Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako 39-vuotiaana enää edes yrittää lasta?
11.05.2023 |
Onko niin epätodennäköistä ja niin paljon kohonneita riskejä että jättäisitte sikseen? Luomuna yritetty useamman vuoden, vikat hetket lähteä julkisille hoitoihin mutta arveluttaa, kannattaako ollenkaan.
Kommentit (139)
Useampi kaveri saanut tuon ikäisenä lapsen, ihan terveitä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun pikkuveli syntyi kun äiti oli juuri 39v ja veli on vaikeasti vammainen. Hänellä on lievä kehitysvamma, autismi, ADD, skitsofrenia, ahdistuneisuushäiriö, epävakaa persoonallisuus ja ties mitä kaikkea.
Joo ihan varmasti on samaan aikaan nuo kaikki, varsinkin "ties mitä kaikkea". Ja kai tajuat, että anekdoottisi ei muutenkaan todista mitään mihinkään suuntaan? Myös minun veljeni on vammainen, ja äitini sai hänet 26-vuotiaana.
Tunnetko itsesi tarpeeksi hyvin-
kestätkö unettomuutta, oman rauhan menetystä?
Minä onneksi tajusin että rauhallinen elämä sopii minulle, saan kotona vain olla ja syventyä lukemaan, ei pakollista ruuanlaittoa ym ym
Näin ollen en edes haaveillut lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Tunnetko itsesi tarpeeksi hyvin-
kestätkö unettomuutta, oman rauhan menetystä?
Minä onneksi tajusin että rauhallinen elämä sopii minulle, saan kotona vain olla ja syventyä lukemaan, ei pakollista ruuanlaittoa ym ym
Näin ollen en edes haaveillut lapsista.
Miksi tätä vela-agendaa pitää tunkea myös keskusteluun jossa ap ihan selkeästi haluaa lapsia ja on yrittänyt monta vuotta? Ihan niinkuin kukaan olisi noilla kilometrillä vielä niin pihalla ettei yhtään tunne itseään tai tiedä mitä haluaa.
Miksi yrität väen vängällä vanhanakin poikia tähän maailmansodan uhan alla olevaan maailmaan ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi yrität väen vängällä vanhanakin poikia tähän maailmansodan uhan alla olevaan maailmaan ?
Ainahan täällä on lisäännytty sodista huolimatta. Koko 1900-luvun loppupuoli meni ydinsodan uhkan alla. Mene toki itse johonkin kellariin tutisemaan ja odottamaan maailmanloppua jos sen parhaaksi katsot.
Poikia, kumma kun ei porsia. Ap, todennäköistä on että kaikki menee hyvin, jos leikkiin ryhdyt:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun pikkuveli syntyi kun äiti oli juuri 39v ja veli on vaikeasti vammainen. Hänellä on lievä kehitysvamma, autismi, ADD, skitsofrenia, ahdistuneisuushäiriö, epävakaa persoonallisuus ja ties mitä kaikkea.
Kuinka vanhana se sut sai? Ei se ikä näköjään aina selitä sitä vammaisuutta näköjään..
Huh, 39-vuotiaana pikkuvauvan äidiksi! Olen 38 ja elämä 12- ja 14-vuotiaiden äitinä on mahtavaa, mutta herraisä ei IKINÄ vauvaa tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huh, 39-vuotiaana pikkuvauvan äidiksi! Olen 38 ja elämä 12- ja 14-vuotiaiden äitinä on mahtavaa, mutta herraisä ei IKINÄ vauvaa tähän.
Ehkä jos et olisikaan 12- ja 14-vuotiaiden äiti, haluaisit vauvan. Tässä on kyse lapsettoman vauvatoiveesta.
Vierailija kirjoitti:
Huh, 39-vuotiaana pikkuvauvan äidiksi! Olen 38 ja elämä 12- ja 14-vuotiaiden äitinä on mahtavaa, mutta herraisä ei IKINÄ vauvaa tähän.
Ei me kaikki olla alle nelikymppisinä yhtä vanhoja ja väsyneitä kuin sinä ilmeisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskaus saattaa muokata naisen kehoa yllättävän rajusti – jopa nenä voi kasvaa
Raskaus muuttaa naisen vartaloa monella tavalla. Osa muutoksista on yllättäviä ja pysyviä ja niitä voi olla vaikea hyväksyä.
Mikä sunkin tarve tähän keskusteluun osallistumiseen on? Et halua että ihmiset tekee lapsia ja siksi linkkailet jotain pelottelu uutisia?
Ihmisen ulkonäkö muuttuu myös vanhetessa. Sellasta se on. Kyllä minä mieluummin otan vaikka vähän isomman nenän kuin että en olisi ikinä saanut lapsiani? :D eikä kyllä mun nenässä oo muutoksia, huonossa kunnossa olen kun en ole päässyt liikkumaan pikkulapsivuosina, mutta sekin on korjattavissa nyt kun taas on aikaa ja jaksamista käydä harrastuksissa ja lenkeillä .
Sun elämänarvot on aika kakkaa jos ainoo mistä välität on ulkonäkö. Kannustat ihmisiä jättään lapset jopa tekemättä, koska voi ei, synnytyksen jälkeen naisen keho on aika ruman näköinen? Mutta tiedätkös kyllä se keho palautuu.
Miksi ei saa sanoa sitä biologista faktaa, että raskaus on naisen ruumiille todella iso rasitus. Nuorempi keho toipuu asiasta keskimäärin helpommin, vanhempi keho taas ei. Näin siis keskimääräisesti, mutta toki aina poikkeuksiakin löytyy.
