Lue keskustelun säännöt.
Miten te sinkut, jotka haluaisivat olla parisuhteessa, pärjäätte tuolla ulkomaailmassa missä pariskunnat liikkuu myös?
12.05.2023 |
Itseäni sattuu niin paljon nähdä pariskuntia ja nyt kun säät lämmenneet, niin eikös ne kaikki riennä ulos.
Miten jaksatte?
Ja tämä kysymys ei siis ole onnellisille sinkuille!
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
No itse en kaipaa parisuhdetta, mutta kavereita kaipaan. Se kirpaisee enemmän. Nähdä kaveriporukoita, kun itsellä ei ole yhtään kaveria. Onhan se aika ankeaa olla yksin rannalla tai terassilla. Aiemmin olen sinnikkäästi käynyt vaikka missä, jos löytyisi edes jotain juttuseuraa ja toisaalta viihdyn yksinkin. Mutta nyt vaan masentaa, kun edelleen olen yksin ja ikää 40v. Miesseuraa luultavasti löytyisi ja sitä välillä onkin.
Mulla vähän sama. Tai kavereita on pari mutta ne kaikki on joutunu töiden takia muuttamaan kauas. Eli mitkään ex tempore kävelylle lähtemiset ja hengailut ei onnistu, aina se kavereiden näkeminen on kunnon reissu operaatio, mitä ei kovin usein pysty tai ehdi tekemään kun töissä kuitenkin ollaan, osalla lapsiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tee pahaa. Musta on ihanaa että ihmiset on onnellisia. Erosin pari vuotta sitten ja sen jälkeen oon saanu toteutettua itseäni kun aikaa jäänyt itselle. Kavereita on vähän, mutta semmoisiakin oon onnistunut saamaan. Musta on vaan ihanaa kun tykkään omasta seurasta ja puuhata omia. Vähän säälittää ihmis ja läheisriippuvaiset ihmiset joiden elämä on jostain ukosta riippuvaista.
Vierailija kirjoitti:
Ei tee pahaa. Musta on ihanaa että ihmiset on onnellisia. Erosin pari vuotta sitten ja sen jälkeen oon saanu toteutettua itseäni kun aikaa jäänyt itselle. Kavereita on vähän, mutta semmoisiakin oon onnistunut saamaan. Musta on vaan ihanaa kun tykkään omasta seurasta ja puuhata omia. Vähän säälittää ihmis ja läheisriippuvaiset ihmiset joiden elämä on jostain ukosta riippuvaista.
Uskon että tällä hetkellä olet tyytyväinen mutta entäs sitten vanhemmiten kun kavereillasi on perheet, lapsia yms ja sinä olet itseksesi? Miten vietät vaikka joulut yms? Eikö silloinkaan yhtään kirpase?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaa mennä pariskuntien keskelle tai kanssa ulos. Ainoa mikä vähän tökkii on illanistujaiset tyttöjen kesken tai sukulaisten kanssa. Tarkoitan että monta viikonloppua putkeen huomasin olleeni perheellisten kanssa ja vaikka oli kivaa, niin en kyllä ikinä löydä kumppania istumalla koti-iltoja siinä porukassa.
Onko sun joku elämäntehtävä löytää kumppani? Kaiken toiminnan tavoitteena on löytää kumppani?
Tässä elämänvaiheessa, +30v iässä, se on kyllä yksi keskeisimmistä ja tärkeimmistä asioista. Ura ja asunnot ym eivät merkitse minulle yhtään mitään jos en saa omaa perhettä. Ja se on niin iso asia, että sitä todellakin kannattaa isollakin vaivalla tavoitella.
Onpa ahdistava ja tukahduttava ajattelumalli. Minä näen elämälläni arvoa ilman kumppaniakin ja "perhettä", eli lapsia? Minulla kyllä on perhe, vaikka lapsia ei ole.
