Lue keskustelun säännöt.
Miksi äitien väsymykseen ei anneta MITÄÄN apua?
Haluaisin tietää syyn siihen, miksi äidit ei saa väsymykseensä mistään mitään konkreettista apua. Kun kertoo väsymyksestään vaikka neuvolassa tms palvelussa, niin ainoa mitä siitä seuraa on joko ei mitään tai sosionomi tms perhetyöntekijä istumaan sohvalle ja tarkkailemaan tai lastensuojeluilmoitus ja sosiaalityöntekijä tekemään selvitystä ja tarkkailemaan. Tarkkailun tulos voi olla, että kaikki on riittävän hyvin ja asiakkuus lopetetaan. Tai että se sosionomi neuvoo uupunutta ja unen puutteesta kärsivää äitiä, että päivässä täytyy olla viisi ateriaa ja pöytätasot täytyy pyyhkiä joka päivä, ihan kuin näitä ei äiti jo tietäisi ja olisi ennestään toteuttanut, todellakin on.
Mutta unen puutteeseen ei saa mitään apua. Kukaan ei auta niin, että olisi vauvan tai lasten kanssa pari tuntia, jotta äiti saa nukkua tai vain olla yksin hetken. Kukaan ei tule kaveriksi siivoamaan kotia, jos äidin voimat ei siihen uupumuksen vuoksi yksin riitä. Mitään konkreettista apua ei saa yhtään mistään.
Kaikilla ei ole isovanhempia auttamassa. Kaikilla ei ole rahaa palkata lastenhoitajaa tai siivoojaa.
Konkreettinen apu uupumukseen ja väsymykseen estäisi ennalta valtavan määrän pahemmin kriisiytyneitä ja oikeasti lastensuojelua vaativia tilanteita. Ja tulisi yhteiskunnalle valtavan paljon halvemmaksi.
Miksi sitä ei haluta antaa?
Kommentit (2767)
2521/2767
|
11.08.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Ne ketä äitejä mä tunnen, niin on urheilullisia ja jaksaa pitää yhteyttä kaikkiin sukulaisiin ja ystäviin vaunulenkeillä. Harmi jos joku on yksin vaan kotina eikä läheisiä. Sitten kannattaa muuttaa jotain elämässään ja itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syy on lopulta vain MITÄS LÄKSIT! Yhteiskunta sai sinutkin jallitettua pronatalismipropagandaan, joten puhallus valmis.
Ja kun ap on saatu houkuteltua ja itse omaa tyhmyyttään langennut vauva-ansaan, se vain riittää, joten muuta ei ap:n kohdalla enää tarvita ja yhteiskunta siirtyy pikaisesti ja painokkaasti painostamaan minuakin ja muitakin velojakin vastaavaan. Meidän tosivelojen kohdalla tosin kaikki painostus/pakotus on turhaa ja tuloksetonta, koska se on omien ajatusteni ja päämäärieni vahvistuksena juuri tuo ap:iden kiittämätön, aina ja kaikkeen tyytymätön rutinavinkuna, joka sinetöi halkipoikkipinoon puntaroidun ja siten itselleni ainoan oikean ja varteenotettavan elämänvalinnan eli velapäätökseni.
Mistä se johtuu, ettei väsyneellä äidillä ole läheisiä jotka voisivat tulla auttamaan? Jos muilla kavereilla ja ystävillä ei ole omia lapsia, niin eivätkö he kelpaa avuksi? Onko kyse äidin ylpeydestä, häpeästä, luottamuspulasta vai masennuksesta? Haluaisin kovasti kuulla mitä äideille on sanottu syyksi kun joku kieltäytyy auttamasta.
Vaikka itse autan sisaruksiani heidän lastensa hoidossa ja niin auttaa myös lasten toisen vanhemman suku ja isovanhemmat ja kaverit ja puolisot, niin monella ystävälläni myös ihan äityli-kaveripiirejä, jossa joku vahtii vuorollaan muidenkin lapsia että toiset äitilyt ja isät voi tehdä omia juttujaan muutaman tunnin. Sitten kun he ovat levänneet, niin puolestaan vahtivat toisen äitilynkin ja isän Lapsia sen pari tuntia oman lapsen ohessa jne. Että toinen/toiset saa myös levättyä. Ei tällainen vastavuoroisuus ole mitään ydinfysiikkaa ja ihan ilmaista on. Miten yhteiskunta tai ilmainen extra-aha näihin perheisiin liittyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä se johtuu, ettei väsyneellä äidillä ole läheisiä jotka voisivat tulla auttamaan? Jos muilla kavereilla ja ystävillä ei ole omia lapsia, niin eivätkö he kelpaa avuksi? Onko kyse äidin ylpeydestä, häpeästä, luottamuspulasta vai masennuksesta? Haluaisin kovasti kuulla mitä äideille on sanottu syyksi kun joku kieltäytyy auttamasta.
