Kävelysilta romahti Espoossa Useita loukkaantunut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa on uudessa jutussa dronekuvaa paikasta ja sijainnista. Jotenkin vaikuttaa, että ovat olleet ihan väärässä paikassa, jos on ollut tarkoitus mennä museolle. 

Luultavasti ovat tulleet Kalasataman metroasemalta Tapiolan metroasemalle.

Tuo paikka on lähellä Tapiolan metroasemaa.

Sieltä pitää kävellä museolle.

Mutta he ovat kulkeneet täysin päinvastaiseen suuntaan eli poispäin museosta, jonne oli tarkoitus mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa on uudessa jutussa dronekuvaa paikasta ja sijainnista. Jotenkin vaikuttaa, että ovat olleet ihan väärässä paikassa, jos on ollut tarkoitus mennä museolle. 

Luultavasti ovat tulleet Kalasataman metroasemalta Tapiolan metroasemalle.

Tuo paikka on lähellä Tapiolan metroasemaa.

Sieltä pitää kävellä museolle.

Joo niin pitää, mutta tuo on kyllä huonoin mahdollinen reittivalinta jos haluaa Tapiolan metrolta mennä Emmaan.

Vierailija kirjoitti:

Espoon siltaromahdus herättää avin ylitarkastajassa useita kysymyksiä: Jokainen tarkastaja kiinnittäisi huomiota tällaiseen rakenteeseen

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Janne Hokkanen arvioi, että Espoon onnettomuussillan kaltaisten rakenteiden valvonnassa voi olla aukkoja Suomessa.

Katettuja kulkuväyliä tietysti on, mutta ne eivät ole yleensä noin korkealla, Hokkanen sanoo.

Kun Hokkanen näki uutisen onnettomuudesta, hänellä heräsi monia kysymyksiä.

Näytti siltä, että kohde on erikoinen, hankala ja todennäköisesti pitkään käytössä oleva. Miten kaupungin viranomainen on katselmoinut kohteen pääurakoitsijan ja ehkä rakennuttajan kanssa?

Hokkanen katsoo, että jos reittiä käyttävät työmaan ulkopuoliset henkilöt, myös kunnan viranomaisen olisi hyvä varmistaa rakenteen toimivuus.

Tuollaista ei missään nimessä saisi tapahtua missään yleisellä väylällä, joka on rakennustyömaata varten rakennettu.

Hokkanen arvioi, että tällainen rakenne kiinnittäisi jokaisen tarkastajan huomion.

Mihin tarkoitukseen ja miten tuo on tehty? Löytyykö siitä esimerkiksi dokumenttia, että miten se on varmistettu ja kestääkö se?

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja Juha Sinerjoki sanoo, että vaikka kunnilla olisi vähän resursseja valvontaan, tämäntyyppiset kohteet ovat ilman muuta sellaisia, joihin resursseja pitää käyttää.

Väliaikaisten siltojen pitää olla yhtä turvallisia kuin vakituisten, Sinerjoki sanoo.

Luultavasti kun Espoo kilpailutti niin halpaa piti olla eikä hyvää

Kalasataman peruskoulusta kahdeksasluokkalaisia ja opettajat oliko niitä 6

Vierailija kirjoitti:

Onneksi koululaisilla on koulun ottama tapaturmavakuutus. Sieltä menee sairaanhoitokulut välittömästi. Kipukorvaukset ja haittakorvaukset vahingoittuneille tulevat jonkun organisaation vastuuvakutuuksesta, kunhan huolimattomuuteen syyllistynyt ensin selviää. Tämä kestää jonkun aikaa. Toivotaan ettei pysyviä haittoja jää. Vaikka osalla murtumat ovat olleet vaikeita, ovat osaavissa käsissä hoidettavana. Ikävä onnettomuus juuri ennen kesälomaa.

Ajankohtahan oli melkein paras mahdollinen, koska nyt jää vain pari viikkoa opetuksesta väliin.

Tapiolan asukki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa on uudessa jutussa dronekuvaa paikasta ja sijainnista. Jotenkin vaikuttaa, että ovat olleet ihan väärässä paikassa, jos on ollut tarkoitus mennä museolle. 

Luultavasti ovat tulleet Kalasataman metroasemalta Tapiolan metroasemalle.

Tuo paikka on lähellä Tapiolan metroasemaa.

Sieltä pitää kävellä museolle.

