Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puoliso joka ei käy töissä vapaaehtoisesti
12.05.2023 |
Erosin vähän aikaa sitten exästäni, joka oli elämäntapatyötön. Hän ei siis halunnut tehdä töitä, eikä tehnyt. Hän nukkui pitkään, kun minä painelin hipihiljaa töihin. Sitten päivän aikana hän oli tehnyt kaikenlaista omaa kivaa. Tulin kotiin ja menin illalla nukkumaan, puoliso saattoi valvoa melkein aamuun asti. Ajattelin silloin, että jokainen elää tyylillään ja antaa kaikkien kukkien kukkia. Nyt kun hän eksä, olen alkanut nähdä kuinka outoa tuollainen elämäntyyli on ja tajuan, että se ärsytti minua jo silloin.
Nyt kaverillani on tuollainen puoliso ja mietin, miten hän oikein jaksaa hyväksyä tilanteen. Arvostaako hän puolisoaan siltikin? Itseäni lähinnä ärsyttää se henkilö, enkä haluaisi viettää hänen kanssaan aikaa.
Onko muilla kokemuksia tällaisista puolisoista?
Kommentit (48)
Se perustuu ihan vapaaehtoisuuteen, jos katsoo sellaista elintapatyötöntä samassa taloudessa. Eipä omassakaan selkärangassanne oikein kehuttavaa ole, jos suostutte vastentahtoisesti toista elättämään. Yhtä pehmeä selkäranka siis molemmilla, vain eri asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palkat kuntoon kirjoitti:
Meillä mies on kotimies.
Hän siivoaa joka päivä kodin ja käy ostamassa edulliset ruoka-ainekset ja kokkaa.
Hän on ammatiltaan kokki ja ei tienaisi juurikaan yhtään enempää kuin työttömänä saa.
On enemmän hyödyksi kotona kuin antamassa töissä energiansa ja elämänsä toisen muun rikastuttamiseksi.
Hän käy aamulla lenkillä ja voimistelee päivän käyntiin. Töissä käydessä ei edes hampaitaan kerennyt hoitaa.
Mikä etu on käydä duunissa, jos tienaa vain työmatkan ja parin viikon eväät ja menettää vapaa-aikansa ja ajan hoitaa kotia? Koirakin on tyytyväinen.
Ihan ok, jos sinä elätät miehesi. Ei ole ok, jos me muut työssäkäyvät, veronmaksajat joudumme häntä elättämään. Sen sijaan, että verojamme käytettäisiin vanhuksiin ja lapsiin, ne menevät miehesi kaltaisiin loiseläjiin. Siis mikäli hän nostaa jotain sossun tukia.
Tätini on kotirouva, hyvätuloinen miehensä elättää hänet, rouva ei siis saa mitään yhteiskunnan tukia. Tämä on minulle ihan fine.
Yhteiskunnan tuissahan otetaan huomioon myös ne puolison tulot, mm. asumistuessa ja työmarkkinatuessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkat kuntoon kirjoitti:
Meillä mies on kotimies.
Hän siivoaa joka päivä kodin ja käy ostamassa edulliset ruoka-ainekset ja kokkaa.
Hän on ammatiltaan kokki ja ei tienaisi juurikaan yhtään enempää kuin työttömänä saa.
On enemmän hyödyksi kotona kuin antamassa töissä energiansa ja elämänsä toisen muun rikastuttamiseksi.
Hän käy aamulla lenkillä ja voimistelee päivän käyntiin. Töissä käydessä ei edes hampaitaan kerennyt hoitaa.
Mikä etu on käydä duunissa, jos tienaa vain työmatkan ja parin viikon eväät ja menettää vapaa-aikansa ja ajan hoitaa kotia? Koirakin on tyytyväinen.
