Mies piti minua itsestäänselvyytenä - puhumattomuus johti pettämiseen
Tein jotain sellaista mitä olen aina halveksuntaa muissa ihmisissä, petin miestäni koska suhteesta alkoi puuttua läheisyys, huomionosoitukset ja se että emme puhuneet ollenkaan niistä puutteista mitä meidän välillämme oli. En ollut tyytyväinen enkö toisaalta halunnut näyttää tyytymättömyyttä ei hänelle vaikka selvät merkit olivat ilmassa.
Seksi ei ole ikinä ollut mitään ihmeellistä, tunsin itseni arvottomana 'panopuuna'. Odotin vain että olisi jotain erilaista, mieheni yllättäisi minut. Ainoat päivät kun oli jotain erilaista oli äitienpäivä ja syntymäpäivä... Kaikki muut harmaata arkea ilman romantiikkaa. Mietin että onko vika minussa, voisinko tehdä joitain asioita paremmin, yritin kyllä mutta sitten kaikki tuntui turhalta kun en vain saanut sitä mitä halusin. Päivät olivat enemmän pettymyksen täyteisiä.
Sitten tein lähempää tuttavuutta ihmiseen joka on ihan erilainen kuin mieheni, täydentää kaiken sen rakkauden nälän jota olen aina halunnut ja tajusin että miten paljon olen jäänyt kaikesta paitsi. Hän hoitaa homman 100-1. Syyllistän itseäni miksi lankesin toiseen kun minunhan pitäisi olla uskollinen eikä näin helposti ihastua ja ehkä rakastuakin.
Mieheni siis tietää että petin mutta haluaa kaikesta huolimatta jatkaa, hän on petrannut, läheisyyttä on enemmän mutta eipä oikeastaan muuta, olen silti masentunut ja olen aina jotenkin pahantuulinen, melkein kestämätön tunne että joudun olemaan hänen kanssaan loppu elämän... Haluanko olla juuri tämän ihmisen kanssa hautaan asti.
Mietteitä tästä... En halua lukea haukkuja siitä että tein väärin, tiedän sen kyllä ja vihaan itseäni sen takia mitä tein.
Kommentit (72)
Olipas paska satu.
Keksi joku parempi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua. Se on ihan hirveä tunne kun oma kumppani ei enää huomioi eikä mikään määrä keskustelua tai panostamista auta. Nyt kannattaa miettiä tosissaan kannattaako tuossa jatkaa, jos et alunperinkään ollut onnellinen.
Tästä hirveästi tunteesta huolimatta siinä paskassa kumppanissa jostain syystä vain halutaan roikkua. Järjetöntä.
Raha. Se on ainoa asia mitä naiset haluaa miehestä. Kumppanuus, rakkaus? Jos noita olisi, mies ei jäisi automaattisesti kakkoseksi esim. lapselle.
Pettäminen on aivan normaalia jo vuonna 2023!
Fossiilitkin voisivat tämän jo ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä AP, että tarvitset terapiaa ja paljon sitä.
Pettäminen ei koskaan johdu mistään muusta, kuin itse pettäjästä. Monesti pettäjät tahtovat syyllistää petettyä puolisoa siitä, että he pettivät, mutta se johtuu pelkästään siitä, että pettäjät tahtovat lievittää omaa pahaa oloansa ja kuin oikeuttaa itsensä siihen, että pettivät ja että miksi se on hyväksyttävää. Harvoin kukaan tahtoo nähdä itseäänsä oman tarinansa pahiksena. Totuus on kuitenkin se, että ihmiset jotka eivät ole sisältä pahasti rikki eivät petä, vaan suhteen mennessä pieleen kommunikoivat ongelmista, tarpeistaan ja haaveistaansa selkeästi kumppanilleen ja jos tilanne ei raukene tai ongelmat poistu, he lopettavat suhteen. Pettäjät jotka ovat rikki sisältä päätyvät pettämään usein johtuen syystä, että heidän sisimmissään puuttuu se jokin ja he yrittävät sitä syvää mustaa aukkoa täyttää niin puolisollaan, kuin parisuhteen ulkopuolisilla suhteilla.
