Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuunteletko true crime -podcasteja?
16.05.2023 |
Mitä mieltä olet niistä? Itseäni ärsyttää kummalliset kielioppivirheet (joutui lukea, osa ihmisistä juoksivat yms.) sekä huono englannin lausuminen. Muuten löytyy kyllä ihan kiinnostavia tarinoita.
Kommentit (38)
Iljettävää rahastusta toisten tragedioilla teennäisesti luettuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuntelen kyllä, mutta vain englanniksi, joten en koe ärsytystä samoista asioista kuin mitä tuossa kerrot.
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelen kyllä, mutta vain englanniksi, joten en koe ärsytystä samoista asioista kuin mitä tuossa kerrot.
Niissäkin mua ärsyttäisi varmaan se, etteivät osaa lausua muita kieliä oikein (Münchausen by proxy...)
:) Antaisitko kuitenkin vinkkejä hyvistä englanninkielistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelen kyllä, mutta vain englanniksi, joten en koe ärsytystä samoista asioista kuin mitä tuossa kerrot.
Niissäkin mua ärsyttäisi varmaan se, etteivät osaa lausua muita kieliä oikein (Münchausen by proxy...)
:) Antaisitko kuitenkin vinkkejä hyvistä englanninkielistä?
Siis englanninkielisistä.
Kuuntelin pitkään, mutta nyt pari vuotta en ole enää jaksanut, kun samat tapaukset kiertävät podcastista toiseen ja muutenkin kaipaan podcasteilta tällä hetkellä iloa ja kepeyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin pitkään, mutta nyt pari vuotta en ole enää jaksanut, kun samat tapaukset kiertävät podcastista toiseen ja muutenkin kaipaan podcasteilta tällä hetkellä iloa ja kepeyttä.
Olisko suositella jotain iloisempaa, laadukasta podcastia? Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelen kyllä, mutta vain englanniksi, joten en koe ärsytystä samoista asioista kuin mitä tuossa kerrot.
Niissäkin mua ärsyttäisi varmaan se, etteivät osaa lausua muita kieliä oikein (Münchausen by proxy...)
:) Antaisitko kuitenkin vinkkejä hyvistä englanninkielistä?
Casefile, The Last Podcast On The Left (sis. mustaa huumoria ja ufojuttuja, joten ei todellakaan ole kaikkien makuun, mutta koen että heillä on kuitenkin sydän paikallaan vaikka heittävätkin vitsiä, siinä menee vaikeasti selitettävä raja joka joillain ylittyy) ja YouTubessa Bailey Sarian ja Annie Elise X 10 to Life.
Oon kuunnellut varmaan monia monia kymmeniä true crime podcasteja ja youtubettajia, mutta muut ovat jääneet pois sen takia että jakavat vanhaa/väärää tietoa, jos ovat jakaneet väärää tietoa niin eivät korjaa asiaa, eivätkä osaa ottaa vastaan kritiikkiä, tai ovat olleet uhria syytteleviä, ja yhtä podcastia en pystynyt kuunnella kun ne naiset kikatti jostain syystä kokoajan, niillä oli oudon pirteä ääni kun kertoivat kamalista jutuista ja toinen vähän väliä sanoo "O.M.G. I've got chills!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En saastuta mieltäni rikosviihdemässäilyllä.
Tämä. Jotenkin kiusallista, kun true crimen suurin kuluttajaryhmä on nimenomaan (nuoret/nuorehkot) naiset, vaikka on siitä jotain saalis-teoriaa olemassa, eli että syynä olisi naisten tarve tutustua hirviömäisten miesten ajatusmaailmaan ja tekoihin, jotta voisivat tunnistaa sellaisen paremmin jos kohtaavat itse, ja välttää uhriksi joutumisen, mutta en tiedä. Itselläni laskisi vain elämänlaatu ja mieliala ja energiat ja kaikki kaunis, jos kuluttaisin tuollaista "viihdettä".
Huomionarvoista sekin, että kustantajien mukaan true crime ilmiönä on tuonut kirjallisuuden pariin uusia ihmisiä, jotka eivät muutoin kirjallisuutta kuluttaisi - ja true crime pitää listan kärkipaikkoja ÄÄNIkirjoissa, kun taas paperisissa oikeissa kirjoissa joita ihminen itse lukee, ei true crimeä näy listoilla ollenkaan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin pitkään, mutta nyt pari vuotta en ole enää jaksanut, kun samat tapaukset kiertävät podcastista toiseen ja muutenkin kaipaan podcasteilta tällä hetkellä iloa ja kepeyttä.
Olisko suositella jotain iloisempaa, laadukasta podcastia? Ap.
Yksi omia suosikkejani Bella Table sillä rakastan ruoan laittoa ja ruuan valmistuksella läheisten ilahduttamista. Bella Table-juontajat ovat positiivisia ja heidän keskinäinen kemia on valloittavaa. Olen saanut todella paljon vinkkejä omaan keittiööni heidän podcastistaan.