Minun on ollut vähän pakko hyväksyä se että hyvin todennäköisesti tulen olemaan sinkku koko ikäni koska olen aseksuaali. Naiset tuntuu olevan asian suhteen suvaitsevaisempia mutta satun olemaan kuitenkin täysin hetero ja en oikein usko tapaavani miestä jolle tämä on ok. Joten parhaani mukaan yritän olla ahdistumatta kun näen pariskuntia koska en kuitenkaan voi itseäni muuttaa tässä asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika harvoin näkee pareja, jotka ovat kuin luodut toisilleen... En usko, että on mitään syytä kadehtia suurimpaa osaa parisuhteista. Eniten säälittää ne missä mies on ihan tossukka. Niitä suhteita on jotenkin vaikea katsoa... Mies raukat.
Väitän että onnellisempia oltais, jos sitouduttais aiemmin, kukasta/ hepistä toiseen pomppimisen sijaan. Katson just sinkkuohjelmaa, ja vaikeaa on partnerin löytyminen 35-vuotiaana kun ollaan jo niin omiin kaavoihin kangistuttu. Itse menin naimisiin 25-vuotiaana, ja silloin oltiin molemmat paljon joustavampia, yhdessä on kasvettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsinkin juhlat, häät on pahimmat. Niissä kun yleensä muutkin pariskunnat ovat onnessaan ja hymyillen. Silloin on niin yksinäinen ja eponnistunut olo.
Katkerana sinkkuna mietin puolivitsillä onnellisia pareja nähdessäni, että kyllä tekin vielä eroatte. Sitten nauroin katkeruudelleni ja oli vähän helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kasvattanut lapseni täysin yksin (nk totaaliyh) ja kaikissa lapsiperhetapahtumissa tämä ilmiö korostuu.
Joulu- ja kevätjuhlat, onnellisia pariskuntia vanhempina, ottamassa kuvia lapsista.
Kaikki lapsiperhetapahtumat, taas ne samat pariskunnat.
Puuhamaa tmv maanpäällinen lapsiperheh*lvetti, taas olen yksin ainoana vanhempana.
Lapsiperheiden suosima lomakohde, kaikki ne pariskunnat ja minä, yksinäinen reppana.
Aikaisemmin säälin tosi paljon itseäni. Sitten sattuman kautta tutustuin henkilöön jolla ei ole edes niitä lapsia! Hän ei ole ollut koskaan parisuhteessa. Hän ei ole kelvannut toiselle ihmiselle edes siksi pieneksi hetkeksi että voisi edes teoriassa olla sitä lasta.
Eikä hänessä ole mitään vikaa, korkeintaan tummahko huumori ja hiukan liian fiksu pää ettei bullshit mene läpi. Hän on nykyään paras ystäväni.
Oma tilanne alkoikin tuntua tosi kivalle.
Aina voi kadehtia kaikkea sitä mikä puuttuu, jos näin valitsee. Olen alkanut valitsemaan toisin.
Silti joskus sattuu ja mietin, mikä minussa on niin vikana etten vaan kelvannut.
Tsemppihalaus aloittajalle <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tee pahaa. Musta on ihanaa että ihmiset on onnellisia. Erosin pari vuotta sitten ja sen jälkeen oon saanu toteutettua itseäni kun aikaa jäänyt itselle. Kavereita on vähän, mutta semmoisiakin oon onnistunut saamaan. Musta on vaan ihanaa kun tykkään omasta seurasta ja puuhata omia. Vähän säälittää ihmis ja läheisriippuvaiset ihmiset joiden elämä on jostain ukosta riippuvaista.
Uskon että tällä hetkellä olet tyytyväinen mutta entäs sitten vanhemmiten kun kavereillasi on perheet, lapsia yms ja sinä olet itseksesi? Miten vietät vaikka joulut yms? Eikö silloinkaan yhtään kirpase?