Nyt vaikuttaa tilanne siltä, että AP yhä odottaa miehen korjaavan parisuhteen ja miehen täyttävän tämän mustan aukon hänelle ja kun mies ei siihen kykene, AP jälleen syyttää miestä sen sijaan, että hän katsoisi peiliin ja ymmärtäisi, että suhteessa oleva ongelma on hän itse, ei se mies. Siksi AP tarvitsee nyt paljon terapiaa, koska hän ei taida ymmärtää miten pahasti hän on loukannut muita ihmisiä omalla käyttäytymisellään eikä tunnu myöntävän sitä, että pettämään hän päätyi, koska hän sitä itse halusi, ei sen takia, että kukaan hänet olisi ajanut pettämään.
Osaatko perustella, miksi pettäminen on muka niin iso juttu? Ihan pokkana väität, ettei mies ole ongelma ja osasyy siihen, että toista alkoi kiinnostaa vieras mies? Ymmärrän aggressiivisen suhtatumisen pettämiseen jos on uskovainen ja pitää parisuhdetta pyhänä asiana, mutta miten maallistuneetkin ihmiset suhtautuvat asiaan niin hurmoksellisesti? Pettäminen on ikävä juttu, mutta ei todellakaan suurin loukkaus parisuhteessa. Mikä saa ihmisen sietämään parisuheessa henkistä tai fyysistä väkivaltaa, valehtelua, vähättelyä ja huomiotta jättämistä, mutta auta armias jos käy panemassa vierasta ihmistä niin maailma romahtaa siihen paikkaan. Aivan naurettavaa.
Mulla oli suhteessa kaikkea tuota. Henkistä ja fyysistä väkivaltaa, haukkumista, vähättelyä, täydellistä ignooraamista ja mies itse oli sairaalloisen mustasukkainen aivan kaikesta. Olin täysin loppu, niin alistettu etten pystynyt enää irtautumaan. Olin hengenvaarassa suhteessa ja olin hengenvaarassa jos halusin erota, hän yritti useampaan otteeseen mm kuristaa mut hengiltä.
Jossain vaiheessa napsahti, ja vaikka olen itsekin sitä mieltä, että pettäjät on alinta saastaa, niin lähdin ensimmäisen vastaantulevan miehen mukaan joka mua lupas auttaa, kerroin tuolle exälle heti mitä olen tehnyt, pyysin anteeksi ja halusin erota lopullisesti.
En tehnyt oikein pettäessäni siltikään, mutta olin niin hlvetin heikko että en muuten kyennyt suhteesta irtautumaan.
Ja mitä teki se mies? Siinä kohtaa se alkoi itkemään ja lupaili muuttuvansa ja halusi mut ehdottomasti takaisin 😮
Myöhemmin oon saanut kuulla, että itse petti suhteessa mua selän takana monen eri naisen kanssa.
Olit tyytymätön, mutta et saanut sanotuksi mitään miehelle. Oletit hänen siis olevan ajatustenlukija? Kaiken kukkuraksi petit häntä, kiukuttelet ja mies vielä suostuu olemaan kanssasi?!!
Tajuatko, että sinun miehesi on kultakimpale. Et todellakaan ansaitsisi häntä. Ja sitten vielä pohdit että haluatko SINÄ jatkaa. Tässä neuvo: älä halua. Päästä kultakimpaleesi sinne, missä häntä arvostetaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua. Se on ihan hirveä tunne kun oma kumppani ei enää huomioi eikä mikään määrä keskustelua tai panostamista auta. Nyt kannattaa miettiä tosissaan kannattaako tuossa jatkaa, jos et alunperinkään ollut onnellinen.
Tästä hirveästi tunteesta huolimatta siinä paskassa kumppanissa jostain syystä vain halutaan roikkua. Järjetöntä.
Raha. Se on ainoa asia mitä naiset haluaa miehestä. Kumppanuus, rakkaus? Jos noita olisi, mies ei jäisi automaattisesti kakkoseksi esim. lapselle.
Jos sun lapset eivät tule sulle ykkösenä, niin älä ikinä hanki lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä AP, että tarvitset terapiaa ja paljon sitä.
