HS: Keskiluokka tekee haukkumasanalla eroa työväenluokkaan, sanoo tutkija Luokkatausta vaikuttaa ajatuksiimme

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[

Minusta persu-sanan käyttäminen ei viittaa mitenkään yhteiskuntaluokkaan, vaan ajattelutyyliin.

On yhtä kuin Suomen republikaanit.

Juuri näin. Meidän perheessämme on persuja äänestetty parit edelliset vaalit. Olemme suurituloisia ja yrittäjiä🤷🏻 Yleensä tykätään maalailla sellaista kuvaa, että persuja äänestävät kokevat jotain suurta vääryyttä ja osattomuutta yhteiskunnassa. Jos ylimieliset vihervassarit haluavat tällaisella teorialla lohduttaa itseään, niin mikäpä siinä.

Akateemisena naisena olen äänestänyt Halla-ahoa viimeisissä kolmissa vaaleissa. Periaatteessa sana persu on muuten mielestäni vihapuhetta, koska puoluehan on perussuomalaiset, mutta en halua olla mikään wokekansan tapainen nillittäjä, joten yleensä annan sen mennä. Muta ei arkipuheessa vasemmistolaisiakaan sanota punikeiksi eikä kokoomuslaisia lahtareiksi.

Persuilla on oma tulkinta vihapuheesta. Ei ole vihapuhetta, kun persupoliitikko toivoo julkisesti tietyn naispoliitikon tulevan r aiskatuksi eikä koskaan suostu pahoittelemaan puheitaan. Sen sijaan kaikki kritiikki persuja kohtaan on vihapuhetta.

Se logiikka taisi mennä kylläkin niin, että jos joku ihminen tieten tahtoen toimittaa tänne haitallista porukkaa, joka tekee rikoksia, niin olisi oikeudenmukaista, että se ihminen saisi kokea seuraukset harrastamastaan politiikasta viattomien sivullisten sijasta. Minusta tuo logiikka on ihan ymmärrettävä, vaikka siinä on nostettu ihan väärä asia keskiöön.   Olisi pitänyt korostaa sitä, että tänne ei ylipäätään pidä tuoda r a i s k a a j i a eikä muuta haitallista porukkaa, edes sellaisia, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa aikuisena, koska emme voi olla koko maailman kouluttaja ja sosiaalitoimisto.

-perussuomalaisia äänestänyt akateeminen nainen.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan miellä WT-termiä viittaavaksi työväenluokkaan, vaan juurikin näihin tekoripsi-silikoni bimboihin, jotka sössivät luottotietonsa, elävät kaikilla mahdollisilla tuilla ja siipeilemällä, sikiävät kuudelle eri miehelle ja raakkuvat kovan ääneen kiroillen kylillä. Työväenluokka on perusduunreita, rehtejä ja asiansa hoitavia janttereita. Minusta tutkija käyttää sanaa täysin väärin.

Eikös tutkija tutkinut keskiluokkaa ja heidän suhtautumista työväenluokkaan?

Ja nimenomaan tuli tässä ilmi keskiluokan käyttämä halventava nimitys duunareista?

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on muuten jännä, miten nykyajan nuoret pari-kolmekymppiset tuntuvat olevan paljon toksisemman luokkatietoisempia kuin esim 4-5- kymppiset. Ja nimenomaan negatiivisella tavalla, eli kanssaihmisen työn ja aseman kunnioitus on olematonta, jos kuuluu alempaan sosiaaliryhmään. Eli peruskäytöstavat on hukassa. Lisäksi myös tietoisuus niistä yhteiskuntaluokista on hämärtynyt, koska osa työväenluokkaan kuuluvista kuvittelee itse olevansa keskiluokkaa ja toimii tökerösti. Ilmeisesti koska jakautuminen on niin voimakasta mielikuvien tasolla.

Väitän, että tämä johtuu siitä, että nuo 4/5-kymppiset ovat vielä hyvinvointivaltion kasvatteja, joiden lapsuuden ja nuoruuden aikaan peruskoulu toimi ja lasten keskinäiset erot ei olleet niin räikeitä. Näiden nuorempien aikaan hyvinvointivaltio eikä koulu ole olleet samanlaisia kuin ennen, erot hyvien ja huonojen taustojen välillä on kasvaneet ja näkyy kouluissa selvemmin kuin aikaisemmin. Ja kun siellä oppii dissaamaan niitä alempiarvoisia, niin sehän siirtyy sellaisenaan muuallekin.

80-luvulla opetettiin, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet.

80-luvulla olikin samat mahdollisuudet, jos omat rahkeet riitti. Vanhempani olivat kouluttamatonta työläisväestöä ja kummatkin sisarukseni kanssa opiskeltiin akateemisille urille. Se oli tavallista silloin. Nyt ei lasteni ikäluokassa niinkään enää.

Tämä on ihan totta. Oli opintotuki ja opintolaina, mutta läheskään kaikki eivät nostaneet opintolainaa, koska töitä riitti. Oli paljon erilaisia suorittavia töitä, joihin ei tarvittu vähintään kolmen vuoden koulutusta. Opiskeluaikansa pystyi rahoittamaan varsin hyvin tekemällä iltaisin, viikonloppuisin ja koulun lomien aikana töitä. Monen kohdalla oli myös niin, että pari ensimmäistä vuotta yliopistossa/korkeakoulussa oltiin kokopäiväisiä opiskelijoita, mutta sitten löytyikin oman alan työpaikka ja päätyönä olikin työ ja työn ohessa sitte suoritettiin opinnot loppuun. Opiskeluaikaa ei ollut rajoitettu ja yliopiston/korkeakoulun kirjoilla saattoi notkua kymmenenkin vuotta. Työkokemusta oli jo vuosia, vaikka tutkintotodistus vielä puuttuikin. 