Olen väsynyt äiti, jota juuri kukaan läheinen ei auta. Yritän vastata kysymykseesi oman kokemukseni pohjalta. Minulla on ystäviä, työkavereita, sukulaisia, lapseni isovanhemmat jne. Suuri osa heistä on kiireisiä oman elämänsä kanssa eivätkä siksi ehdi tai pysty auttamaan. Osalla on itsellä pieniä lapsia ja lisäksi ura ja ikääntyvät vanhemmat. Lapsettomat heistä taas moni tekee kahta työtä, jatkokouluttautuu, matkustelee paljon eksoottisissa maissa jne. Lapseni isovanhemmat taas on jo sen ikäisiä ettei he jaksa auttaa. Tarvisivat enemmänkin itse apua. Minulla on laaja tuttavapiiri, mutta vain yksi heistä on koskaan auttanut minua sen jälkeen kun sain lapsen, ja hän on eräs sukulaiseni, neljän pienen lapsen isä. Hänen vaimo ei taida olla silti niin kiitollinen asiasta, koska hänellä (siis sillä lähisukulaisellani) olisi kyllä kädet täynnä töitä kotona omien lastensakin kanssa.
Me päätimme aikoinaan mieheni kanssa että emme hanki lapsia koska tukiverkkomme olivat niin ohuet ja olimme köyhiä. Kummankaan vanhemmista ei olisi ollut apua, ja toisella oli hyvin pieni suku ja toisella suku asui yli 1000 km päässä alueella jossa ei ollut työpaikkoja.
Olimme itse kärsineet lapsuudessamme siitä, että olimme yksinäisen perheen lapsia ilman tukiverkostoa, ja vanhempamme väsyivät (kun aina kaikki ei mene niinkuin stromsössä ja perheelle tulee terveyshaasteita, avioeroa jne). Köyhyydestä irtipääseminen omin voimin (teimme ns. luokkanousun) auttoi hieman, mutta siinä vaiheessa kun tuntui että perheen kanssa pärjäisi, olimme molemmat jo lähellä 40 ikävuotta emmekä enää raskautuneet.
Jälkikäteen on kyllä kaduttanut joskus, mutta luulen että valintamme oli oikea.
Suomessa on sellainen meininki että lapsettomille leperrellään että "kyllä elämä kantaa" tai "lapsi tuo leivän tullessaan", mutta sitten kun lapsia saat ja tarvitsisit tukea, jäät yksin, ja puhe on tällaista syyllistämistä kuin tälläkin palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten kanssa on hyvin vaikea jaksaa, jos ei ole läheiset tukena. Ei siihen henkiseen taakkaan auta mikään yhteiskunnan tarjoama tukiverkosto.
Kun lapsensaanti- ikä nousee, myös isovanhemmat vanhenevat, eivätkä enää jaksa tarjota tukeaan. Ehkä monesti on kaikille paras ratkaisu pysyä lapsettomana. Lapsia vain niille, joilla on henkiset resurssit tarjota lapsille hyvä lapsuus.
Kyllä se kaikki siitä aikanaan kun auttaa itse itseään ja ohjaa tarkkailijat peilin eteen minne kuuluvatkin. Ylimääräinen stressi kun aiheuttaa sairauksia joten stressin poisto luonnollisesti parantaa tai ehkäisee niitä, pitäkää itsestänne huolta. Aikaa kaikkeen on kunhan ei yritä kerralla kaikkea heti. Lapsia ei kiinnosta onko pöydillä pölyä vaan se että äiti tai isä tai joku on kiinnostunut muustakin kun suorittamisesta. Lapset on upeita ja jos se ajatus toteutuu käytännössäkin niin meillä on täällä myös upeita aikuisia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää vain ajoissa uskoa ja oivaltaa, että äitiys on 1000% yksinhuoltajuus, johon kukaan muu ei välttämättä osallistu.
Vierailija kirjoitti:
Pitää vain ajoissa uskoa ja oivaltaa, että äitiys on 1000% yksinhuoltajuus, johon kukaan muu ei välttämättä osallistu.
Juurikin näin. Viime kädessä on vain sinä+lapsesi vs. muu maailma. Kaikki muut voivat häipyä, jos heitä on alun perinkään ollut. Mutta juu. Ymmärrän paremmin kuin hyvin, että nuoret epäröivät voimakkaasti raskautua nykyisin. Hyväksyn sen, jos eivät omat (jo aikuiset) lapseni lisäänny. Täällä maailmassa riehuu semmoset sekopäiset vanhat ukkelit ettei täällä edes itse ehkä pärjää, saatikka sitten vauvan kanssa. Kauhea ajatus lähteä vauva kainalossa jonnekin evakkoon, tai vaikka taapero ja vauva kainalossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta onhan äideillä äitiysloma! Äitiyslomalla voi nukkua ja kerätä voimia, ilman että tarvitsee tehdä töitä.
t. Koti-isä
En ymmärrä! On pyykinpesukoneet/-tornit, astianpesukoneet, imurit ja vaikka mitkä härpäkkeet. Äidit ja isät vain väsyvät. Lapsia on perheessä max. 4.
