Lue keskustelun säännöt.
Olen mummu, joka auttaa ja hoitaa, mutta surettaa
14.05.2023 |
Tuntuu pahalta, puran tänne, en muualle kehtaa.
Olen neljän mummu, kaikki lapset ovat poikani perheessä.
Hoidan lapsia paljon ja autan muutenkin, käyn kaupassa ja kuljetan lapsia harrastuksiin ja lainaan autoani, ostan vaatteita.
Nyt on äitienpäivä ja taas minut ohitetaan, miniä vie katraansa katsomaan äitiään, jota näkevät kaksi kertaa vuodessa ja joka ei ole koskaan itse käynyt perheen luona, ei edes nähnyt heidän uutta taloaan. Eikä koskaan ole lapsia hoitanut.
Tyttäreni onneksi tulee miehineen kahville ja tuo herkut tullessaan, heillä ei ole lapsia vaikean sairauden takia.
Surettaa tosi paljon.
Enkä minä lahjoja kaipaa, mutta olisipa kiva kun muistettaisiin eikä aina vaan vaadita.
Kun viimeksi hoidin lapsia, toivotin tervetulleeksi kahville, miniä tuumasi, että menemme äitini luo, poikani yritti lempeästi sanoa, että käydään hänen luonaan lauantaina, ei sopinut miniälle, nosti minun kuullen rähäkän.
Päätin, että kun miniä pyytää apuun seuraavan kerran, sanon, että en pääse. Nyt loppuu minun voimat.
Anteeksi valitus.
Hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja mummuille!
Kommentit (452)
Mekin vietetään aika usein juhlapäiviä minun sukuni luona. Meillä kun silloin on vapaata, niin ehtii matkustaa tuon 200 km matkan. Miehen sukua taas on tässä lähellä niin heitä näemme useammin. En ole osannut ajatella että tämä olisi epäreilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmosta se joskus on. Pojat soittelee äitienpäiväonnittelut salaa tämmöselle huonommalle mummolle. Keksivät jonkun pihatyön tai kaupassa käynnin.
Todellisuudessa tilanne voi olla se, että miniäsi muistuttaa poikaasi soittamaan.
Höpö, höpö, pojat on muistaneet paljon ennen miniöitten kuvioon tuloa.
Minäkin join aamukahvit juuri poikani kanssa, miniä oli juonut itselleen krapulan käärijää juhliessaan. Poikaa nolotti. Ero on vain ajan kysymys,onneksi ei lapsia ehtinyt tulla.
Kannattaa jutella asiasta heidän kanssa.
Sanoa suoraan. Tai jos miniän kanssa on hankala jutella, sitten poikasi.
Me käydään veljeni kanssa vanhemmilla viikkoa ennen äitienpäivää, mieheni käy lasten kanssa omien vanhempiensa luona.
Äitienpäivää vietetään keskenään
Vierailija kirjoitti:
Mekin vietetään aika usein juhlapäiviä minun sukuni luona. Meillä kun silloin on vapaata, niin ehtii matkustaa tuon 200 km matkan. Miehen sukua taas on tässä lähellä niin heitä näemme useammin. En ole osannut ajatella että tämä olisi epäreilua.
Eihän se olekaan, jos et ole aina apua huutamassa vain niiltä lähellä asuvilta. Mielestäni siitä on kysymys.
Ja on kyllä mielestäni noloa, että toinen mummu saa aina juhlapäivänä vieraat, toinen sitten kunhan sattuu aikaa olemaan. Sama koskee isänpäivää, syntymäpäiviä jne. Mutta kukin tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onpa teidän pojat tehneet huonon valinnan vaimon suhteen. Eikö ne raukat osaa edes eroa laittaa vireille, kun voivat noin huonosti parisuhteissaan?
Luulenpa, että laittavat. Juuri mieheni sanoi, että onneksi vaadimme pojan tekemään avioehdon ennen liittoa. Ei mene pojan omaisuus miniän mukana.
Miten ihmeessä poikanne ei osannut ajatella asiaa itse? Miten ihmeessä poika on edes mennyt naimisiin naisen kanssa, jolla ei ole ammattia, koulutusta eikä tuloja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin olisin lukenut samanlaisen aloituksen eilenkin...?
Niin onko yllättävää että asia on yleinen, niin ne miniät käyttäytyy.
Oletko sinä miniä?
Tasan ei onni käy.
Meillä minä, äiti, leivon itse kakkuni. Hoidan itse lapseni. Muistan mummot, isomummot ja ukkien uudet puolisot. Minulta odotetaan sitä mutta kukaan ei ole meidän perheestä edes kiinnostunut. Muut menevät edelle.
Olen loppu. Jotenkin tämä rooli on vain osunut minulle. Ottaisin ap:n heti mummoksi meille. Olisi ihanaa mennä jonkun luo, joka välittää. Ja olisi ihanaa, että joku joka välittää, tulisi kylään. Vielä jos olisi halausvälit, itkisin onnesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa jutella asiasta heidän kanssa.