Tapiolalaisena voin sanoa, että jos porukka oli metrosta tulossa ja Emmaan menossa niin tulivat ulos kyllä aivan väärältä puolelta Ainoaa. Todella ikävä sattuma, että heidän ei olisi edes pitänyt olla tuolla sillalla jos kerran olivat Emmaan menossa, koska Emma on Ainoan toisella puolella, eikä tuolta kävelysillan kautta ole mitään järkeä lähteä sinnepäin kiertämään.

Moni toki tuolla Ainoan lähellä eksyy, koska Ainoa on niin sekava, joten sinänsä ei ole ihme jos olivatkin väärällä suunnalla.

Lisähuomiona täytyy sanoa että väliaikainen siltarakennelma on aikamoinen understatement kun nuo kävelysiltahäkkyrät ovat Ainoan ympärillä olleet jo vuosia. Itsekin kun viime viikolla tuon kyseisen sillan yli kävelin pistin merkille että ne vanerilevyt tuntuivat aika taipuisilta. Tuota siltaa oli muokattu muutama viikko sitten, koska kävelyreittiä siitä Ainoaan jouduttiin kerrostalon rakentamisesta johtuen kaventamaan. Samalla tekivät muutoksia myös tuohon siltaan. Mietin vaan että onkohan siinä yhteydessä joku mokannut jotain kiinnikkeiden tms kanssa.

Tärkeä tieto, että siltaa oli hiljattain kavennettu.

Sivustolla www.google.fi/maps jos hakee Itätuulenkuja Espoosta, ja avaa Street View kuvat, näkyy huhtikuussa 2021 kuvattuna kaksi kujan ylittävää kävelysiltaa. Onko romahtanut silta jompikumpi niistä, ja jos on, niin itäinen vaiko läntinen? 

Mikäli on, on selvää ettei kaupunginjohtaja "arvio" sillan 1...2 vuoden iästä pidä paikkaansa, eihän siltaa voida googleautolla kuvata ennen sen olemassaoloa.

Vai onko jompikumpi noista silloista kuvauksen jälkeen uusittu, tai onko kyseessä sittenkin jokin kolmas silta jota kyseisissä kuvissa ei näy?

Rakenteet itäisessä sillassa ovat kyseisellä sivustolla hyvin näkyvissä, ja pääkannattajina ovat metalliset matalat ristikot reunoissa, jotka samalla toimivat kaiteen alimpana osana. Niiden alimmassa osassa (putken?) on kiinni metallinen toisiokannattaja kadun suuntaisesti, siis siltaan nähden poikittain. Ja niiden päällä sillan jänteen suunnassa tertiääripalkistot ehkäpä noin 60 cm välein, joiden päällä jokin metalliverkko (tai -ritilä) ja sen päällä vaneri jonka päällä kävellään.

Läntisessä on alimpana laudat alla olevan kadun suuntaisesti ja sivut umpinaiset peittäen takan olevan rakenteen. Näyttää kuitenkin siltä että tässä sillassa korkeus alimmasta lautapinnasta kävelytasoon (lattiaan) on selvästi pienempi, eikä niin pieneen mittaan voi mahtua pääkannattajia. Ne ovat siis oletettavasti kaiteen osana, mutta sivulevyjen sisäpuolella, ja siten noista kuvista täysin piilossa.

Noiden kuvien perusteella on myös mahdollista että alimmat laudat ovat toimineet betonin valumuottina, jotka on jätetty paikalleen, ja kantavana rakenteena on betonilaatta. Lehdistön kaukaa otetuissa kuvissa ei mitään murtunutta ja romahtanutta betonia kuitenkaan näy, joten oletettavasti sitä ei ole. Näinollen ne alimmat laudat ovat täysin turhia, koska ne eivät kannattele mitään, ja lisäävät vain turhaan sillan omaa painoa. Onkohan ne ehkä myöhemmin poistettu?

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä pelättiin että joku kuolisi? Ei muutaman metrin pudotuksesta jalat edellä kuole

5 metriä pudotusta. Pudotessa voi lyödä päänsä, tai saada muun vaarallisen vamman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Espoon siltaromahdus herättää avin ylitarkastajassa useita kysymyksiä: Jokainen tarkastaja kiinnittäisi huomiota tällaiseen rakenteeseen

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Janne Hokkanen arvioi, että Espoon onnettomuussillan kaltaisten rakenteiden valvonnassa voi olla aukkoja Suomessa.