Miten helkatissa 1940-50-60-70 -luvulla vanhemmat jaksoivat? Lapsia oli jopakin kuten minun perheessäni 7 (äiti oli synnyttänyt 9). Ja äiti jaksoi, isä jaksoi. En ymmärrä.
Tietysti rakennekynsien yms. laittoihin tietysti menee aikaa, joka on pois perheeltä. Yms. HUH HUH!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä! On pyykinpesukoneet/-tornit, astianpesukoneet, imurit ja vaikka mitkä härpäkkeet. Äidit ja isät vain väsyvät. Lapsia on perheessä max. 4.
Miten helkatissa 1940-50-60-70 -luvulla vanhemmat jaksoivat? Lapsia oli jopakin kuten minun perheessäni 7 (äiti oli synnyttänyt 9). Ja äiti jaksoi, isä jaksoi. En ymmärrä.
Tietysti rakennekynsien yms. laittoihin tietysti menee aikaa, joka on pois perheeltä. Yms. HUH HUH!
Miten imuroit kun sylissä on vauva ja jalassa kiinni taapero? Kun olet niin väsynyt, ettet muista miten kännykkään vastataan tai kahvia keitetään. Lapset eivät takuulla nuku päikkäreitä yhtä aikaa. Rekkakuskin vaimona on käytännössä yh.
Minä olen kylmästi pistänyt 6veen vahtimaan pikkusisaria kun teen ruokaa tai siivoan ja jos joku tekee lasun niin voi. Ennenkin on isot sisaret vahtineet pienempiä ja toiminut hyvin.
Kyllä ne tossa rivarin leikkipaikalla pärjää,olen sanonut ettei siitä lähdetä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, ja sittem vielä kehdataan ihmetellä että syntyvyys on laskussa.
Juu, tämmöisen kun lukee niin viimeisetkin munasolut kipristelee ja kuolee pois. Ja sitten kun katsoi vain ensimmäisiäkin kommentteja, niin pelkkää kettuilua sieltä tulee. Vihjaillaan, että halutaan ilmainen kotiapulainen jne. Äh. Pitäkää tunkkinne ja AP:lle, toivottavasti asia on helpottunut.
Kannattaako hankkia lapsia jos voimavarat ovat olemattomat ja tukijoukkoja ei löydy. Entiseen aikaa oli suurperheitä ja äiti hoiti ongelmitta vaikka kymmenen lasta niin että surkeaksi on mennyt nykynaisten taso. Mallia voisi toki katsoa vaikka Euroopan komission puheenjohtajasta Ursula von der Leyenistä joka lääkärin ja poliitikon uran lisäksi on kasvattanut 7 lasta. Kaikki on siis mahdollista kun vain on taitoa ja viitseliäisyyttä.
Tällä paikkakunnalla on ainakin ennen saanut mielenterveysongelmien perusteella lapsenhoitoapua ilmaiseksi. Eli oikeasti tulee joku kokenut täti hoitamaan vauvaa että äiti saa vaikka nukkua. Mutta vaatii tosiaan sen mt-ongelman... jotenkin kuvittelisi, että perhetyöntekijä olisi sellainen taho, joka voisi auttaa ihan konkreettisesti. Ei ole oikein valjennut, mikä funktio tällä ammattiryhmällä on. Havaita lastensuojelun tarveko? Ainakaan heidän neuvoissaan ei ole päätä ja häntää: kerrot ettet meinaa millään jaksaa tehdä edes välttämättömiä arjen rutiineja -> perhetyöntekijä kehottaa tekemään vauvan soseet itse.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä! On pyykinpesukoneet/-tornit, astianpesukoneet, imurit ja vaikka mitkä härpäkkeet. Äidit ja isät vain väsyvät. Lapsia on perheessä max. 4.
Miten helkatissa 1940-50-60-70 -luvulla vanhemmat jaksoivat? Lapsia oli jopakin kuten minun perheessäni 7 (äiti oli synnyttänyt 9). Ja äiti jaksoi, isä jaksoi. En ymmärrä.
Tietysti rakennekynsien yms. laittoihin tietysti menee aikaa, joka on pois perheeltä. Yms. HUH HUH!
Ei ollut valmisruokia ja mikroaaltouunia, pesukonekin tuli vasta vähitellen. Nykynaiset ovat kyllä aika pahasti veltostuneet. Olisiko ylipainolla ja vähäisellä liikunnalla osuutta jaksamattomuuteen.