Sanoa suoraan. Tai jos miniän kanssa on hankala jutella, sitten poikasi.Me käydään veljeni kanssa vanhemmilla viikkoa ennen äitienpäivää, mieheni käy lasten kanssa omien vanhempiensa luona.
Äitienpäivää vietetään keskenään
Miniäni on sellainen,ettei näe muuta kuin oman etunsa, olen joskus jostain joutunut sanomaan, esim. ettei minun kodissani ja kotini pihalla huudeta ja kiroilla isoon ääneen, en tykkää sellaisesta, hänen mielestään muista ei tarvitse välittää kun häntä kiukuttaa.
🤭😏
'Nyt on äitienpäivä ja taas minut ohitetaan, miniä vie katraansa katsomaan äitiään, jota näkevät kaksi kertaa vuodessa ja joka ei ole koskaan itse käynyt perheen luona, ei edes nähnyt heidän uutta taloaan. Eikä koskaan ole lapsia hoitanut.'
He tapaavat vain kahdesti vuodessa äitiään. Mikähän mättää? Kuuöostaa siltä, että kaikki ei ole kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin olisin lukenut samanlaisen aloituksen eilenkin...?
Niin onko yllättävää että asia on yleinen, niin ne miniät käyttäytyy.
Oletko sinä miniä?
Olen, anopin nähnyt viimeksi noin 30 vuotta sitten. Ei johdu musta.
Minä hoidan lapsenlapsia viikoittain ja sanoin miniälle suoraa, että menkää äitienpäivänä äitisi luokse koko viikonlopuksi, pitäähän sen 300 km päässä asuvan mummonkin saada nauttia näiden pikkuisten seurasta. Meillä mummonpäivä on aina, kun lapsenlapset ovat kanssani ja jos yhtenä viikonloppuna vuodesta menevät toiselle mummolle kylään, niin se ei ole minulta pois.
Sillä toisella mummolla on hoidettavana puolisonsa eli kukaan ei odota, että repeäisi vielä lapselleen avuksi. Ei minulla ole sydäntä kieltää häneltä äitienpäivän iloa! Menen iltapäivällä omalle äidille kahville palvelutaloon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onpa teidän pojat tehneet huonon valinnan vaimon suhteen. Eikö ne raukat osaa edes eroa laittaa vireille, kun voivat noin huonosti parisuhteissaan?
Luulenpa, että laittavat. Juuri mieheni sanoi, että onneksi vaadimme pojan tekemään avioehdon ennen liittoa. Ei mene pojan omaisuus miniän mukana.
Miten ihmeessä poikanne ei osannut ajatella asiaa itse? Miten ihmeessä poika on edes mennyt naimisiin naisen kanssa, jolla ei ole ammattia, koulutusta eikä tuloja?
Kylläpä sinä nyt oletat paljon. Missä sanottiin, ettei noita ole. Näytä!
Miksi sinulla menee noin tunteisiin? Outoa.
Ja sinäkö kuvittelet etteivät ihmiset muutu, jos ei, niin miksi niin moni pari eroaa, vastaapas siihenkin.
Enpä tiedä mitä on taustalla. Olen kuitenkin nähnyt, että moni ihminen pitää vain kulisseista kiinni ja lastenkin täytyy myöntyä kulissielämään, jos haluaa yhteyden vanhempiinsa. Sääliksihän tuossa miniäsi käy: hän näkee äitiään vain 2 kertaa vuodessa ja sekin vain kulissiäitiyttä ilmiselvästi. Apua ei äidiltään saa. Tuskin on siis saanut lapsenakaan. Lapsillekaan ei saa oikeaa mummosuhdetta kuin sinulta.
Äitenpäivä on jokainen päivä jolloin saa osoittaa lapsilleen/ lapsenlapsilleen välittämistä ja rakkautta. Varmaan saat niiltä lastenlapsiltasi myös takaisin samaa? Välittävässä suhteessa toki lastenlapset voivat kiukutella yms - kiukutella kun voi vain turvalliselle aikuiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin olisin lukenut samanlaisen aloituksen eilenkin...?
Niin onko yllättävää että asia on yleinen, niin ne miniät käyttäytyy.
Oletko sinä miniä?
Olen, anopin nähnyt viimeksi noin 30 vuotta sitten. Ei johdu musta.
Ok, anoppisi on siis ollut kuolleena 30 vuotta. Millaisia omat miniäsi ovat? Vai oletko ketjun aloittaja?
Vierailija kirjoitti:
Minä hoidan lapsenlapsia viikoittain ja sanoin miniälle suoraa, että menkää äitienpäivänä äitisi luokse koko viikonlopuksi, pitäähän sen 300 km päässä asuvan mummonkin saada nauttia näiden pikkuisten seurasta. Meillä mummonpäivä on aina, kun lapsenlapset ovat kanssani ja jos yhtenä viikonloppuna vuodesta menevät toiselle mummolle kylään, niin se ei ole minulta pois.