T. Runsaasti alapeukkuja saanut synnytyksen myötä 41 -vuotiaana totaalisesti rupsahtanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, 39-vuotiaana pikkuvauvan äidiksi! Olen 38 ja elämä 12- ja 14-vuotiaiden äitinä on mahtavaa, mutta herraisä ei IKINÄ vauvaa tähän.
Ei me kaikki olla alle nelikymppisinä yhtä vanhoja ja väsyneitä kuin sinä ilmeisesti.
Tarkkaan ottaen alle nelikymppiset ovat kaikki yhtä vanhoja, väsymys asia erikseen.. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskaus saattaa muokata naisen kehoa yllättävän rajusti – jopa nenä voi kasvaa
Raskaus muuttaa naisen vartaloa monella tavalla. Osa muutoksista on yllättäviä ja pysyviä ja niitä voi olla vaikea hyväksyä.
Mikä sunkin tarve tähän keskusteluun osallistumiseen on? Et halua että ihmiset tekee lapsia ja siksi linkkailet jotain pelottelu uutisia?
Ihmisen ulkonäkö muuttuu myös vanhetessa. Sellasta se on. Kyllä minä mieluummin otan vaikka vähän isomman nenän kuin että en olisi ikinä saanut lapsiani? :D eikä kyllä mun nenässä oo muutoksia, huonossa kunnossa olen kun en ole päässyt liikkumaan pikkulapsivuosina, mutta sekin on korjattavissa nyt kun taas on aikaa ja jaksamista käydä harrastuksissa ja lenkeillä .
Sun elämänarvot on aika kakkaa jos ainoo mistä välität on ulkonäkö. Kannustat ihmisiä jättään lapset jopa tekemättä, koska voi ei, synnytyksen jälkeen naisen keho on aika ruman näköinen? Mutta tiedätkös kyllä se keho palautuu.
Miksi ei saa sanoa sitä biologista faktaa, että raskaus on naisen ruumiille todella iso rasitus. Nuorempi keho toipuu asiasta keskimäärin helpommin, vanhempi keho taas ei. Näin siis keskimääräisesti, mutta toki aina poikkeuksiakin löytyy.
T. Runsaasti alapeukkuja saanut synnytyksen myötä 41 -vuotiaana totaalisesti rupsahtanut.
Ja mikä tän faktan anti tähän keskusteluun on olevinaan? Että kannattaa jättää lapset tekemättä ettei vaan rupsahda? Mitäköhän sun lapsi on mieltä noista sun prioriteeteista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, 39-vuotiaana pikkuvauvan äidiksi! Olen 38 ja elämä 12- ja 14-vuotiaiden äitinä on mahtavaa, mutta herraisä ei IKINÄ vauvaa tähän.
Ei me kaikki olla alle nelikymppisinä yhtä vanhoja ja väsyneitä kuin sinä ilmeisesti.
Tarkkaan ottaen alle nelikymppiset ovat kaikki yhtä vanhoja, väsymys asia erikseen.. ;)
Tässä taidettiin puhua vanhuudesta kuvainnollisesti, mutta aina on tietysti näitä erityishenkilöitä, joille on tarpeen täsmentää.
Vierailija kirjoitti:
Huh, 39-vuotiaana pikkuvauvan äidiksi! Olen 38 ja elämä 12- ja 14-vuotiaiden äitinä on mahtavaa, mutta herraisä ei IKINÄ vauvaa tähän.
Tätähän sulta kysyttiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, 39-vuotiaana pikkuvauvan äidiksi! Olen 38 ja elämä 12- ja 14-vuotiaiden äitinä on mahtavaa, mutta herraisä ei IKINÄ vauvaa tähän.
Ei me kaikki olla alle nelikymppisinä yhtä vanhoja ja väsyneitä kuin sinä ilmeisesti.
Tarkkaan ottaen alle nelikymppiset ovat kaikki yhtä vanhoja, väsymys asia erikseen.. ;)
Tässä taidettiin puhua vanhuudesta kuvainnollisesti, mutta aina on tietysti näitä erityishenkilöitä, joille on tarpeen täsmentää.
Kylläpä sitä ollaan pahalla päällä, ettet vaan olisi väsynyt ja takakireä nelikymppinen?
🙂
Vierailija kirjoitti:
Miksi yrität väen vängällä vanhanakin poikia tähän maailmansodan uhan alla olevaan maailmaan ?
Niin, ja vammaisen vielä noin vanhana ensisynnyttäjänä saat.
Vierailija kirjoitti:
Minun pikkuveli syntyi kun äiti oli juuri 39v ja veli on vaikeasti vammainen. Hänellä on lievä kehitysvamma, autismi, ADD, skitsofrenia, ahdistuneisuushäiriö, epävakaa persoonallisuus ja ties mitä kaikkea.
Mun äiti sai autistisen veljeni 22-vuotiaana.
Kaverini sai täytenä yllätyksenä Down-lapsen 26-vuotiaana.
Tätini sairasti vihurirokon parikymppisenä raskaana ollessaan, serkkuni on erittäin syvästi kehitysvammainen, ja ollut 45 vuotta pyörätuolissa omassa maailmassaan.
Eli anekdootteja löytyy joka lähtöön. Toisille sattuu, toisille ei.
Minun pikkuveli syntyi kun äiti oli juuri 39v ja veli on vaikeasti vammainen. Hänellä on lievä kehitysvamma, autismi, ADD, skitsofrenia, ahdistuneisuushäiriö, epävakaa persoonallisuus ja ties mitä kaikkea.