Ihmeellinen kysymys hänelle. Olen sinkku, minulla on monta lasta, eikä me roikuta toisissamme ja jokainen elää omaa elämäänsä miten elää. Minä vietän aina jouluni yksin, teen vain joulun alla lahjavierailut en muuta. Mistä tämä mielikuva tulee, että ihmiset joilla on lapsia elää niihin ripustautuneena lopun elämäänsä ja, että kaikki pyörii lasten ja heidän perheidensä ympärillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katkerana sinkkuna mietin puolivitsillä onnellisia pareja nähdessäni, että kyllä tekin vielä eroatte. Sitten nauroin katkeruudelleni ja oli vähän helpompaa.
Tilastollinen faktahan se on on, että puolet vähintään eroaa ja tutkimusten mukaan 80% parisuhteessa olevista eroaisi jos sen voisi tehdä täysin ilman vaivaa ja draamoja vain häviämällä toisen elämästä.
Ei mustasukkaisuus rajoita muuta elämääni.
Jos sitä jämähtäisi omiin oloihin vaan, niin siten ei varmana löydä kumppania. Toivossa elän.
Tänäänkin menen ihmisten ilmoille viettämään päivääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ristiriitaisin tuntein. Välillä kaipaan kumppania ja välillä olen onnellinen sinkkuudestani. Olen ollut kahdessa pitkässä n 10 vuoden suhteessa ja aika äkkiä se huuma haihtui. Sinkkuna saa olla ja mennä miten tahtoo, se on parasta.
Harrastan paljon, käyn tapahtumissa ja mökkeilen. Ei tarvitse vääntää lähdetäänkö miehen Aune-tädille kylään kun ei millään huvittaisi. Eniten kumppania kaipaan viikonloppuisin, olisi kiva puuhailla yhdessä, mutta mistäs löydät miehen joka varmasti haluaa puuhailla näitä samoja asioita samaan aikaan kuin minä?
Hyvillä mielin mietin kuinka onnekas, kiitollinen olen. Yksin eläminen on parempi vaihtoehto kuin epätasapainoinen, jatkuvaa "työtä ja kompromisseja vaativa parisuhdetyö". Miehiä on ollut, hyvää seksiä harvoin.
Meille luodaan hölmöjä, epäaitoja mielikuvia elokuvien, somen yms. kautta, mitä hyvä parisuhde ja romantiikka muka on. Totuus siellä kotona voi olla ihan muuta kuin julkisuus- ja kyläilykuva.
Vierailija kirjoitti:
Masentaa ja katkeroittaa. Pitkät ja komeat miehet liikkuvat perusnättien ja hoikkien naistensa kanssa.
En tästä syystä käy missään festareilla ja vastaavilla. Itse olen niin katkera pituudesta; 175 cm. Ei kukaan alle 40-vuotias perusnätti nainen huolisi näin lyhyttä miestä. Varmaan vanhoilla naisilla on näin lyhyitä miehiä, mutta vanhat naiset ovat menettäneet jo seksuaalisuutensa ja heillä kulttuuri on ollut erilaista kun ei ollut tinderiä.
M37
" Pitkät ja komeat miehet liikkuvat perusnättien ja hoikkien naistensa kanssa"
Tuo lause todistaa jälleen kerran sen, miten miehet aina kuvittelevat miesten, erityisesti itsensä, olevan paremman näköisiä, ja naisten rumempia. Todellisuudessa pariskunnat ovat samaa ulkonäkötasoa.
"Varmaan vanhoilla naisilla on näin lyhyitä miehiä, mutta vanhat naiset ovat menettäneet jo seksuaalisuutensa ja heillä kulttuuri on ollut erilaista kun ei ollut tinderiä"
Vanhat naiset ovat menettäneet jo seksuaalisuutensa? Mitä tarkoitat? Eivät panemaan miehiä, vai heitä ei paneta?
Kuule, voin kertoa, että sama käy teille miehille. Se " parasta ennen päivää" on 35- vuotta, sitten alkaa rupsahtaminen. Eli sinullekin on se " seksuaalinrn " rupsahtaminen jo alkanut, ja vmandropausdi painaa päälle, joten pnohalutkin vähenevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masentaa ja katkeroittaa. Pitkät ja komeat miehet liikkuvat perusnättien ja hoikkien naistensa kanssa.