Mitä tulee lapsiin ja nuoriin, niin kasarilla ja vielä ysärilläkin raha näkyi varsin vähän lasten ja nuorten vapaa-ajan vietossa. Toki lapsilla oli maksullisia harrastuksia jo silloinkin, mutta ne eivät olleet niin keskeisessä roolissa kuin nykyisin. Puhumattakaan siitä, että olisi tarvittu rahaa, jotta voisi olla kavereiden kanssa. Ja vielä sellainenkin detalji, että ei ysärillä lapsille hankittu uusimpia ja kalleimpia kännyköitä vaan ne hankittiin vanhemmille ja lapset saivat sitten vanhempansa vanhan kännykän. Väittäisin, että siihen aikaan rahalla saatavat statussymbolit eivät olleet lasten ja nuorten elämään samalla tavalla vaikuttavia asioita kuin mitä ovat nykyisin. 

Ysärillä aikuiset ostivat ensimmäisiä puhelimiaan. Ei niitä ekana lapsille hankittu. Kotona oli vielä lankapuhelin.

70-80 -luvuilla syntyneet on tainneet kasvaa kaikkein tasa-arvoisimpaan yhteiseloon. Lama ja sen säästöt pilasi paljon. Toki yhtenäiskulttuurikin vaikutti.

Ala-asteen 4 luokkalaisilla on oma WhatsApp ryhmä

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on muuten jännä, miten nykyajan nuoret pari-kolmekymppiset tuntuvat olevan paljon toksisemman luokkatietoisempia kuin esim 4-5- kymppiset. Ja nimenomaan negatiivisella tavalla, eli kanssaihmisen työn ja aseman kunnioitus on olematonta, jos kuuluu alempaan sosiaaliryhmään. Eli peruskäytöstavat on hukassa. Lisäksi myös tietoisuus niistä yhteiskuntaluokista on hämärtynyt, koska osa työväenluokkaan kuuluvista kuvittelee itse olevansa keskiluokkaa ja toimii tökerösti. Ilmeisesti koska jakautuminen on niin voimakasta mielikuvien tasolla.

Väitän, että tämä johtuu siitä, että nuo 4/5-kymppiset ovat vielä hyvinvointivaltion kasvatteja, joiden lapsuuden ja nuoruuden aikaan peruskoulu toimi ja lasten keskinäiset erot ei olleet niin räikeitä. Näiden nuorempien aikaan hyvinvointivaltio eikä koulu ole olleet samanlaisia kuin ennen, erot hyvien ja huonojen taustojen välillä on kasvaneet ja näkyy kouluissa selvemmin kuin aikaisemmin. Ja kun siellä oppii dissaamaan niitä alempiarvoisia, niin sehän siirtyy sellaisenaan muuallekin.

80-luvulla opetettiin, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet.

80-luvulla olikin samat mahdollisuudet, jos omat rahkeet riitti. Vanhempani olivat kouluttamatonta työläisväestöä ja kummatkin sisarukseni kanssa opiskeltiin akateemisille urille. Se oli tavallista silloin. Nyt ei lasteni ikäluokassa niinkään enää.

Tämä on ihan totta. Oli opintotuki ja opintolaina, mutta läheskään kaikki eivät nostaneet opintolainaa, koska töitä riitti. Oli paljon erilaisia suorittavia töitä, joihin ei tarvittu vähintään kolmen vuoden koulutusta. Opiskeluaikansa pystyi rahoittamaan varsin hyvin tekemällä iltaisin, viikonloppuisin ja koulun lomien aikana töitä. Monen kohdalla oli myös niin, että pari ensimmäistä vuotta yliopistossa/korkeakoulussa oltiin kokopäiväisiä opiskelijoita, mutta sitten löytyikin oman alan työpaikka ja päätyönä olikin työ ja työn ohessa sitte suoritettiin opinnot loppuun. Opiskeluaikaa ei ollut rajoitettu ja yliopiston/korkeakoulun kirjoilla saattoi notkua kymmenenkin vuotta. Työkokemusta oli jo vuosia, vaikka tutkintotodistus vielä puuttuikin. 

Mitä tulee lapsiin ja nuoriin, niin kasarilla ja vielä ysärilläkin raha näkyi varsin vähän lasten ja nuorten vapaa-ajan vietossa. Toki lapsilla oli maksullisia harrastuksia jo silloinkin, mutta ne eivät olleet niin keskeisessä roolissa kuin nykyisin. Puhumattakaan siitä, että olisi tarvittu rahaa, jotta voisi olla kavereiden kanssa. Ja vielä sellainenkin detalji, että ei ysärillä lapsille hankittu uusimpia ja kalleimpia kännyköitä vaan ne hankittiin vanhemmille ja lapset saivat sitten vanhempansa vanhan kännykän. Väittäisin, että siihen aikaan rahalla saatavat statussymbolit eivät olleet lasten ja nuorten elämään samalla tavalla vaikuttavia asioita kuin mitä ovat nykyisin. 

Kyllä nykyäänkin on mahdollista tehdä töitä opintojen lomassa. Esimerkiksi ravintola -alalla on kova työvoimapula hommissa, joihin ei tarvitse välttämättä koulutusta.

