Lue keskustelun säännöt.
Onko viisikymppisenä kamalaa?
12.05.2023 |
Pelkään, että on. Nyt olen 40 ja aika kuluu koko ajan vaan nopeammin ja kohta olenkin 50 vee. Odotettavissa siis elämältä vaihdevuodet, vanhempien kuolema, entistä näkymättömämmäksi muuttuminen, mistään miehistä turha enää haaveilla. Jee jee.
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kamalaa. Olen tosin jo vanhempi mutta elämä tuskin on koskaan ollut näin mukavaa kuin nyt. Tai siis nyt. Nyt. Nyt. Nykyhetki on kuitenkin aina nykyhetki. Jotenkin ei niin unkeellinen kuin jokin menneisyyden hetki. Vaikka olenkin myös nostalgikko ja pidän historiasta ja esim. vanhojen valokuvien etsimisestä ja katselusta.
Vanhempien kuolema? Nehän voi kuolla vaikka tänään ja sinä huomenna.
Olin 51, kun tapasin nykyisen puolisoni. Tänä vuonna täytän 60 ja hänen lisäkseen on flirttiä erään minua kahdeksan vuotta nuoremman eksän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh, minä olin juuri täyttänyt 30v, kun äitini kuoli, isäni kanssa en ollut silloinkaan tekemisissä enkä ole edelleenkään.
Olen 53 ja elämä on nyt parempaa kuin nelikymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei missään tapauksessa ole kamalaa. Moneen asiaan ei voi vaikuttaa, mutta et muutu näkymättömäksi, jos pidät itsestäsi huolta ja itsesi esillä. Ihmeellinen malli on ollut naisille joskus, että pitää häivyttää itsensä maailmasta viidenkympin jälkeen. Ei tarvii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien kuolema? Nehän voi kuolla vaikka tänään ja sinä huomenna.
Totta, ja usein toivon että kuolisinkin, mutta siis että myöhemmin ei voi edes kuvitella että on aikaa vaikka kuinka kuten nuorena.
Aivan perseestä! Haluan vain kuolla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä vaan on kivempaa nuorempana. Olin onnellisempi. Miehen kanssa meni paremmin. Nykyään on niin arkista.
No ei ole kamalaa! 🤩
Ensin kyllä näytti siltä, että on kamalaa, kun tuli kaikenlaisia vaivoja, joista ei edes tiennyt, miksi niitä tuli. Mutta sitten homma tasaantui ja oppi pitämään itsestä huolta.
Näin 55-vuotiaana laskee jo innokkaana vuosia siihen, että työelämä on jo 10 vuoden päästä taputeltu. Kun tämä vuosi päättyy, on itsellä enää 9 vuotta siihen hetkeen, kun saa lopettaa työt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien kuolema? Nehän voi kuolla vaikka tänään ja sinä huomenna.
Oma puolisni suunnitteli eläkettään, säästi ja niuhotti, että jää sitten eläkkeellä ollessa enempi rahaa. Kuoli yli kymmenen vuotta ennen eläkeikäänsä.
Elämä on nyt.
Ei ole. Eikä kuusikymppisenäkään.🤗
Mun 6- kymppiset frendit on niin cooleja ja saaneet elämänsä järjestykseen, että itsekin melkein odotan sitä näin nuorempana 5- kymppisenä😃
Vierailija kirjoitti:
No ei ole kamalaa! 🤩
Ensin kyllä näytti siltä, että on kamalaa, kun tuli kaikenlaisia vaivoja, joista ei edes tiennyt, miksi niitä tuli. Mutta sitten homma tasaantui ja oppi pitämään itsestä huolta.
Näin 55-vuotiaana laskee jo innokkaana vuosia siihen, että työelämä on jo 10 vuoden päästä taputeltu. Kun tämä vuosi päättyy, on itsellä enää 9 vuotta siihen hetkeen, kun saa lopettaa työt.
Kiva. Osa ei tule koskaan saamaan eläkettä, koska sitä ei ole kertynyt tai on pieni. Eli jotkut tekevät kai vielä 102 vuotiaana jotain tai sitten kituuttavat.
Onhan tämä oikeesti aika surkeaa, kroppa rapistuu ja läskistyy, mikä tietysti omasta laiskuudesta johtuu. Energiat vähissä, ainoot kiinnostavat asiat on nukkuminen ja syöminen. Toisaalta olo on rennompi eikä muiden kotkotukset kiinnosta pas*kaakaan.
Aivan kamalaa tämä viisikymppisen elämä. Fyysinen kunto on kuin nuorena konsanaan, työuran huipulla, palkka on hyvä ja lainat on maksettu. Voi matkustella ja toteuttaa muita haaveitaan. Nuoruuden ystävien lisäksi on matkan varrella löytynynyt uusia ja vaimokin vain kaunistuu. 😱
Voi ei, ei ole kamalaa vaan vapauttavaa!
Ei tarvitse yhtään miettiä, että mitä kukaan minusta ajattelee. Tekee mitä tykkää ja mistä nauttii.
Oletko lukenut täältä palstalta pitkän, ihanan tätiketjun? Suosittelen!