Sillä toisella mummolla on hoidettavana puolisonsa eli kukaan ei odota, että repeäisi vielä lapselleen avuksi. Ei minulla ole sydäntä kieltää häneltä äitienpäivän iloa! Menen iltapäivällä omalle äidille kahville palvelutaloon!
Kiva, että sinulla on noin.
Sallitko kuitenkin jos kaikki eivät tunne samoin?
Minua väsyttää ainakin olla se hoitoautomaatti., Hyvä ap, lopeta sinäkin, niin minäkin tein. Nyt minun pyynnöstäni tapaamme normaaleilla vierailuilla, ihan kuin sen kaukanakin asuvan mummunkin kanssa tapaavat, ollaan tasapuolisia. Kahvit juodaan ja kenenkään ei tarvitse sännätä hoitamaan, hakemaan, viemään eikä tuomaan, pariskunta hoitaa ne itse. Elämäni helpottui heti huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hoidan lapsenlapsia viikoittain ja sanoin miniälle suoraa, että menkää äitienpäivänä äitisi luokse koko viikonlopuksi, pitäähän sen 300 km päässä asuvan mummonkin saada nauttia näiden pikkuisten seurasta. Meillä mummonpäivä on aina, kun lapsenlapset ovat kanssani ja jos yhtenä viikonloppuna vuodesta menevät toiselle mummolle kylään, niin se ei ole minulta pois.
Sillä toisella mummolla on hoidettavana puolisonsa eli kukaan ei odota, että repeäisi vielä lapselleen avuksi. Ei minulla ole sydäntä kieltää häneltä äitienpäivän iloa! Menen iltapäivällä omalle äidille kahville palvelutaloon!
Kiva, että sinulla on noin.
Sallitko kuitenkin jos kaikki eivät tunne samoin?
Minua väsyttää ainakin olla se hoitoautomaatti., Hyvä ap, lopeta sinäkin, niin minäkin tein. Nyt minun pyynnöstäni tapaamme normaaleilla vierailuilla, ihan kuin sen kaukanakin asuvan mummunkin kanssa tapaavat, ollaan tasapuolisia. Kahvit juodaan ja kenenkään ei tarvitse sännätä hoitamaan, hakemaan, viemään eikä tuomaan, pariskunta hoitaa ne itse. Elämäni helpottui heti huomattavasti.
Tämä.
Miksi et sano pojalle, että olet pettynyt. Tietysti miniä menee katsomaan omaa äitiään. Ei se ole väärin. Minä autan myös lasteni perheitä, hoidan ja kuskaan. Olen kuitenkin sanonut, että jos minulla on oma meno, niin en ole käytettävissä enkä myöskään päiväystä kotona heidän tarpeitaan v arten. Siksi heidän pitää aina etukäteen sopia palveluista.
Hyvä että edes nyt tajuat, miten sinua käytetään hyväksi ilman arvostusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hoidan lapsenlapsia viikoittain ja sanoin miniälle suoraa, että menkää äitienpäivänä äitisi luokse koko viikonlopuksi, pitäähän sen 300 km päässä asuvan mummonkin saada nauttia näiden pikkuisten seurasta. Meillä mummonpäivä on aina, kun lapsenlapset ovat kanssani ja jos yhtenä viikonloppuna vuodesta menevät toiselle mummolle kylään, niin se ei ole minulta pois.
Sillä toisella mummolla on hoidettavana puolisonsa eli kukaan ei odota, että repeäisi vielä lapselleen avuksi. Ei minulla ole sydäntä kieltää häneltä äitienpäivän iloa! Menen iltapäivällä omalle äidille kahville palvelutaloon!
Kiva, että sinulla on noin.
Sallitko kuitenkin jos kaikki eivät tunne samoin?
Minua väsyttää ainakin olla se hoitoautomaatti., Hyvä ap, lopeta sinäkin, niin minäkin tein. Nyt minun pyynnöstäni tapaamme normaaleilla vierailuilla, ihan kuin sen kaukanakin asuvan mummunkin kanssa tapaavat, ollaan tasapuolisia. Kahvit juodaan ja kenenkään ei tarvitse sännätä hoitamaan, hakemaan, viemään eikä tuomaan, pariskunta hoitaa ne itse. Elämäni helpottui heti huomattavasti.
Missä olin kieltämässä tunteita? Jokainen saa käyttää oman elämänsä missä tahansa tunteissa piehtaroimiseen, ei sillä ole minulle väliä. Minä elän mieluummin mukavaa ja kivaa elämää kuin sellaista, missä koko ajan etsitään kohdetta vihalle ja pettymyksille.
Niin onko yllättävää että asia on yleinen, niin ne miniät käyttäytyy.