Ihan ok, jos sinä elätät miehesi. Ei ole ok, jos me muut työssäkäyvät, veronmaksajat joudumme häntä elättämään. Sen sijaan, että verojamme käytettäisiin vanhuksiin ja lapsiin, ne menevät miehesi kaltaisiin loiseläjiin. Siis mikäli hän nostaa jotain sossun tukia.
Tätini on kotirouva, hyvätuloinen miehensä elättää hänet, rouva ei siis saa mitään yhteiskunnan tukia. Tämä on minulle ihan fine.
Vanhuksiin ja lapsiin käytetään kymmeniä miljardeja enemmän verorahoja kuin työhaluttomien hengissä pitämiseen. Ei noita työhaluttomia niin paljon ole, että sinulta menisi edes euro kuussa heille.
Tämähän on vain väite, johon pyydän esittämään nyt lähteen. Euromääräisesti, kiitos.
En muista suorilta, mutta voit kyllä itsekin googlata paljonko menee vanhusten hoitoon ja lasten koulutukseen ja lapsilisiin. Se on hiukkasta enemmän kuin muutaman tuhannen työhaluttoman elättäminen.
Olet varmaan myös sitä mieltä, että hyvin tienaavien ex-kansanedustajien sopeutumiseläkkeet ovat ihan ok, kun ei niihin nyt niin paljoa mene. Veronkierronkaan ei ole niin väliä, kun siinäkin puhutaan ihan pikkusummista. Puoluetuista nyt puhumattakaan.
Minulle kävi niin, että mies oli töissä kun alettiin seurustella. Sitten minä sain ihan ok duunin ja mies ei enää ottanut niin paljon vuoroja. Minä etenin uralla ja huomasin jossain kohtaa että miehen työnteko on lopahtanut. Hän puhui että kun on vähän vaikea löytää duunia, vaikka aivan varmasti olisi löytänyt. Jossain kohtaa hän sanoi ettei enää tarvitse käydä töissä koskaan, kun minulla on niin hyvä ura. Hän oli 44v tuolloin. Se kommentti kauhistutti minua eikä siitä mennyt kuin pari vuotta niin avioero tuli. Oli siihen tosin muitakin syitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkat kuntoon kirjoitti:
Meillä mies on kotimies.
Hän siivoaa joka päivä kodin ja käy ostamassa edulliset ruoka-ainekset ja kokkaa.
Hän on ammatiltaan kokki ja ei tienaisi juurikaan yhtään enempää kuin työttömänä saa.
On enemmän hyödyksi kotona kuin antamassa töissä energiansa ja elämänsä toisen muun rikastuttamiseksi.
Hän käy aamulla lenkillä ja voimistelee päivän käyntiin. Töissä käydessä ei edes hampaitaan kerennyt hoitaa.
Mikä etu on käydä duunissa, jos tienaa vain työmatkan ja parin viikon eväät ja menettää vapaa-aikansa ja ajan hoitaa kotia? Koirakin on tyytyväinen.
Ihan ok, jos sinä elätät miehesi. Ei ole ok, jos me muut työssäkäyvät, veronmaksajat joudumme häntä elättämään. Sen sijaan, että verojamme käytettäisiin vanhuksiin ja lapsiin, ne menevät miehesi kaltaisiin loiseläjiin. Siis mikäli hän nostaa jotain sossun tukia.
Tätini on kotirouva, hyvätuloinen miehensä elättää hänet, rouva ei siis saa mitään yhteiskunnan tukia. Tämä on minulle ihan fine.
Vanhuksiin ja lapsiin käytetään kymmeniä miljardeja enemmän verorahoja kuin työhaluttomien hengissä pitämiseen. Ei noita työhaluttomia niin paljon ole, että sinulta menisi edes euro kuussa heille.
Tämähän on vain väite, johon pyydän esittämään nyt lähteen. Euromääräisesti, kiitos.
En muista suorilta, mutta voit kyllä itsekin googlata paljonko menee vanhusten hoitoon ja lasten koulutukseen ja lapsilisiin. Se on hiukkasta enemmän kuin muutaman tuhannen työhaluttoman elättäminen.