Mutta jos ruuanlaitto ei ole oma juttu niin tämä ei tietenkään ole yhtään hyvä vinkki.
Matkustelevana olen saanut myös paljon vinkkejä Tripsteri podcast-jaksoista, siellä vieraita, jotka kertovat paikallisen näkemyksen omasta kohteestaan. Ei kannata lopettaa heti, vaikka alkujuonto teennäiseltä kuulostaakin ( kuten yleensä suurimmassa osassa podcasteja)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saastuta mieltäni rikosviihdemässäilyllä.
Tämä. Jotenkin kiusallista, kun true crimen suurin kuluttajaryhmä on nimenomaan (nuoret/nuorehkot) naiset, vaikka on siitä jotain saalis-teoriaa olemassa, eli että syynä olisi naisten tarve tutustua hirviömäisten miesten ajatusmaailmaan ja tekoihin, jotta voisivat tunnistaa sellaisen paremmin jos kohtaavat itse, ja välttää uhriksi joutumisen, mutta en tiedä. Itselläni laskisi vain elämänlaatu ja mieliala ja energiat ja kaikki kaunis, jos kuluttaisin tuollaista "viihdettä".
Huomionarvoista sekin, että kustantajien mukaan true crime ilmiönä on tuonut kirjallisuuden pariin uusia ihmisiä, jotka eivät muutoin kirjallisuutta kuluttaisi - ja true crime pitää listan kärkipaikkoja ÄÄNIkirjoissa, kun taas paperisissa oikeissa kirjoissa joita ihminen itse lukee, ei true crimeä näy listoilla ollenkaan..
En tiedä missä podcasteissa tuosta hirviön ajatusmaailmasta todella paljon kerrotaan, yleensä ( ainakin suomalaisten ) podcastien tarina perustuu uhriin ja hänen omaisiin.
Mutta sitten taas rikollisten kirjoittamat ( esim. Nacci jne) kirjat jätän kyllä suosiolla lukematta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saastuta mieltäni rikosviihdemässäilyllä.
Tämä. Jotenkin kiusallista, kun true crimen suurin kuluttajaryhmä on nimenomaan (nuoret/nuorehkot) naiset, vaikka on siitä jotain saalis-teoriaa olemassa, eli että syynä olisi naisten tarve tutustua hirviömäisten miesten ajatusmaailmaan ja tekoihin, jotta voisivat tunnistaa sellaisen paremmin jos kohtaavat itse, ja välttää uhriksi joutumisen, mutta en tiedä. Itselläni laskisi vain elämänlaatu ja mieliala ja energiat ja kaikki kaunis, jos kuluttaisin tuollaista "viihdettä".
Huomionarvoista sekin, että kustantajien mukaan true crime ilmiönä on tuonut kirjallisuuden pariin uusia ihmisiä, jotka eivät muutoin kirjallisuutta kuluttaisi - ja true crime pitää listan kärkipaikkoja ÄÄNIkirjoissa, kun taas paperisissa oikeissa kirjoissa joita ihminen itse lukee, ei true crimeä näy listoilla ollenkaan..
No sulla on kyllä vähän outo käsitys true crime -podcasteista. Enpä muista, että olisi hirviömäisten miesten ajatusmaailmaan perehdytty yhdessäkään jaksossa, ja satoja olen kuunnellut. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ymmärtänyt niiden pointtia. Mitä tarkoitusta ne palvelevat? Jotenkin mieltäylentävää? Inspiroivaa? Luovaa? Sielunravintoa vai saastetta lähinnä ja mässäilyä.
Redhanded, Hide and seek, Up and vanished hyviä. Australialainen Liar liar oli myös mahtava!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt niiden pointtia. Mitä tarkoitusta ne palvelevat? Jotenkin mieltäylentävää? Inspiroivaa? Luovaa? Sielunravintoa vai saastetta lähinnä ja mässäilyä.
Ne ovat huolella tehtyjä kertomuksia tosielämästä. Olen aiemmin ollut vain fiktion ystävä, tämä on vaihtelua. Kuuntelen näitä nukkumaan mennessä, saa ajatukset vähän muualle. Ei niissä millään tavalla mässäillä, rauhallisesti kerrotaan miten asiat ovat tapahtuneet. Eivät ne herätä juuri muita tunteita, kuin että on mukavaa ja rauhoittavaa kuunnella hyvin kerrottu tarina. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saastuta mieltäni rikosviihdemässäilyllä.
Tämä. Jotenkin kiusallista, kun true crimen suurin kuluttajaryhmä on nimenomaan (nuoret/nuorehkot) naiset, vaikka on siitä jotain saalis-teoriaa olemassa, eli että syynä olisi naisten tarve tutustua hirviömäisten miesten ajatusmaailmaan ja tekoihin, jotta voisivat tunnistaa sellaisen paremmin jos kohtaavat itse, ja välttää uhriksi joutumisen, mutta en tiedä. Itselläni laskisi vain elämänlaatu ja mieliala ja energiat ja kaikki kaunis, jos kuluttaisin tuollaista "viihdettä".
