siitä että lapset on enemmän rasite kuin ilo. Tosin on ymmärrettävää että joskus vanhempi tarvitsee esim. asioiden hoitopäivän.

Eiköhän sen lapsenkin ole mukavampi olla päivä päiväkodissa ohjatun toiminnan parissa ja leikkien kavereiden kanssa kuin nököttää koko päivä äidin kanssa vaikkapa gynen ja silmälääkärin odotushuoneessa ja vastaanotolla ja viipottaa koko päivä mukana asioilla, joita on äidin pakko hoitaa omana vapaapäivänään kun monia asioita ei työpäivän aikana voi hoitaa. 

Mitä ihmeen asioita sitä hoidetaan vapaapäivinä, kaikkihan hoituu nykyään netissä. Vai pitääkö jossain luukulla vielä jonottaa, 85-vuotias tätini joutuu toki taksilla ajamaan pankkiin keskustan konttoriian  ja jonottamaan. Ei näkövammaisena voi käyttää pankkikorttia.

Gynen ja silmälääkärin pakeilla saa käydä työaikana, samoin jos joku tuska yllättää.

Mitähän se tämän päivän varhaisen kasvatuksen ohjattu toiminta on, hyvä kun huutava lauma saadaan koossa pysymään.

Jo parikymmenta vuotta sitten touhussa oli aika paljon kaikkea, ainoa joka oli lapsia kohtaan ihana oli se pienipalkkaisin päiväkotiapulainen, jota vieläkin muistan kiittää jos torilla tapaamme 🥰

Ihan esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvät asiat.

Ja meillä arkea kuormitti appiukon hoitoon saaminen ja äitini perunkirjoitus.

Ei kaikki ole jossain suojatyössä josra piipahdellaan palkallisesti hammaslääkäriin.😂