Mutta mitä haluat kirjoituksellasi sanoa white trashin ja työväenluokan suhteesta?

Toki on mahdollista, mutta vaatii sitten käsittäkseni vähintään hygieniapassin. Kasarilla ei tarvinnut mitään passeja. Taksikuskina taisi tarvita jonkun muunkin luvan kuin vain ajokortin. 

Mun kommenttini oli vastaus kommenttiin, jossa puhuttiin tästä luokkaerojen erilaisesta näkymisestä lasten ja nuorten keskuusessa kasarilla ja nykypäivänä. Olen samaa mieltä monen muun ketjuun kirjoittaneen kanssa, että white trash ei todellakaan ole synnyymi työväenluokalle. Wt on sekä asenne että tapa elää eikä se, mitä työtä teet tai paljonko saat palkkaa. Nykyisin kun vielä duunari (esim ketjussa mainittu ahtaaja) saattaa tienata paljon enemmän kuin akateemisen tutkinnon suorittanut (esim ketjussa mainittu kirjastonhoitaja). Ja jos ajatellaan varallisuuden kerryttämistä, kirjastonhoitaja saattaa asua vuokralla ja ahtaaja taas maksella asuntolainaansa. Kumpikaan heistä ei silti ole wt. Mullekin stereoptyyppinen wt on rööki suussa lastenvaunuja lykkäävä tatuoitu, rakennekynsin ja hiustenpidennyksin varustettu nainen, jonka perässä kulkee 3 muuta kiukuttelevaa lasta, joille äitinsä rumasti ärjyy. Töitä on edes haettu viimeksi 10 vuotta sitten ja puolisona on kaljupäinen paikallisessa lähiöräkälässä viihtyvä kaulaa myöten tatuoitu broileri. Tällaista porukkaa kuitenkin aika harvoin näkee yhtään missään. 

Nykyään muuten koululaiset voivat suorittaa hygieniapassin koulussa. Ainakin niissä kouluissa jotka tiedän.

Sen voi suorittaa nettitenttinä kuka vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[

Minusta persu-sanan käyttäminen ei viittaa mitenkään yhteiskuntaluokkaan, vaan ajattelutyyliin.

On yhtä kuin Suomen republikaanit.

Juuri näin. Meidän perheessämme on persuja äänestetty parit edelliset vaalit. Olemme suurituloisia ja yrittäjiä🤷🏻 Yleensä tykätään maalailla sellaista kuvaa, että persuja äänestävät kokevat jotain suurta vääryyttä ja osattomuutta yhteiskunnassa. Jos ylimieliset vihervassarit haluavat tällaisella teorialla lohduttaa itseään, niin mikäpä siinä.

Akateemisena naisena olen äänestänyt Halla-ahoa viimeisissä kolmissa vaaleissa. Periaatteessa sana persu on muuten mielestäni vihapuhetta, koska puoluehan on perussuomalaiset, mutta en halua olla mikään wokekansan tapainen nillittäjä, joten yleensä annan sen mennä. Muta ei arkipuheessa vasemmistolaisiakaan sanota punikeiksi eikä kokoomuslaisia lahtareiksi.

Persuilla on oma tulkinta vihapuheesta. Ei ole vihapuhetta, kun persupoliitikko toivoo julkisesti tietyn naispoliitikon tulevan r aiskatuksi eikä koskaan suostu pahoittelemaan puheitaan. Sen sijaan kaikki kritiikki persuja kohtaan on vihapuhetta.

Se logiikka taisi mennä kylläkin niin, että jos joku ihminen tieten tahtoen toimittaa tänne haitallista porukkaa, joka tekee rikoksia, niin olisi oikeudenmukaista, että se ihminen saisi kokea seuraukset harrastamastaan politiikasta viattomien sivullisten sijasta. Minusta tuo logiikka on ihan ymmärrettävä, vaikka siinä on nostettu ihan väärä asia keskiöön.   Olisi pitänyt korostaa sitä, että tänne ei ylipäätään pidä tuoda r a i s k a a j i a eikä muuta haitallista porukkaa, edes sellaisia, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa aikuisena, koska emme voi olla koko maailman kouluttaja ja sosiaalitoimisto.

-perussuomalaisia äänestänyt akateeminen nainen.

Tätä kyseistä puoluetta ei vain kiinnosta samassa määrin naisten kokema seksuaalinen väkivalta kun tekijä ei ole ulkomaalainen. Kaikki yleiset parannukset ihmisen seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen tuntuu heitä hiertävän. Tuo ulkomaalaisaspekti on ainoa mikä heitä tässä aihepiirissä ylipäätään kiinnostaa. Se vie vähän uskottavuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

White trash EI TARKOITA PIENITULOISTA TYÖTÄTEKEVÄÄ NORMAALIVÄESTÖÄ.

Suomessa käytetään sanaa väärin.

Olen itse köyhästä duunariperheestä lähtöisin mutta mitään w.t. ei kotoa löytynyt. Vanhemmat olivat taustastaan huolimatta sivistyneitä, ahkeria, poliittisesti aktiivisia, kulturelleja ja fiksuja ihmisiä. Vain kouluttamattomia sodan jalkoihin jääneitä.

Ne jotka makoilevat kotona ilman aikomustakaan tehdä mitään elantonsa eteen, sivistymättömiä ja näköalattomia ovat w.t.

