Lue keskustelun säännöt.
Episiotomian paranemisesta
04.12.2006 |
Mulla on melkein 2 viikkoa synnytyksestä, jonka yhteydessä jouduttiin tekemään episiotomia. Episiotopia ulottuu melkein peräaukkoon asti.
Vieläkään en pysty istumaan, kun arpi tuntuu isolta muhkuralta jalkovälissä.
Millaisia kokemuksia teillä on episiotomian paranemisesta? Paraneeko kokonaan ja kuinka kauan meni?
Onko ollut muita ongelmia (kuten virtsan- tai ulosteenpidätysongelmia)? Mulla ehkä vähän. Onko toiveita paranemisesta?
Kommentit (9)
Paranemiseen meni kyllä mielestäni aika kauan :( Neuvolatädin kuuluu tarkastaa epparin paraneminen ekalla neuvolakäynillä / kotikäynnillä, kannattaa vaatia sitä. Näkee jos on tulehtunut tms.
Kivut menivät muistaakseni 3-4 viikossa ohi, pystyi paremmin istumaan. Mutta niin kauan kuin haava paranee niin ei pitäisi istua suoraan sen päälle.
Synnytyksestä pian vuosi, ja vieläkin arpi välillä kumman tuntuinen, ikävä kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kurja olo ja masentaa, kun alapää on niin pommin jäljiltä.
ap
Paraneminen kesti kyllä aikansa, olisikohan siinä 4 viikon kohdalla kun pystyi istumaan jotenkuten ihmisen lailla. Yhdyntää se arpi haittasi puoli vuotta. Synnytys oli aika vaikea ja ponnistusvaihe pitkä ja kärsin pahoista pidätysvaikeuksista aluksi, mutta säännöllisellä lantienpohjalihasten jumpalla pidätyskyky palautui samaisessa neljässä viikossa suunnilleen.
Älä istu arven päälle ettei sinne suotta pakkaudu nestettä, suosi puolimakaavia asentoja. Muista antaa ilmakylpyjä alapäälle, sekin nopeuttaa paranemista. Liikuntakin (=kävely) auttaa.
Lapsen hoitokin on nyt tosi rankkaa, kun en voi edes röyhtäyttää istualtaan. Vanhemmista lapsista puhumattakaan :-((((((!!!!
Alapään ongelmat on kyllä ihan pepusta!
ap (vali-vali-päällä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoinen oli isokokoinen (yli 4,5 kg:a syntyessään) ja
imukuppiakin kokeiltiin, tosin siitä ei ollut apua, kun se
ei pysynyt vauvan päässä.
Episiotomiat ovat kuitenkin parantuneet todella nopeasti
ja hyvin parissa, kolmessa viikossa. Kummastakaan
ei ole jäänyt mitään vaivaa. Päinvastoin, esikoista
synnyttäessäni olisin voinut repeytyä pahoin, ja se olisi
ollut paljon pahempaa.
Aluksi ei voinut istua kuin toisella kankulla tai sitten renkaan
päällä. Toisen lapsen syntymän jälkeen pystyin silti jo
muutaman päivän jälkeen istumaan kunnolla, vaikka
episiotomian tikit olivatkin alapäässä. Palautuminen oli
siis toisella kertaa nopeampaa, kun synnytyskin oli
helpompi.
Alapäätä kannattaa muistaa suihkuttaa aina, kun käy vessassa,
niin parantuminen nopeutuu! Lisäksi lantionpohjan
lihasjumppaa kannattaa tehdä joka päivä. Itse en aina
muista/jaksa ja sen huomaa heti pissan karkailuna,
kun aivastaa tms.
Lantionpohjan lihasten veltostuminen ei kuitenkaan johdu
episiotomiasta, vaan muista asioista: painonnoususta,
isosta vauvan koosta, pitkittyneestä synnytyksestä jne.
Ei tosin ollut yhtä pitkä kuin sulla. Oli tosi kipeä 2-3 kk synnytyksen jälkeen vielä kun tulehtui lisäksi. Seksiä ei voitu harrastaa moneen kuukauteen synnytyksen jälkeen. N. puoli vuotta synnytyksen jälkeen ei vaivannut enää ollenkaan. Ei onneksi jäänyt mitään häiritsevää arpikudostakaan. Tsemppiä, kyllä se jossain vaiheessa helpottaa ja palkinto on mitä ihanin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin alkoi olla kirvely, polttelu ja pahin kipu poissa ja istuminen alkoi sujua jo paremmin kunhan kävi rauhassa istumaan.
Nyt synnytyksestä kulunut 3,5kk ja varsinaisesti ei ole enää mitään ihmeellistä kiusaa arvesta muuta kuin että välillä satunnaisesti jomottaa sitä. Erityisesti olen huomannut ulkoillessa että viileä ilma alkaa sitä herkästi särkemään...
Virtsan pientä karkausta on ja muutoinkin paikat hiukan " romahtaneen" tuntuiset mikä johtuu muista syistä kuten aiempi tuossa tiesi kirjoittaa...
Pitäisi muistaa ja jaksaa reenata nyt vaan reippaasti... josko vaikka geishakuulat hankkisi...
nykyäänkin, vuosia siis synnytyksestä,
haava tuntuu silloin tällöin ja on selvästi huomattavissa jos peilillä tiiraa.
mutta muuten parani sitten lopulta ihan ok!