Pettäminen ei koskaan johdu mistään muusta, kuin itse pettäjästä. Monesti pettäjät tahtovat syyllistää petettyä puolisoa siitä, että he pettivät, mutta se johtuu pelkästään siitä, että pettäjät tahtovat lievittää omaa pahaa oloansa ja kuin oikeuttaa itsensä siihen, että pettivät ja että miksi se on hyväksyttävää. Harvoin kukaan tahtoo nähdä itseäänsä oman tarinansa pahiksena. Totuus on kuitenkin se, että ihmiset jotka eivät ole sisältä pahasti rikki eivät petä, vaan suhteen mennessä pieleen kommunikoivat ongelmista, tarpeistaan ja haaveistaansa selkeästi kumppanilleen ja jos tilanne ei raukene tai ongelmat poistu, he lopettavat suhteen. Pettäjät jotka ovat rikki sisältä päätyvät pettämään usein johtuen syystä, että heidän sisimmissään puuttuu se jokin ja he yrittävät sitä syvää mustaa aukkoa täyttää niin puolisollaan, kuin parisuhteen ulkopuolisilla suhteilla.
Nyt vaikuttaa tilanne siltä, että AP yhä odottaa miehen korjaavan parisuhteen ja miehen täyttävän tämän mustan aukon hänelle ja kun mies ei siihen kykene, AP jälleen syyttää miestä sen sijaan, että hän katsoisi peiliin ja ymmärtäisi, että suhteessa oleva ongelma on hän itse, ei se mies. Siksi AP tarvitsee nyt paljon terapiaa, koska hän ei taida ymmärtää miten pahasti hän on loukannut muita ihmisiä omalla käyttäytymisellään eikä tunnu myöntävän sitä, että pettämään hän päätyi, koska hän sitä itse halusi, ei sen takia, että kukaan hänet olisi ajanut pettämään.
Osaatko perustella, miksi pettäminen on muka niin iso juttu? Ihan pokkana väität, ettei mies ole ongelma ja osasyy siihen, että toista alkoi kiinnostaa vieras mies? Ymmärrän aggressiivisen suhtatumisen pettämiseen jos on uskovainen ja pitää parisuhdetta pyhänä asiana, mutta miten maallistuneetkin ihmiset suhtautuvat asiaan niin hurmoksellisesti? Pettäminen on ikävä juttu, mutta ei todellakaan suurin loukkaus parisuhteessa. Mikä saa ihmisen sietämään parisuheessa henkistä tai fyysistä väkivaltaa, valehtelua, vähättelyä ja huomiotta jättämistä, mutta auta armias jos käy panemassa vierasta ihmistä niin maailma romahtaa siihen paikkaan. Aivan naurettavaa.
Mulla oli suhteessa kaikkea tuota. Henkistä ja fyysistä väkivaltaa, haukkumista, vähättelyä, täydellistä ignooraamista ja mies itse oli sairaalloisen mustasukkainen aivan kaikesta. Olin täysin loppu, niin alistettu etten pystynyt enää irtautumaan. Olin hengenvaarassa suhteessa ja olin hengenvaarassa jos halusin erota, hän yritti useampaan otteeseen mm kuristaa mut hengiltä.
Jossain vaiheessa napsahti, ja vaikka olen itsekin sitä mieltä, että pettäjät on alinta saastaa, niin lähdin ensimmäisen vastaantulevan miehen mukaan joka mua lupas auttaa, kerroin tuolle exälle heti mitä olen tehnyt, pyysin anteeksi ja halusin erota lopullisesti.
En tehnyt oikein pettäessäni siltikään, mutta olin niin hlvetin heikko että en muuten kyennyt suhteesta irtautumaan.
Ja mitä teki se mies? Siinä kohtaa se alkoi itkemään ja lupaili muuttuvansa ja halusi mut ehdottomasti takaisin 😮
Myöhemmin oon saanut kuulla, että itse petti suhteessa mua selän takana monen eri naisen kanssa.
Olit muka hengenvaarassa, mutta silti uskalsit kertoa miehelle pettäneesi? Miehesi oli hirmuisen väkivaltainen ja kontrolloiva, mutta jostain syystä pettäminen teki sen, että mies yllättäen päästi sinut menemään?
Taitaa taas olla satuilutarina.
Totesit, että tuo uusi tuttavuus täyttää rakkauden nälän. Oketko varma siitä, että välittääkö hän sinusta aidosti yhtään, vai haluaako vain pesää. Mieshän ei tarvitse mitään tunteita esim kiihkeään ja intohimoiseen seksiin. Olet hänelle uutuuden viehätys ja kun hän puristelee ja nuolee himokkaasti tissejäsi, niin hän ajattelee siinä kohtaa täysin alapään kiimalla. Ei hän sinusta välitä, vaan on omassa kiimassaan.