Itsellekin duunarista tulee mieleen vapaa-ajallaan vakosamettihousuihin, flanellipaitaan ja vaaleaan perperiin ja villalätsään pukeutunut viiksekäs mies. Ajaa uudella Ladalla tai käytetyllä Corollalla.

Nykyään vastaava habitus on Patronin työvaatteet, tatuointeja, lävistyksiä, lauma huonosti käyttäytyviä lapsia kolmen muijan kanssa.

Joka työpäivän päätteeksi kasipakki kaljaa. Autona madallettu farkku-Audi Bemari, josta kuuluu jumputus.

Valkoroskaisuuus on asenne. Muista piittaamaton ja tulevaisuutta halveksiva. Kaikkimullehetinyt ha raha tai sen puute määrittää elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on muuten jännä, miten nykyajan nuoret pari-kolmekymppiset tuntuvat olevan paljon toksisemman luokkatietoisempia kuin esim 4-5- kymppiset. Ja nimenomaan negatiivisella tavalla, eli kanssaihmisen työn ja aseman kunnioitus on olematonta, jos kuuluu alempaan sosiaaliryhmään. Eli peruskäytöstavat on hukassa. Lisäksi myös tietoisuus niistä yhteiskuntaluokista on hämärtynyt, koska osa työväenluokkaan kuuluvista kuvittelee itse olevansa keskiluokkaa ja toimii tökerösti. Ilmeisesti koska jakautuminen on niin voimakasta mielikuvien tasolla.

Väitän, että tämä johtuu siitä, että nuo 4/5-kymppiset ovat vielä hyvinvointivaltion kasvatteja, joiden lapsuuden ja nuoruuden aikaan peruskoulu toimi ja lasten keskinäiset erot ei olleet niin räikeitä. Näiden nuorempien aikaan hyvinvointivaltio eikä koulu ole olleet samanlaisia kuin ennen, erot hyvien ja huonojen taustojen välillä on kasvaneet ja näkyy kouluissa selvemmin kuin aikaisemmin. Ja kun siellä oppii dissaamaan niitä alempiarvoisia, niin sehän siirtyy sellaisenaan muuallekin.

80-luvulla opetettiin, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet.

Muistan saman. Ja erot yhteiskuntaluokkien välillä oli pienemmät kuin koskaan. Ja kas kummaa, ihmisillä oli parempi olla. 

Nyt on sitten saatu luokkayhteiskunta rehottamaan ja nuorten mielisairaalapaikat ei riitä. Kas kummaa.

Joskus sanottiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Mutta siitä on aikaa.

Some ja kiusaaminen ovat suurimpia syitä mielenterveysongelmiin, ei mikään luokkayhteiskunta, ainakaan vielä.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on muuten jännä, miten nykyajan nuoret pari-kolmekymppiset tuntuvat olevan paljon toksisemman luokkatietoisempia kuin esim 4-5- kymppiset. Ja nimenomaan negatiivisella tavalla, eli kanssaihmisen työn ja aseman kunnioitus on olematonta, jos kuuluu alempaan sosiaaliryhmään. Eli peruskäytöstavat on hukassa. Lisäksi myös tietoisuus niistä yhteiskuntaluokista on hämärtynyt, koska osa työväenluokkaan kuuluvista kuvittelee itse olevansa keskiluokkaa ja toimii tökerösti. Ilmeisesti koska jakautuminen on niin voimakasta mielikuvien tasolla.

Väitän, että tämä johtuu siitä, että nuo 4/5-kymppiset ovat vielä hyvinvointivaltion kasvatteja, joiden lapsuuden ja nuoruuden aikaan peruskoulu toimi ja lasten keskinäiset erot ei olleet niin räikeitä. Näiden nuorempien aikaan hyvinvointivaltio eikä koulu ole olleet samanlaisia kuin ennen, erot hyvien ja huonojen taustojen välillä on kasvaneet ja näkyy kouluissa selvemmin kuin aikaisemmin. Ja kun siellä oppii dissaamaan niitä alempiarvoisia, niin sehän siirtyy sellaisenaan muuallekin.

80-luvulla opetettiin, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet.

80-luvulla olikin samat mahdollisuudet, jos omat rahkeet riitti. Vanhempani olivat kouluttamatonta työläisväestöä ja kummatkin sisarukseni kanssa opiskeltiin akateemisille urille. Se oli tavallista silloin. Nyt ei lasteni ikäluokassa niinkään enää.

Tämä on ihan totta. Oli opintotuki ja opintolaina, mutta läheskään kaikki eivät nostaneet opintolainaa, koska töitä riitti. Oli paljon erilaisia suorittavia töitä, joihin ei tarvittu vähintään kolmen vuoden koulutusta. Opiskeluaikansa pystyi rahoittamaan varsin hyvin tekemällä iltaisin, viikonloppuisin ja koulun lomien aikana töitä. Monen kohdalla oli myös niin, että pari ensimmäistä vuotta yliopistossa/korkeakoulussa oltiin kokopäiväisiä opiskelijoita, mutta sitten löytyikin oman alan työpaikka ja päätyönä olikin työ ja työn ohessa sitte suoritettiin opinnot loppuun. Opiskeluaikaa ei ollut rajoitettu ja yliopiston/korkeakoulun kirjoilla saattoi notkua kymmenenkin vuotta. Työkokemusta oli jo vuosia, vaikka tutkintotodistus vielä puuttuikin. 

