Lue keskustelun säännöt.
Onko OK elää työttömänä tukien varassa, jos ei yksinkertaisesti vain jaksa käydä töissä ja herätä aikaisin aamulla?
15.05.2023 |
Jokainen työ on vain tuntunut ylitsepääsemättömän uuvuttavalta ja liian aikaavievältä sekä stressaavalta.
Ja aina tuntuu että haluaisin vain jäädä sänkyyn nukkumaan kun pitäisi töihin lähteä.
Onko tällaisessa tilanteessa OK olla työtön ja elää tuilla?
Kommentit (719)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on OK makaulla kotona ja juoda halpaa olutta. Ja huumeitakin kannustetaan käyttämään monin tavoin tässä yhteiskunnassa. Ilmaisia piikkejä jaellaan vaikka laittomista aineista on kyse jne.
Tyhmä se on joka töissä käy, etenkin jos ei käy pimeissä töissä.En juo alkoholia tai käytä huumeita.
Käyn kuntosalilla ja pelaan kavereiden kanssa.
ap
Kuinka kauan olet onnistunut pitämään tätä yllä ja kuinka pitkään kuvittelet voivasi jatkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla 90 päivää työtön jotta pääsee Kelaan vuorotteluvapaasijaiseksi.
Eläkeläis mummut luulevat, että kaikki on vakituisia. He elävät 1970-luvulla vielä.
Mä ehdin varmaan eläkeikään mennessä kiertää kaikki Suomen virastot palkkatuella ja sijaisena. Nyt cv on 2 sivua ja vielä olisi 20 vuotta edessä.
Voi tulla jopa Suomen ennätys.
Yksi rekryfirma sanoi, että on kyllä mahtava cv.
Pystyy myös luettelemaan yksiköt missä pääsee helpommalla.
Voi sinua pikku ressukkaa. Ihan ilmeisesti olet jäänyt vaille tukea.
Väsymyksen syyt on tutkittava. Ihan ensimmäiseksi varaa aika terveyskeskuksesta ja pyydä labrat. Saatat joutua tekemään töitä tämänkin eteen.
Jos kilpirauhaset, anemiat ja syövät on pois suljettu, eikä oireet viittaa väsymysoireyhtymään, tai masennukseen, niin hyvä sinulle.
Nyt on hyvä aika vuodesta aloittaa yleiskunnosta huolehtiminen. Aloita pienin askelin ja lisää pikku hiljaa kierroksia. Kävely ja puistojumppa ovat ilmaisia. Punttijumpankin tarvitset. Ohjeita saat pyytämällä.
Sosiaalinen eristyneisyys luo masennuksen oireita, mutta niitä ei hoideta lääkkeillä, vaan seuralla. Joku ryhmäliikunta voisi sopia sinulle.
Kaikkea hyvää, usko sinäkin siihen, että tilanne paranee. Mukavat kokemukset tuottavat oksitosiiniä, nauraminen on hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki ole mitään työmuurahaisia. Elämässä on muutakin kuin työ.
5 asiaa, joita ihminen katuu eniten kuolinvuoteellaan: “Ei ollut rohkeutta elää omaa elämää”
1. Ettei ollut rohkeutta elää omaa elämää.
2. Että tuli oltua niin paljon töissä.
3. Ettei uskaltanut näyttää omia tunteitaan.
4. Ettei tullut oltua yhteydessä ystäviin.
5. Ettei ollut rohkeutta olla onnellinen.
Yrpö, sinä olet selvästi yö tai ilta virkku.
Hae senmukaista duunia niin olet onnellisempi.
Elä väkisin rankase ittees koska muut rankaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki ole mitään työmuurahaisia. Elämässä on muutakin kuin työ.
5 asiaa, joita ihminen katuu eniten kuolinvuoteellaan: “Ei ollut rohkeutta elää omaa elämää”
1. Ettei ollut rohkeutta elää omaa elämää.
2. Että tuli oltua niin paljon töissä.
3. Ettei uskaltanut näyttää omia tunteitaan.
4. Ettei tullut oltua yhteydessä ystäviin.
5. Ettei ollut rohkeutta olla onnellinen.
Oletko tehnyt tuosta ihan tutkimuksen? Minä uskon monenkin katuvan sitä, jos ei saanut luotua kunnollista uraa tai ei ole jättää perintönä juuri mitään. Ja työttömän elämän jälkeen voisi kauduttaa tyhjäksi jäänyt elämätön elämä.