Oma miehesi saattaa välittää sinusta huomattavasti enemmän, vaikka suhde teillä lieneekin nykyään tylsä ja arkipäiväinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tällä palstalla kerro yksityiskohtia, mutta oman puolisoni kanssa kävin uudenvuoden aikoihin keskustelun, jossa hän teki selväksi, että minä en ole hänelle mitenkään erityinen, en mitenkään ainutlaatuinen, mutta ihminen jonka kanssa hän voisi jatkaa elämistä "mukavuusliitossa" (hänen mielestään sovitut avioliitot voivat olla hyvinkin onnellisia). Tiedän, että hän joutuu taloudellisesti ahtaalle, jos minä lähden tästä, eikä luultavasti nykyhinnoilla enää pysty asumaan tässä yksin. Minä taas olen sitoutunut tälle paikkakunnalle, joten kerroin hänelle, että voin asua tässä ajankohtaan xx/xx saakka, sen jälkeen aion muuttaa pois.
Nyt on viidettä kuukautta oltu parisuhteessa, joka on vielä kylmempi kuin ennen tuota keskustelua. En halua koskettaa häntä, en avaudu hänelle henkilökohtaisista asioistani, maksan puolet asumisesta ja ruoasta ja tarjoan meille pieniä lomia silloin tällöin (koska hän tekee enemmän kotitöitä ja siten mahdollistaa sen, että minä voin keskittyä työhöni ja muihin tehtäviini). Nukun sohvalla.
Helmikuun puolivälissä italialainen eksäni otti yhteyttä. Siitä alkoi viestinvaihto, joka tyydyttää romanttiset ja eroottiset tarpeeni. Hän jättää ääniviestejä, kirjoitettuja viestejä, kerran olemme puhuneet puhelimessakin. Meille molemmille on selvää, että emme koskaan enää tule olemaan pari, mutta kumpikaan meistä ei saa parisuhteestaan sitä, mitä saamme toisiltamme.
Olemme sopineet kesälle tapaamisen eräässä keskieurooppalaisessa kaupungissa. Katsotaan, haluanko oikeasti hänet tavata vain haluanko säilyttää muiston hänestä sellaisena kuin hän oli nuorempana. Mutta tippaakaan en koe syyllisyyttä siitä, että pidän häneen yhteyttä. Hän on tehnyt selväksi, että hänelle minä olen erityinen; hän muistaa menneisyydestä niin yksityiskohtaisia asioita, että minä todellakin olen silloin tehnyt häneen vaikutuksen. Eikä hän epäröi kertoa sitä.
Tässä tulee hyvin ilmi pettäjien itsekeskeisyys ja se, ettei omasta kumppanista välitetä.
On keksitty tarina, miksi oma kumppani on niin huono ja oma kumppani on sanonut sitä ja tätä, mitkä antavat oikeuden pettämiseen.
Oikeasti jos sinun kumppani olisi noin hirveä, niin päätyisit tekemään joko a) Kertoisit haluavasi päättää suhteen tai b) kertoisit miten asia on, eli suostut kaverisuhteeseen että talous pysyy kunnossa, mutta aiot nähdä muita ihmisiä tämän kumppanisi lisäksi.
Syy miksi et näitä kahta asiaa tee, koska et kuitenkaan tahdo että sinun kumppanisi sinua pettää, mutta kuitenkin sinä saat pettää häntä.
Jälleen kerran todistit sen, että pettäjä on syyllinen pettämiseen ja omaan tilanteeseen, ei se puoliso.
En hakenut kommentillani syyllisiä, kerroin vain oman kokemukseni.
Ja jos luit ajatuksella, niin huomasit kyllä, että olen jo ilmoittanut aikovani muuttaa pois xx/xx. Minulle olisi aivan yhdentekevää, jos hän pettäisi, koska emmehän me enää ole parisuhteessa. Minkä senkin olen hänelle sanonut. Hän kysyi jokin aika sitten minua mukaan tapaamaan iäkkäitä sukulaisiaan ja totesin, että en usko että minun kannattaa heitä enää tavata, koska emme ole parisuhteessa.
Ap on vastuun ulkoistaja. Pettäminen tapahtui koska sinä itse päätit pettää.
Tästä hirveästi tunteesta huolimatta siinä paskassa kumppanissa jostain syystä vain halutaan roikkua. Järjetöntä.