Huomionarvoista sekin, että kustantajien mukaan true crime ilmiönä on tuonut kirjallisuuden pariin uusia ihmisiä, jotka eivät muutoin kirjallisuutta kuluttaisi - ja true crime pitää listan kärkipaikkoja ÄÄNIkirjoissa, kun taas paperisissa oikeissa kirjoissa joita ihminen itse lukee, ei true crimeä näy listoilla ollenkaan..
No sulla on kyllä vähän outo käsitys true crime -podcasteista. Enpä muista, että olisi hirviömäisten miesten ajatusmaailmaan perehdytty yhdessäkään jaksossa, ja satoja olen kuunnellut. Ap.
Mä (joka kuuntelee vaan noita englannin kielisiä) oon kyllä kuullut monesti perehdyttävän noihin tekijöihin, niiden lapsuuteen, siihen miksi niistä tuli semmoisia kuin tuli ja mitkä on varoitusmerkkejä.
Tärkein oppi minkä niistä oon saanut on se että kuuntele intuitiotasi. Jos tuntuu että joku seuraa sua, niin juokse. Älä mieti sitä että näytätkö tyhmältä, ylireagoitko, loukkaatko jonkun tunteita yms. Monet kidnappauksista pelastuneet ovat sanoneet että tunsivat että jokin on pielessä, mutta eivät kehdanneet juosta pois tilanteesta tms.
Tuosta mielialan ja energioiden laskemisesta, juu, jotkut podcastit tai tietyt tapaukset tekee sitä. Joskus oon skipannut tiettyjä tapauksia, kun tiesin mitä se sisältää.
Toi Casefile voi käydä raskaaksi, kuten muut samanlaiset vakavalla äänellä kerrotut podcastit joissa huumori on nollassa.
Oli yksi aivan mahtava tubettaja joka teki hyvää työtä, mutta joutui lopettamaan mielenterveytensä takia, hän kertoi ainoastaan selvittämättömiä tapauksia. Ei ihme että kävi raskaaksi.
Sitä tarttee mustaa huumoria että jaksaa, niin true crimessa kuten elämässä yleensäkin. Kun on jo pienestä asti joutunut tiedostamaan maailman pahuuden, niin true crime ei ole maailmankuvaani murskannut, olen vaan löytänyt toisia samanhenkisiä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt niiden pointtia. Mitä tarkoitusta ne palvelevat? Jotenkin mieltäylentävää? Inspiroivaa? Luovaa? Sielunravintoa vai saastetta lähinnä ja mässäilyä.
Ne opettaa, paljon! Psykologiasta, kulttuureista, oikeusjärjestelmästä yms yms.
Yritän välttää useimpia rikollisten itsensä tekemiä siitä syystä, että en halua auttaa vakavia rikoksia tehneitä rahastamaan rikoksillaan tätä kautta vielä linnassa istuessaan.
Tämä on vähän kaksiteräinen asia koska toisaalta jos kyseessä on rikollisesta elämästä luopunut kaveri (tai sellaiseksi itseään väittävä) joka myös avoimesti pyrkii kertomaan rikollisen elämän huonoista puolista niin voisi ajatella että se saattaisi jossain tapauksissa olla ihan tukemisen arvoistakin työtä.
Ainoita mitä olen jaksanut kuunnella alkua pidempään ovat Immu Ilmenin jutut. Hän on myös ainoita ko genren sisällöntuottajista joka avoimesti kertoo myös rikollisen elämän varjopuolista ja on käynyt myös kouluissa puhumassa rikos ei kannata tyyppisellä viestillä. Siitä propsit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt niiden pointtia. Mitä tarkoitusta ne palvelevat? Jotenkin mieltäylentävää? Inspiroivaa? Luovaa? Sielunravintoa vai saastetta lähinnä ja mässäilyä.
Ne ovat huolella tehtyjä kertomuksia tosielämästä. Olen aiemmin ollut vain fiktion ystävä, tämä on vaihtelua. Kuuntelen näitä nukkumaan mennessä, saa ajatukset vähän muualle. Ei niissä millään tavalla mässäillä, rauhallisesti kerrotaan miten asiat ovat tapahtuneet. Eivät ne herätä juuri muita tunteita, kuin että on mukavaa ja rauhoittavaa kuunnella hyvin kerrottu tarina. Ap.
Huolella tehty. Nyt heitit ison vitsin. Suurin osa on täynnä asiavirheitä, vihjailuja jopa uhrin syyllistämistä.
Small Town Dicks on huippu! Siinä ei yleensä ole mitään tunnettuja tapauksia, vaan juttuja tutkineet poliisit kertovat itse.
Alue: Aihe vapaa
En saastuta mieltäni rikosviihdemässäilyllä.