Ulosottoa pukkaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ulosottoa pukkaa
Mitä, eikö sitä toimeentulotukea saakaan tuosta vaan 😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulosottoa pukkaa
Mitä, eikö sitä toimeentulotukea saakaan tuosta vaan 😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Työttömien haukkujat saa omaan nilkkaan
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ok.
Eli susta on ok, että työnnät käden mun taskuun ja otat mun rahat, koska haluat jäädä sänkyysi makoilemaan?
Jep. Ei kiinnosta paljonko sä maksat veroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki ole mitään työmuurahaisia. Elämässä on muutakin kuin työ.
5 asiaa, joita ihminen katuu eniten kuolinvuoteellaan: “Ei ollut rohkeutta elää omaa elämää”
1. Ettei ollut rohkeutta elää omaa elämää.
2. Että tuli oltua niin paljon töissä.
3. Ettei uskaltanut näyttää omia tunteitaan.
4. Ettei tullut oltua yhteydessä ystäviin.
5. Ettei ollut rohkeutta olla onnellinen.Oletko tehnyt tuosta ihan tutkimuksen? Minä uskon monenkin katuvan sitä, jos ei saanut luotua kunnollista uraa tai ei ole jättää perintönä juuri mitään. Ja työttömän elämän jälkeen voisi kauduttaa tyhjäksi jäänyt elämätön elämä.
Älä sinä ala filosofoimaan siellä omista perinnönjättö haaveista. Ei tarvitse.
Tutkimuksen voi mitätöidä pelkästään samoilla perusteilla kuin kuolinvuoteella kirjoitetut testamentit, eli vetoamalla mielenterveyden häiriöihin, kuolemanpelkoon, senniliyteen, dementiaan ja pakoon todellisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietotyöläinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hitto että pistää vihaksi tuollaiset itsekkäät pummit kuin AP! 😠 "Et jaksa nousta aamulla"? No hitto, hakeudu ilta- tai yötöihin. MIKSI mielestäsi on OK että me muut elätetään sua, koska olet aamu-uninen?? En mäkään aikaisia aamuherätyksiä rakasta, päinvastoin, mutta silti osaan ottaa itseäni niskasta sen verran kiinni, että nousen silti ja menen töihin ja kannan vastuuni. Eri asia on jos ei oikeasti saa töitä yrityksistä huolimatta, mutta AP:n kaltaiset elämäntapatyöttömät saavat näkemään punaista. Mene töihin ja jätä tuet niille, jotka oikeasti eivät ole työkykyisiä tai eivät onnistu löytämään mitään töitä!
Vaikka sinä kykenet istumaan epämukava tappi pyllyssä (kuvainnollisesti) rahaa vastaan, ei tarkoita, että kaikki valitsisivat elämäänsä käyttää niin
Mitä jos yhteiskunta päättäisi olla kustantamatta sinulle tukia kun et osallistu sen toimintaan?
Moraalinen selkärangattomuus on kyllä näemmä ihan todellinen asia.
Niin, jotkut tykkää rankemmasta autoritäärisestä hallinnosta. Ettekö tajua, että ihmisiä pidetään orjina? Pakko antaa itsenså työntekijäksi, saadakseen välttämättömiä elämän edellyttäviä asioita
Perintöveroja ulosottoon 12 miljoonaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki ole mitään työmuurahaisia. Elämässä on muutakin kuin työ.
5 asiaa, joita ihminen katuu eniten kuolinvuoteellaan: “Ei ollut rohkeutta elää omaa elämää”
1. Ettei ollut rohkeutta elää omaa elämää.
2. Että tuli oltua niin paljon töissä.
3. Ettei uskaltanut näyttää omia tunteitaan.
4. Ettei tullut oltua yhteydessä ystäviin.
5. Ettei ollut rohkeutta olla onnellinen.Oletko tehnyt tuosta ihan tutkimuksen? Minä uskon monenkin katuvan sitä, jos ei saanut luotua kunnollista uraa tai ei ole jättää perintönä juuri mitään. Ja työttömän elämän jälkeen voisi kauduttaa tyhjäksi jäänyt elämätön elämä.