Katettuja kulkuväyliä tietysti on, mutta ne eivät ole yleensä noin korkealla, Hokkanen sanoo.

Kun Hokkanen näki uutisen onnettomuudesta, hänellä heräsi monia kysymyksiä.

Näytti siltä, että kohde on erikoinen, hankala ja todennäköisesti pitkään käytössä oleva. Miten kaupungin viranomainen on katselmoinut kohteen pääurakoitsijan ja ehkä rakennuttajan kanssa?

Hokkanen katsoo, että jos reittiä käyttävät työmaan ulkopuoliset henkilöt, myös kunnan viranomaisen olisi hyvä varmistaa rakenteen toimivuus.

Tuollaista ei missään nimessä saisi tapahtua missään yleisellä väylällä, joka on rakennustyömaata varten rakennettu.

Hokkanen arvioi, että tällainen rakenne kiinnittäisi jokaisen tarkastajan huomion.

Mihin tarkoitukseen ja miten tuo on tehty? Löytyykö siitä esimerkiksi dokumenttia, että miten se on varmistettu ja kestääkö se?

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja Juha Sinerjoki sanoo, että vaikka kunnilla olisi vähän resursseja valvontaan, tämäntyyppiset kohteet ovat ilman muuta sellaisia, joihin resursseja pitää käyttää.

Väliaikaisten siltojen pitää olla yhtä turvallisia kuin vakituisten, Sinerjoki sanoo.

Luultavasti kun Espoo kilpailutti niin halpaa piti olla eikä hyvää

Jos haluaa halpaa ja hyvää, pitää ottaa molemmat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c321599b-6edb-454d-b7ac-ff8bcb16a468

Työmiesten mukaan olisivat pomppineet.

Onkohan samat työmiehet olleet siltojenrakentelupuuhissa?

Tuskin. Telineitä rakentaa siihen erikoistuneet firmat ja se on ihan oma osaamisen laji. Tälläiset rakennelmat tulisi tarkistaa kerran viikossa ja tulisi löytyä dokumenttia että tarkastus on tehty.

Viime viikolla tarkistettu IS:n mukaan.

Samanlaisia siltoja on Tapiolassa useita. Jos yhdessä on teknistä vikaa tai väärin asennettu niin kuinkahan monessa muussa sillassa sama vika? Eikä se selvästikkään näy tarkastuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asukkaat kertovat: Kävelysilta vaikuttanut jo pitkään vaaralliselta

Espoolaiset lukijat kertovat HS:lle, että silta on vaikuttanut huteralta jo pitkään.

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000009577871.html

Eli vielä aikuisiakin osallisena, jotka havainneet mahd. vaaranpaikan, mutta kukaan ei ole ottanut yhteyttä mihinkään.

Itse ilmoitin joskus pimeästä pyörätien lampusta, joka oli juuri sellaisessa kohtaa, ettei ilman sitä nähnyt, että pyörätie tekee jyrkän mutkan. Joku olisi saattanut luulla tien jatkuvan suoraan ja osua kaiteeseen. Alamäki kaiken lisäksi. Olisi joku voinut vauhdilla täräyttää päin. Ja mutkakohdan alapuolella kaiteen takana on kaiken lisäksi jyrkänne. Tulivat laittamaan valon kuntoon.

Olihan joku nuori koittanut just soittaa hätäkeskukseen isosta maakuormasta joka oli kaatunut keskelle maantietä eikä hätäkeskusta tuntunut kiinnostavan asia pätkääkään. Vasta parin tunnin päästä useamman soiton jälkeen nuo oli saaneet jonkun siivoamaan sen kasan pois ja palokunnan putsaamaan tien puhtaaksi.

Aina siis suositellaan että asioista ilmoitetaan mutta sitten kun koitetaan ilmoittaa niin käykin ilmi ettei asia kuulu kenellekään eli mitään ei tapahdu. 

Tuo on totta. Voi olla hyvinkin vaikeaa selvittää, kenen vastuulla jonkin asian korjaaminen on.

Kerran kadulla kävellessä viereen tipahti pari pientä jääpuikkoa. Katsoin ylös ja näin, että katon reunassa roikkuu muutama todella iso jääpuikko. Kävelin välittömästi sisään rakennuksen ovesta (oli jonkinlainen virasto) ja kerroin vastaanottotiskillä havainnostani. Eivät olleet kovin kiinnostuneita, mutta kun aikani vaadin, että tekevät jotain, lupasivat tehdä (varmaan vain päästäkseen minusta eroon).