Mitä tulee lapsiin ja nuoriin, niin kasarilla ja vielä ysärilläkin raha näkyi varsin vähän lasten ja nuorten vapaa-ajan vietossa. Toki lapsilla oli maksullisia harrastuksia jo silloinkin, mutta ne eivät olleet niin keskeisessä roolissa kuin nykyisin. Puhumattakaan siitä, että olisi tarvittu rahaa, jotta voisi olla kavereiden kanssa. Ja vielä sellainenkin detalji, että ei ysärillä lapsille hankittu uusimpia ja kalleimpia kännyköitä vaan ne hankittiin vanhemmille ja lapset saivat sitten vanhempansa vanhan kännykän. Väittäisin, että siihen aikaan rahalla saatavat statussymbolit eivät olleet lasten ja nuorten elämään samalla tavalla vaikuttavia asioita kuin mitä ovat nykyisin. 

Ysärillä aikuiset ostivat ensimmäisiä puhelimiaan. Ei niitä ekana lapsille hankittu. Kotona oli vielä lankapuhelin.

70-80 -luvuilla syntyneet on tainneet kasvaa kaikkein tasa-arvoisimpaan yhteiseloon. Lama ja sen säästöt pilasi paljon. Toki yhtenäiskulttuurikin vaikutti.

Juuri näin. Mä ostin joskus ysärin alussa ekan kännykkäni ja kun ostin toisen, esikoiseni sai mun vanhan. Kuopus sai vähän myöhemmin isänsä vanhan kännykän. Sama juttu oli tietokoneiden kanssa. Jos perheeseen ostettiin uusi kone, lapset sai sen vanhan eikä niin, että lapsille ostetaan uusi kone ja vanhemmat pitävät vanhan koneen. Nykyisin kaikenlaista materiaa on paljon ja myös lasten tarpeet - myös kaikki statusjutut - on nostettu korkeammalle prioriteetille kuin aikuisten tarpeet. Jos jollain oli merkkilaukku, niin se oli äidillä eikä tyttärellä. Tytär sitten ehkä "peri" äitinsä vanhan laukun, jos äiti osti uuden. Ja vaatteiden suhteen kukaan ei pitänyt järkevänä rahankäyttönä ostaa kasvavalle lapselleen jotain järjettömän kallista merkkivaatetta, joka viimeistään puolen vuoden päästä oli lapselle jo liian pieni. 

Työtönkin tarvitsee oman tietokoneen. Työttömällä on omat nettisivut joille mennää pankkitunnuksilla, sinne tulee suoritettavat tehtävät esim. pitää merkitä 4 työpaikkaa kuukaudessa mitä on hakenut. Työkkäri järjestää live lähetyksiä. Työhakemukset tehdään tietokoneella ja osa työhaastatteluista on teamsilla.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on muuten jännä, miten nykyajan nuoret pari-kolmekymppiset tuntuvat olevan paljon toksisemman luokkatietoisempia kuin esim 4-5- kymppiset. Ja nimenomaan negatiivisella tavalla, eli kanssaihmisen työn ja aseman kunnioitus on olematonta, jos kuuluu alempaan sosiaaliryhmään. Eli peruskäytöstavat on hukassa. Lisäksi myös tietoisuus niistä yhteiskuntaluokista on hämärtynyt, koska osa työväenluokkaan kuuluvista kuvittelee itse olevansa keskiluokkaa ja toimii tökerösti. Ilmeisesti koska jakautuminen on niin voimakasta mielikuvien tasolla.

Väitän, että tämä johtuu siitä, että nuo 4/5-kymppiset ovat vielä hyvinvointivaltion kasvatteja, joiden lapsuuden ja nuoruuden aikaan peruskoulu toimi ja lasten keskinäiset erot ei olleet niin räikeitä. Näiden nuorempien aikaan hyvinvointivaltio eikä koulu ole olleet samanlaisia kuin ennen, erot hyvien ja huonojen taustojen välillä on kasvaneet ja näkyy kouluissa selvemmin kuin aikaisemmin. Ja kun siellä oppii dissaamaan niitä alempiarvoisia, niin sehän siirtyy sellaisenaan muuallekin.

80-luvulla opetettiin, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet.

80-luvulla olikin samat mahdollisuudet, jos omat rahkeet riitti. Vanhempani olivat kouluttamatonta työläisväestöä ja kummatkin sisarukseni kanssa opiskeltiin akateemisille urille. Se oli tavallista silloin. Nyt ei lasteni ikäluokassa niinkään enää.

Tämä on ihan totta. Oli opintotuki ja opintolaina, mutta läheskään kaikki eivät nostaneet opintolainaa, koska töitä riitti. Oli paljon erilaisia suorittavia töitä, joihin ei tarvittu vähintään kolmen vuoden koulutusta. Opiskeluaikansa pystyi rahoittamaan varsin hyvin tekemällä iltaisin, viikonloppuisin ja koulun lomien aikana töitä. Monen kohdalla oli myös niin, että pari ensimmäistä vuotta yliopistossa/korkeakoulussa oltiin kokopäiväisiä opiskelijoita, mutta sitten löytyikin oman alan työpaikka ja päätyönä olikin työ ja työn ohessa sitte suoritettiin opinnot loppuun. Opiskeluaikaa ei ollut rajoitettu ja yliopiston/korkeakoulun kirjoilla saattoi notkua kymmenenkin vuotta. Työkokemusta oli jo vuosia, vaikka tutkintotodistus vielä puuttuikin. 