Sinä voit uskoa niin :D sehän selviää sitten, nyt se on vain uskon asia.
Vierailija kirjoitti:
Perintöveroja ulosottoon 12 miljoonaa
Jos asunto maksaa 300 000 niin perintövero on 13000 ja jos toinen vanhempi on elossa niin asuntoa ei voi myydä, koska leskellä on asumisoikeus. Ja koska olet omistajana asunnossa et saa toimeentulotukea irtisanomistilanteessa.
Niinkauan kun tuo on mahdollista, miksei olisi ok? Kaikki pois yhteiskunnalta, mitä vain ikinä saa kupattua.
Itselläni on muuten samanlainen tilanne, mutta en saa mitään tukia, koska pääomatuloni ovat liian suuret. Pitäisi joskus viitsiä selvittää jonkinlainen toimivaksi todistettu kikkailu, jolla pääomatulot saisi pois kaikista Suomen järjestelmistä.
Ok. Sinulle ei ole sopivaa työtä. Yrittäjäksi ei voi alkaa, tuet loppuu. Miten sitten elää.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Minäkään en jaksaisi käydä töissä, oikeastaan haluan lähinnä vaan nukkua ja kuolla. Silloin kun olen työttömänä tai saikulla, niin olen onnellinen ja energinen, joten ei ole kyse mistään masennuksestakaan. Kaikki ihmiset eivät vaan pysty tekemään kokopäivätyötä.
Tämä. Minua ei meinattu päästä pois mielenterveyshoidon asiakkuudesta, koska en ollut töissä. Ja hoitajat minun puolesta aina kirjasivat OmaKantaan että tavoitteena hänellä on työllistyä. Ei ikinä mietitty mitä ne minun oikeat tavoitteet on, ulkoapäin vain sanottiin, että sinun pitää tavoitella työllistymistä.
Tässä olen miettinyt, että masennukseni johtui siitä että olen aina tehnyt niin kuin perhe, ympäristö, yleinen ilmapiiri haluaa, enkä ikinä ole tehnyt sitä mitä minä haluan. Ja mielenterveyshoidossa sama juttu jatkui, kukaan ei kuunnellut mitä minä toivoisin elämältäni. Verenmaku suussa vaan töihin, sitten olen heidän mielestään taas terve (kunnes saan työn takia uudestaan hermoromahduksen) .
Ne minun toiveet oli ihan yksinkertaisia, toivoin ihmissuhteita, että uskaltaisin alkaa harrastaa tiettyjä juttuja (sosiaalisten tilanteiden pelon takia olin jättänyt asioita tekemättä).
Mut mielenterveyshoito Suomessa on sitä että syöppä lääkettä ja sitten puolen vuoden päästä ihmetellään että jaa vieläkö oon uupunut, no nostetaan annosta. Ainoa apu on pilleri. Taikapilleri nassuun ja sit töihin, muuta ei osata tarjota. Olen saanut yhdeltä nuoriso-ohjaajalta paljon enemmän apua kuin yhdeltäkään psyk. hoitajalta tai psykiatrilta.
Keskustelu, minun kanssa ajan viettäminen, kaikenmaailman itsetuntemus harjoitukset (esim unelmakartta), tuollaisilla on ollut paljon enemmän apua kuin mistään lääkkeestä. Monet uupuneet jaksamattomat nuoret tarvitsisivat vaan jonkin mentorimaisen tyypin joka auttaa heitä löytämään itsensä. Sitten jaksaa kun tekee asioita siksi että näkee niillä jonkin syyn. Muiden mieliksi kaiken tekeminen ei ole kestävää, jossain vaiheessa uupuu ja masentuu jos sillä tiellä jatkaa.
Työpaikkojen lisäksi on luottamustoimia.