Kerran näin, miten myrsky oli katkaissut 10-15 senttiä paksun puun noin kolmen metrin korkeudesta. Katkeamiskohdassa runko oli kiinni tyvipuolessa muutaman säleen varassa ja latva oli pyörätien toisella puolella toisen puun oksien varassa. Oli ilmeistä, että jossain vaiheessa runko putoaa alas. Suurin osa vilkkaan väylän ohikulkijoista ei edes huomannut tilannetta. Minä yritin soittaa asiasta johonkin. Hätäkeskus oli sitä mieltä, että asia kuuluu kaupungille. Kaupunki oli sitä mieltä, että minun pitäisi soittaa hätäkeskukseen. Vasta useamman puhelun ja pitkän väännön jälkeen asialle suostuttiin tekemään jotain.

Ajatelkaa jos putoajina olisi ollut ryhmä vanhuksia, siinä olisi jo voinutkin osa kuolla.

Vähän kuulostaa siltä kuin parvekeputoamisessakin että levyjen tukena on oltava tukiraudat, eikä vain reunoista kiinnitettynä.

Mistä maasta on tänne tuotu tämä rakennuskulttuuri, ettei levyjä tueta?

Kävin katsomassa sitä siltaa. Siis ei se ole todellakaan kestävän näköinen. Vanerista tehty ja alla jotain lautaa ja jos siinä 40 ihmistä kävelee samaan aikaan niin ei ole ihme kun hajosi.

Vierailija kirjoitti:

Kalasataman peruskoulusta kahdeksasluokkalaisia ja opettajat oliko niitä 6

ehkä syy on...

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009366390.html

Koulu haluaa etätyötä tekevät vanhemmat valvomaan lastensa välitunteja Helsingissä, koska kuluneella lukuvuonna on ollut "melko paljon erinäistä tapahtumaa"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan yksi  lysti onko sillalla hypitty. Sillan pitää kestää myös hyppimistä ja usean ihmisen painon. On ilmiselvää, ettei silta ollut paikkaansa nähden riittävän kestävästi rakennettu. Ja on suuri ihme, että vältyttiin pahemmilta vammoilta. Yksin skuutti/ihminen/parru mikä tahansa sillan alla ja viidestä metristä voi jo seivästyä puhumattakaan pahoista raajavammoista. Alla oli kuitenkin pelkkä asfaltti.

Jos siellä on hypitty, niin liekö sitten joustanut jotenkin, tuskin muuten kenellekään tulisi mieleen sellainen. Rukouksia, että kaikki selviävät, eikä pysyviä vammoja tullut.

Totta kai se joustaa! Ei mikään rakenne ole täysin jäykkä!

Eivät sillan rakentajat ole mitenkään voineet kuvitella, että neljänkymmenen ilkiön lauma pomppii sillan tahallaan rikki!

Aika paksua väittää, että silta on tahallaan pompittu rikki. Kyseessä on onnettomuus, jossa on käytännössä täysin varmaa, että koululaiset eivät ole siitä vastuussa siinäkään tapauksessa, että olisivat pomppineet sillalla. Eikä pomppisesta ole vielä mitään pitäviä todisteita. Vastuussa onnettomuudesta ovat todennäköisesti sillan kunnosta vastanneet henkilöt ja yritykset. Siihen joukkoon voivat kuulua sillan suunnittelijat, sillan rakentajat, sillan kunnon valvojat ja viranomaiset, mutta eivät välttämättä kaikki. Mutta oppilaat tai opettaja eivät ole vastuussa siitä, että silta on liian heikko.

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä pelättiin että joku kuolisi? Ei muutaman metrin pudotuksesta jalat edellä kuole

Jos kallo halkeaa niin voi kuolla jos kaatuu omilta jaloiltaan

Vierailija kirjoitti:

Sivustolla www.google.fi/maps jos hakee Itätuulenkuja Espoosta, ja avaa Street View kuvat, näkyy huhtikuussa 2021 kuvattuna kaksi kujan ylittävää kävelysiltaa. Onko romahtanut silta jompikumpi niistä, ja jos on, niin itäinen vaiko läntinen? 

Mikäli on, on selvää ettei kaupunginjohtaja "arvio" sillan 1...2 vuoden iästä pidä paikkaansa, eihän siltaa voida googleautolla kuvata ennen sen olemassaoloa.