Mitä tulee lapsiin ja nuoriin, niin kasarilla ja vielä ysärilläkin raha näkyi varsin vähän lasten ja nuorten vapaa-ajan vietossa. Toki lapsilla oli maksullisia harrastuksia jo silloinkin, mutta ne eivät olleet niin keskeisessä roolissa kuin nykyisin. Puhumattakaan siitä, että olisi tarvittu rahaa, jotta voisi olla kavereiden kanssa. Ja vielä sellainenkin detalji, että ei ysärillä lapsille hankittu uusimpia ja kalleimpia kännyköitä vaan ne hankittiin vanhemmille ja lapset saivat sitten vanhempansa vanhan kännykän. Väittäisin, että siihen aikaan rahalla saatavat statussymbolit eivät olleet lasten ja nuorten elämään samalla tavalla vaikuttavia asioita kuin mitä ovat nykyisin. 

Ysärillä aikuiset ostivat ensimmäisiä puhelimiaan. Ei niitä ekana lapsille hankittu. Kotona oli vielä lankapuhelin.

70-80 -luvuilla syntyneet on tainneet kasvaa kaikkein tasa-arvoisimpaan yhteiseloon. Lama ja sen säästöt pilasi paljon. Toki yhtenäiskulttuurikin vaikutti.

En tiedä vaikuttaako tässä ikä vai ajan ja ympäristön muuttuminen, mutta ei 80-luvulla ollut mitenkään tärkeää, että perheellämme oli selkeästikin (olen sen nyt myöhemmin tajunnut) enemmän varaa, varallisuutta ja leikkikaluja kuin ihmisillä keskimäärin. 

Mutta tänä päivänä eron huomaa. Jos et pääse hyväpalkkaiseen ammattiin tai jos sairastut tavalla, joka haittaa työkykyä, niin bye bye keskimääräinen elintaso.

Itse kyllä näen sen nykyisen rahajärjestelmämme ja sen, missä kohdassa olemme sen syklissä menossa, syynä. Eli nykyisessä rahajärjestelmässä rahan arvo heikkenee koko ajan (inflaatio, ja nyt puhun siitä 70-luvulta lähtien) ja rahajärjestelmä on ns. syklinen. Sillä on alkuvauhti, huippu, hiipuminen ja loppu. 

Olemme hiipumisvaiheessa. Silloin rahajärjestelmän ongelmat pyrkivät pintaan ja niitä sammutellessa tuhotaan loppukin rakenne. Ja se ei ole virhe, vaan kyseisen järjestelmän luonne. 

Nykyisen rahajärjestelmän päätepiste on niin ison määrän rahaa painaminen, että ihmisiltä katoaa luottamus enää rahan arvoon. Siinä vaiheessa synnytetään uusi rahajärjestelmä.

Wt nimikkeellä ajattelen niitä briteissä asuvia nuoria, jotka haluavat hinnalla millä hyvänsä herättää huomiota, jopa ilman rahaa.

Pitää olla, tekorusketus, tekoripset, tekohuulet, tissit, korkkarit ja ihan vähän mauttomia vaatekappaleita.

Työnsä ja asiansa, kuten lastensa kasvatuksen, vanhempiensa hoitamisen, velkojen ajallaan maksamisen ja terveydestään huolehtivien mollaaminen on väärin, koska heidänlaisiaan maa juuri tarvitsee.

Olipa syntyperäinen tai tänne muuttanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

White trash EI TARKOITA PIENITULOISTA TYÖTÄTEKEVÄÄ NORMAALIVÄESTÖÄ.

Suomessa käytetään sanaa väärin.

Olen itse köyhästä duunariperheestä lähtöisin mutta mitään w.t. ei kotoa löytynyt. Vanhemmat olivat taustastaan huolimatta sivistyneitä, ahkeria, poliittisesti aktiivisia, kulturelleja ja fiksuja ihmisiä. Vain kouluttamattomia sodan jalkoihin jääneitä.

Ne jotka makoilevat kotona ilman aikomustakaan tehdä mitään elantonsa eteen, sivistymättömiä ja näköalattomia ovat w.t.

Itsellekin duunarista tulee mieleen vapaa-ajallaan vakosamettihousuihin, flanellipaitaan ja vaaleaan perperiin ja villalätsään pukeutunut viiksekäs mies. Ajaa uudella Ladalla tai käytetyllä Corollalla.

Nykyään vastaava habitus on Patronin työvaatteet, tatuointeja, lävistyksiä, lauma huonosti käyttäytyviä lapsia kolmen muijan kanssa.

Joka työpäivän päätteeksi kasipakki kaljaa. Autona madallettu farkku-Audi Bemari, josta kuuluu jumputus.

Valkoroskaisuuus on asenne. Muista piittaamaton ja tulevaisuutta halveksiva. Kaikkimullehetinyt ha raha tai sen puute määrittää elämää.

Eipä paljon tarvitse muuttaa, niin wt:n voikin vaihtaa menestyjäksi, kaikkimulleheti ei alkutaipaleella ole hyvästä ja tulevaisuudestakin halveksitaan itseään köyhempien tulevaisuutta.

Pienestä se on kiinni kuka saa kukkia ja kuka sylkeä niskaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni tulee mieleen työväenluokasta ihan asialliset, työssä käyvät duunarit, joissa ei ole mitään haukuttavaa. Hoitavat asiansa, perheensä jne.