En tästä syystä käy missään festareilla ja vastaavilla. Itse olen niin katkera pituudesta; 175 cm. Ei kukaan alle 40-vuotias perusnätti nainen huolisi näin lyhyttä miestä. Varmaan vanhoilla naisilla on näin lyhyitä miehiä, mutta vanhat naiset ovat menettäneet jo seksuaalisuutensa ja heillä kulttuuri on ollut erilaista kun ei ollut tinderiä.
M37
Väärässähän sinä tuossa olet, syy on jossain muussa kuin pituudessa. Tiedän hyvin nätin naisen - ikää alle 40-v - jonka mies on alle 170 cm. Nainen itse on tosin miestään lyhyempi, mutta jos se on kynnyskysymys niin alle 175 cm naisia on hyvinkin merkittävä osa naisista ylipäätään.
Sinun täytyy nyt miettiä uudestaan miksi naiset eivät halua seurustella kanssasi. Pituus ei ole se oikea syy.
Mutta sellaisilla 150-160 cm pitkillä naisilla on järjestään se 190 cm pitkä kaappi. Miten selität tämän?
M37
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masentaa ja katkeroittaa. Pitkät ja komeat miehet liikkuvat perusnättien ja hoikkien naistensa kanssa.
En tästä syystä käy missään festareilla ja vastaavilla. Itse olen niin katkera pituudesta; 175 cm. Ei kukaan alle 40-vuotias perusnätti nainen huolisi näin lyhyttä miestä. Varmaan vanhoilla naisilla on näin lyhyitä miehiä, mutta vanhat naiset ovat menettäneet jo seksuaalisuutensa ja heillä kulttuuri on ollut erilaista kun ei ollut tinderiä.
M37
" Pitkät ja komeat miehet liikkuvat perusnättien ja hoikkien naistensa kanssa"
Tuo lause todistaa jälleen kerran sen, miten miehet aina kuvittelevat miesten, erityisesti itsensä, olevan paremman näköisiä, ja naisten rumempia. Todellisuudessa pariskunnat ovat samaa ulkonäkötasoa.
"Varmaan vanhoilla naisilla on näin lyhyitä miehiä, mutta vanhat naiset ovat menettäneet jo seksuaalisuutensa ja heillä kulttuuri on ollut erilaista kun ei ollut tinderiä"
Vanhat naiset ovat menettäneet jo seksuaalisuutensa? Mitä tarkoitat? Eivät panemaan miehiä, vai heitä ei paneta?
Kuule, voin kertoa, että sama käy teille miehille. Se " parasta ennen päivää" on 35- vuotta, sitten alkaa rupsahtaminen. Eli sinullekin on se " seksuaalinrn " rupsahtaminen jo alkanut, ja vmandropausdi painaa päälle, joten pnohalutkin vähenevät.
Itse olen nähnyt pariskuntia, joissa esim. 55 vuotias mies on erittäin hyvässä ja kovassa fyysisessä kunnossa, skarppi ja teräväälyinen kuin mikä ja varmasti viriili mies. Naisensa on täysin mummoutunut, hyyyvin pyylevä ja omistaa lukuisia sairauksia ja vaivoja elämäntapojensa vuoksi. Voisin oikein hyvin kuvitella ettei tuolla pariskunnalla enää seksielämää ole.
Pärjää hyvin. Tapaamani perheelliset ovat usein mukavaa juttuseuraa.
Rentoja ja eivät turhaa kiristele hampaitaan tavattaessa.
Daaa. Kyllä minäkin katson ympärilleni, jos istun kahvilassa. Jos siinä katse kohtaa hetkeksi vaikka sun kanssa, niin et voi siitä katsomisesta tulkita, että katson sen takia, koska oot yksin. Tuo on täyain värittynyttä tulkintaa. Katson muitakin ihmisiä ja maisemia, kun katselen ympärilleni. Saatanpa jopa hymyillä, jos on aurinkoinen sää.