Vai onko jompikumpi noista silloista kuvauksen jälkeen uusittu, tai onko kyseessä sittenkin jokin kolmas silta jota kyseisissä kuvissa ei näy?

Rakenteet itäisessä sillassa ovat kyseisellä sivustolla hyvin näkyvissä, ja pääkannattajina ovat metalliset matalat ristikot reunoissa, jotka samalla toimivat kaiteen alimpana osana. Niiden alimmassa osassa (putken?) on kiinni metallinen toisiokannattaja kadun suuntaisesti, siis siltaan nähden poikittain. Ja niiden päällä sillan jänteen suunnassa tertiääripalkistot ehkäpä noin 60 cm välein, joiden päällä jokin metalliverkko (tai -ritilä) ja sen päällä vaneri jonka päällä kävellään.

Läntisessä on alimpana laudat alla olevan kadun suuntaisesti ja sivut umpinaiset peittäen takan olevan rakenteen. Näyttää kuitenkin siltä että tässä sillassa korkeus alimmasta lautapinnasta kävelytasoon (lattiaan) on selvästi pienempi, eikä niin pieneen mittaan voi mahtua pääkannattajia. Ne ovat siis oletettavasti kaiteen osana, mutta sivulevyjen sisäpuolella, ja siten noista kuvista täysin piilossa.

Noiden kuvien perusteella on myös mahdollista että alimmat laudat ovat toimineet betonin valumuottina, jotka on jätetty paikalleen, ja kantavana rakenteena on betonilaatta. Lehdistön kaukaa otetuissa kuvissa ei mitään murtunutta ja romahtanutta betonia kuitenkaan näy, joten oletettavasti sitä ei ole. Näinollen ne alimmat laudat ovat täysin turhia, koska ne eivät kannattele mitään, ja lisäävät vain turhaan sillan omaa painoa. Onkohan ne ehkä myöhemmin poistettu?

Kyseessä on se silta, joka on Helmakujan kohdalla (näkyy kartalla). Sellainen lyhyempi pätkä, ei se pitkä kiemurteleva, joka on idän puolella.

Ja ei kannata katsoa kovin vanhoja kuvia, koska siltaa muokattiin joku aika sitten, olisiko ollut joitakin viikkoja ehkä. Tuota Helmakujan kävelyosuutta jouduttiin kaventamaan kerrostalon pihatöiden tms takia ja silloin myös siltaa muokattiin. Huomasin itse että ainakin ne sillan vanerilevyt ovat sen jälkeen tuntuneet huterimmilta/taipuisammilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan yksi  lysti onko sillalla hypitty. Sillan pitää kestää myös hyppimistä ja usean ihmisen painon. On ilmiselvää, ettei silta ollut paikkaansa nähden riittävän kestävästi rakennettu. Ja on suuri ihme, että vältyttiin pahemmilta vammoilta. Yksin skuutti/ihminen/parru mikä tahansa sillan alla ja viidestä metristä voi jo seivästyä puhumattakaan pahoista raajavammoista. Alla oli kuitenkin pelkkä asfaltti.

Jos siellä on hypitty, niin liekö sitten joustanut jotenkin, tuskin muuten kenellekään tulisi mieleen sellainen. Rukouksia, että kaikki selviävät, eikä pysyviä vammoja tullut.

Totta kai se joustaa! Ei mikään rakenne ole täysin jäykkä!

Eivät sillan rakentajat ole mitenkään voineet kuvitella, että neljänkymmenen ilkiön lauma pomppii sillan tahallaan rikki!

Aika paksua väittää, että silta on tahallaan pompittu rikki. Kyseessä on onnettomuus, jossa on käytännössä täysin varmaa, että koululaiset eivät ole siitä vastuussa siinäkään tapauksessa, että olisivat pomppineet sillalla. Eikä pomppisesta ole vielä mitään pitäviä todisteita. Vastuussa onnettomuudesta ovat todennäköisesti sillan kunnosta vastanneet henkilöt ja yritykset. Siihen joukkoon voivat kuulua sillan suunnittelijat, sillan rakentajat, sillan kunnon valvojat ja viranomaiset, mutta eivät välttämättä kaikki. Mutta oppilaat tai opettaja eivät ole vastuussa siitä, että silta on liian heikko.

Ennemminkin niin että silta oli huono ja hutera. Siksi sillä saattoi pomppia hyvin

Kyllä sillan pitää kestää myös pomppiminen, tai sitten pitää asettaa henkilömäärä/painoraja.