White trash on enemmänkin sellaista belorf-porukkaa, joka hankkii silikonitissit ja tekoripset unelmoi elämästä toisten siivellä.

Valitettavasti itselle työväenluokasta tulee ensimmäisenä mieleen jotkut persut ja autoja rassaavat juntit, joiden kanssa minulla ei ole mitään yhteistä. Tiedän, että näin ei saisi sanoa, mutta en voi sille mitään, koska se todellakin on ensimmäinen mielikuvani. Tiedän kyllä, että olen monen kohdalla täysin väärässä ja se on paha yleistys, mutta ehkä se kertoo siitä miten media yleensä myy nämä työväenluokkaiset. Mielikuvistahan tässä on kyse. 

Ai että media? Oletko muka Suomen kaltaisessa maassa onnistunut elämään koko elämäsi tapaamatta itse koskaan työväestön edustajaa, jotta voisit muodostaa oman mielipiteen? En usko.

Kyllä näin voi todellakin keskiluokkainen elää, tapaamatta työväenluokkaa. Näkeehän he tietenkin siivoojia, kaupankassoja, bussikuskeja jne päivittäin, mutta eihän he keskustele keskenään. Monelle keskiluokkaiselle työväenluokka on todellakin vierasta maata, josta ei tunneta mitään.

Vaikkkapa opettajalla ei ole koko suvussa yhtään työväenluokan edustajaa. Aivan varmasti näin. Todella uskottavaa. Todellisuudessa on opiskeluaikana ollut itsekin vaikkapa kaupan kassalla töissä. 

Et sinä ymmärrä. Esim. puolisoni on tohtori. Lähes kaikki hänen sukulaisensakin ovat tohtoreita. Heikoimmin koulutettu on maisteri. Hänen kaverinsa ovat kaikki akateemisia. Heillä on akateemiset puolisot. Ei niitä kohtaamisia työväenluokan kanssa ole keskustelun tasolla. Monet keskiluokkaiset ihmiset ovat välttyneet jopa niitä kaupan kassa kesätöiltä. Töihin on menty suoraan akateemisiin töihin. Olen itse luokkaretken tehnyt. Eräs ystäväni oli aivan ällistynyt kun hänelle selvisi, että tiedän kuka on postinkantajani ja olen jutellut hänen kanssaan, tai juttelen lähikaupan kassojen kanssa. Tunsin myös lähiravintolani tarjoilijan ja tiesin, että hänellä on avioero meneillään, saattoi siksi olla vähän kireä perjantai-iltana kun käytiin jne.

Puolisosi suku on siis ylempää keskiluokkaa eikä keskiluokkaa. Kaksi aivan eri asiaa. 

Ylempi keskiluokka on keskiluokkaa. Miksi muuten kukaan ei puhu alemmasta keskiluokasta? 

No tollanen suku, jossa kaikki on tohtoreita on hyvin harvinainen ja ylimmän keskiluokan yläreunaa. Ei heillä ole mitään yhteistä postimiehen kanssa.

WT tarkoittaa lähinnä huomionhakuisuutta, kouvvolatatskoja sekä aikamoista tyhmyyttä. Ei työväenluokkaa, jos sellaista nyt enää on.

Ihan naurettavaa pas...... ystäväpiirissäni on siivoojasta asianajajaan ja ei mitään ongelmaa kenenkään keskustella yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan miellä WT-termiä viittaavaksi työväenluokkaan, vaan juurikin näihin tekoripsi-silikoni bimboihin, jotka sössivät luottotietonsa, elävät kaikilla mahdollisilla tuilla ja siipeilemällä, sikiävät kuudelle eri miehelle ja raakkuvat kovan ääneen kiroillen kylillä. Työväenluokka on perusduunreita, rehtejä ja asiansa hoitavia janttereita. Minusta tutkija käyttää sanaa täysin väärin.

Eikös tutkija tutkinut keskiluokkaa ja heidän suhtautumista työväenluokkaan?

Ja nimenomaan tuli tässä ilmi keskiluokan käyttämä halventava nimitys duunareista?

Kyllä, ja täällä sitä kyseenalaistetaan. Yleinen mielipide tuntuu olevan, että nimitystä ei käytetä duunareista, vaan ihan muista.

Näyttää kovasti siltä, että tutkija haluaa nähdä luokkayhteiskunnan, jossa on jonkinlaista keskinäistä luokkien välistä taistelua.

Taitaa olla niin, että useimmat ihmiset eivät samastu mihinkään luokkaan, eivätkä toimi elämässään luokkina vaan yksilöinä. Nämä tutkijat elävät siitä ajatuksesta, että olemme jotenkin voimakkaasti luokkiemme jäseniä, ja ruokkivat tulkinnoillaan tätä konstruktiota.

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokkaisten kannattaa kuitenkin muistaa etteivät he ole yläluokkaa eikä heistä sellaisia tule. Kannattaa myös muistaa että yläluokka liittoutuu perinteisesti mielellään työväenluokan kanssa jos keskiluokka alkaa pullistella liikaa.

Näinköhän on ? Yläluokka on taustaltaan valkoisia, työväenluokka punaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni tulee mieleen työväenluokasta ihan asialliset, työssä käyvät duunarit, joissa ei ole mitään haukuttavaa. Hoitavat asiansa, perheensä jne.

White trash on enemmänkin sellaista belorf-porukkaa, joka hankkii silikonitissit ja tekoripset unelmoi elämästä toisten siivellä.