Lasketaanpa ihan itse. Suomessa on 250 000 työtöntä työnhakijaa. Jos niistä vaikka joka viides on oikeasti tyohaluton. Yhdelle maksetaan keskimäärin 1200e kuussa (asumistuki mukaan) Eli tuosta tulee 720 miljoonaa vuodessa.
Alle 15-vuotiaita oli tilastokeskuksen mukaan 880 000. Heidän lapsilisiinsä menee "vain" reilu miljardi. Eli lapsilisät voisi liki kaksinkertaistaa, jos työhaluttomat kävisivät töissä. Plus tietysti kansantalousvaikutukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan edes harkitsisi työtöntä miestä vaikka olisi millainen oman elämänsä supersankari.
Ei sellasen kanssa ole tulevaisuutta.
Ite aloin seurustella työttömän naisen kanssa. Hän sanoi etsivänsä työtä ja se oli mulle ok. Kun siinä oppi tuntemaan sitä ihmistä enemmän ja enemmän, niin ei hän mitään työtä edes etsinyt ja oli käynyt pelkän peruskoulun ja silloin oltiin jo 28 vuotiaita. Ite opiskellut lakimieheksi ja tiesin mitä elämältä halusin. Ei siinä tulevaisuutta suunniteltu sen enempää.
Mistä tiedät, paljonko katseli avoimia paikkoja? Pelkän peruskoulun käyneellä ei ole paljonkaan vaihtoehtoja. Eikä ainakaan mitään hulpeeaa. Varmaan hän häpesi ja kärsi hiljaa itsekseen, kun tajusi, että hänen olisi pitänyt rappuja lähteä jynssäämään työkseen, vaikka poikaystävä on peräti lakimies. Ajattele vähän muitakin.
Tuossa vaiheessa pitää tajuta, että kun ilman koulutusta ei saa kuin hanttihommia, pitää hommata se koulutus. Varsinkin, kun kyseessä on nuori ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ihmetyttää se, että toinen haluaa olla kotona vaan ja elää toisen rahoilla. Eikö siinä tule huono omatunto, kun käyttää toisen rahoja? Ja huono olo siitä, että toisen täytyy käydä töissä, vaikka olisikin mukavissa töissä, mutta silti.
Eikä kotona hengaamisesta kerry muuten eläkettä.Lapset kun muutti pois kotoa, niin mies kysy, että voisinko mä tehdä vajaata viikkoa tai jäädä kokonaan kotiin. Hänen palkallaan elää helposti useampikin.
Kyllä siinä jonkin aikaa tuumailin. Työnantaja ei suostunut keventämään työviikkoa, joten sanoin itseni irti. Hain uutta paikkaa, jossa pystyi tekemään 20-30h/viikko.
Mieheni tykkää työstään, mutta kotitöistä ei niinkään. Mä saan kotoilla niin paljon kuin sielusietää. On kotityöt, käsityöt ja muutama vuosi sitten hurahdin hyötypuutarhurointiin.
Ei ole omantunnon tuskia, kun tämä sydeemi toimii.
Suht vastaavasti toimittiin, kun lapset oli pieniä. Silloin mies maksoi "eläkettä", joilla ostin sijoitusasunnon.
Kyllä kotona hengaamisesta kertyy säästöjä, joiden turvin voi joskus siirtyä eläkkeelle. Plus pari asuntoa yms.
Yhteistä tässä tehdään ennen, nyt ja tulevaisuudessa.
N51
Teidän tilanne on eri, kun puolisosi on todella hyvätuloinen eikä vaadi maksamaan kuluja puoliksi. Ei tuo olisi onnistunut bussikuskin palkalla.
Alue: Aihe vapaa
Onneksi olen sinkku. 🤩 Saa itse päättää, paljonko tekee ja mitä.