Valitettavasti itselle työväenluokasta tulee ensimmäisenä mieleen jotkut persut ja autoja rassaavat juntit, joiden kanssa minulla ei ole mitään yhteistä. Tiedän, että näin ei saisi sanoa, mutta en voi sille mitään, koska se todellakin on ensimmäinen mielikuvani. Tiedän kyllä, että olen monen kohdalla täysin väärässä ja se on paha yleistys, mutta ehkä se kertoo siitä miten media yleensä myy nämä työväenluokkaiset. Mielikuvistahan tässä on kyse. 

Ai että media? Oletko muka Suomen kaltaisessa maassa onnistunut elämään koko elämäsi tapaamatta itse koskaan työväestön edustajaa, jotta voisit muodostaa oman mielipiteen? En usko.

Kyllä näin voi todellakin keskiluokkainen elää, tapaamatta työväenluokkaa. Näkeehän he tietenkin siivoojia, kaupankassoja, bussikuskeja jne päivittäin, mutta eihän he keskustele keskenään. Monelle keskiluokkaiselle työväenluokka on todellakin vierasta maata, josta ei tunneta mitään.

Vaikkkapa opettajalla ei ole koko suvussa yhtään työväenluokan edustajaa. Aivan varmasti näin. Todella uskottavaa. Todellisuudessa on opiskeluaikana ollut itsekin vaikkapa kaupan kassalla töissä. 

Et sinä ymmärrä. Esim. puolisoni on tohtori. Lähes kaikki hänen sukulaisensakin ovat tohtoreita. Heikoimmin koulutettu on maisteri. Hänen kaverinsa ovat kaikki akateemisia. Heillä on akateemiset puolisot. Ei niitä kohtaamisia työväenluokan kanssa ole keskustelun tasolla. Monet keskiluokkaiset ihmiset ovat välttyneet jopa niitä kaupan kassa kesätöiltä. Töihin on menty suoraan akateemisiin töihin. Olen itse luokkaretken tehnyt. Eräs ystäväni oli aivan ällistynyt kun hänelle selvisi, että tiedän kuka on postinkantajani ja olen jutellut hänen kanssaan, tai juttelen lähikaupan kassojen kanssa. Tunsin myös lähiravintolani tarjoilijan ja tiesin, että hänellä on avioero meneillään, saattoi siksi olla vähän kireä perjantai-iltana kun käytiin jne.

Sairaanhoitaja esimerkiksi kuuluu keskiluokkaan. Puolisosi kuuluu ylempään keskiluokkaan. Lähihoitaja on työväenluokan edustaja. 

Riippuu ihan sairaanhoitajasta. Alempi keskiluokka kuvaa monen sairaanhoitajan todellisuutta paremmin kuin vain keskiluokka.

Sairaanhoitajilla on raskas vuorotyö, jossa vaikutusmahdollisuudet työn sisältöön ja urakehitys ovat olemattomat.

Peruskeskiluokkainen elämä vaatisi toisenlaista työtä ja vaikutusmahdollisuuksia urakehitykseen tai urakehitysmahdollisuukdia ylipäätään.

Sairaanhoitajakin voi olla wt, jos käytöstavat ja sivistys puuttuvat, syyllistytään työpaikkakiusaamiseen, eletään yli varojen ja tavoitellaan lääkärin elintasoa ilman lääkärin koulutusta.

Ei ole mitään keskitietä. On vain polarisaatio. Jämpti.

Vierailija kirjoitti:

Kristallikissa kirjoitti:

Tämäkin kirjoitus vahvistaa ajatuksiani siitä, etten kuulu keskiluokkaan, vaan vähintään ylempään keskiluokkaan tai jopa eliittiin.

Minulla ei ole mitään tarvetta puhua normaalipuheessani alaluokkaa, köyhälistöä tai mitä nimitystä heistä haluaakaan käyttää, itsestäni jotenkin erotellen. Minä tiedän, etten kuulu heihin. Sitä ei tarvitse erikseen milläänlailla korostaa.

Mutta en kuulu tämän takia mielestäni keskiluokkaankaan, koska en käyttäydy niin.

Olen aina ennemmin se, joka asettuu huono-osaisten ja heikompien puolelle, koska mä voin ja koska heikot eivät ole jakamassa samoja resursseja kuin minä.

En myöskään ole tehnyt luokkahyppyä ylempään keskiluokkaan tai eliittiin vaan syntynyt sinne.

Lomanviettotapani eivät muistuta keskiluokkaa, ei tienaamiseni, ei lapsuusmuistoni, saamastani varallisuudesta ja perinnöstäni puhumattakaan.

Sanoisin että on olemassa karkealla kolmijaosta alaluokka, keskiluokka ja yläluokka, ja tässä kolmijaossa minä kuulun yläluokkaan.

Palstalla ja ammatissani työelämässä huomaa usein, että moni muu ei kuulu.

Palstan alaluokka on katsonut asianaan olevan minua äitihulluksi haukkumisen, sen sijaan että olisivat olleet kykeneviä paneutumaan minulla olleisiin ongelmiin tutkijoina tai tukijoina, ystävällisesti ja älykkäästi. Siihen he eivät alaluokkalaisesta taustastaan johtuen kyenneet.

Juttusi nyt vaan on yleensä aivan mottipäisiä. Mitä sinun varallisuutesi siihen liittyy, että vaikutat mielenterveysongelmaiselta? On kai niitä ongelmia rikkaillakin.

No mielenterveysongelmainenhan tuo onkin.