Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uusperhehelvetti
11.05.2023 |
Mitä mieltä siitä, että mun mies lähes päivittäin sanoo, että tää on uusperhehelvetti. Meillä siis mun kaksi lasta asuu meillä koko ajan, lisäksi meillä on yksi yhteinen lapsi. Lisäksi tuo tosi vahvasti esiin, että ei siedä mun lasten seuraa.
Ymmärrän, että on rankkaa kun on koko ajan mun lapset siinä, mutta musta tuntuu pahalta kun tuo sen niin selvästi esiin.
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
ajattelet ihan väärin. että teinit "osaa" olla rasittavia, jopa niin pitkälle, että avioliittosi menee. mies kärsii sinun teineistä, on aika laittaa teinit ruotuun. käyttäytymään sillä tavoin, että miestäsi ei ahdista.
Tässä tapauksessa teinien rasittavuus on sitä, että ne viihtyy hyvin kotona ei siis ole koko ajan jossain vaan välillä iltaisin myös kotona, puhuvat paljon aiheista, jotka ei miestä kiinnosta. Ja ovat välillä keittiössä eikä vaan omissa huoneissaan. Olohuoneeseen eivät mene jos mies on kotona, koska se on miehen valtakuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En missään tapauksessa olisi miehen kanssa, joka kutsuisi elämäänsä helvetiksi! Mieti nyt hyvä ap! Vaihtoehtoja on.
Vierailija kirjoitti:
ajattelet ihan väärin. että teinit "osaa" olla rasittavia, jopa niin pitkälle, että avioliittosi menee. mies kärsii sinun teineistä, on aika laittaa teinit ruotuun. käyttäytymään sillä tavoin, että miestäsi ei ahdista.
Niin, siinä perheessä on muitakin kuin vain se mies.
Eniten ihmettelen mitä se mise oikain haluaisi ap:n tekevän asialle?
Onko miehellä jotain ehdotuksia, miten tehdä elämästä vähemmän helvettiä? Onko teillä esimerkiksi yhteinen linja kodin säännöissä? Saavatko molemmat yhtä lailla komentaa kaikkia lapsia ja tarvittaessa asettaa teoista seurauksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroa, äläkä ota uutta ennen kuin lapset on lähtenyt pesästä. Tai älä ainakaan muuta uuden miehen kanssa enää yhteen. Kyllä ne lapsetkin on huomannut ettei niiden olemassa oloa kaivata omassa kodissaan. Kyllä se on nyt mies jonka on aika siis lähteä tästä uusperhe helvetistään nauttimaan yksinolostaan muualle.
Yksinään? Onhan miehellä se oma lapsi.
Tuskin sitä se omakaan kiinnostaa.[/quote
Kyllä sitä oma kiinnostaa, on oikein hyvä isä. Lapsi ois viikko-viikko jos erottais. Toki halusin tälle yhteiselle ehjän perheen, mutta ahdostaa tää tilanne.
ap
Niin, ehjä perhe hinnalla millä hyvällä. Teit sen ankkurilapsen kuvitellen, että se tekee teidän perheestä ehjän? Kauanko ehditte olemaan yhdessä ennen yhteistä lasta?
Tehtiin se lapsi yhdessä ja alussa meni oikein hyvin, siis ennen yhteistä ja ekat n, 6 vuotta sen jälkeen.
Onko uusperheen lapsen oltava ankkurilapsi eli tehty vaan perheen yhdistömistä varten? Jotkuhan haluaa lapsia niiden lasten itsensä takia, jotkhan hakkii lapsen jopa yksin.
Yleensä termiä ankk
ur ilapsi käytetään maihin muutossa. Yleistä sen sijaan on että lapsi tehdään aina uuteen suhteeseen jotta oltaisiin omissa ja muiden silmissä jotenkin enemmän tosissaan, ja enemmän perhe kun on yhteinenkin lapsi. Sillä ikään kuin vakuutellaan että nyt vasta löytyi se loppuelämän onni, enkä ole epäonnistunut eroni vuoksi ja siksi että lapsilta hävisi ydinperhe.
Se että lapsi tehdään toisenkin kanssa kuin sen kanssa jonka kanssa on jo lapsia ei vielä tarkoita että tästä olisi kyse. Moni pitää lapsista, ja olisi jo aiemmassa suhteessa halunnut enemmän lapsia mikäli suhde olisi jatkunut.
Kyllä mäkin olisin halunnut lisää lapsia ekan kanssa, mutta hän menehtyi ennen sitä.
teinit osaa sitten näytellä äidin läsnäollessa. oletko keskustellut miehesi kanssa teiniesi ongelmakäytöksestä, ja siitä mitä sille voisi tehdä. vaikka menisitte yhdessä syömään johonkin kivaan ravintolaan kerran viikossa. voisvatko teinit tehdä jotain konkreettista miehesi hyväksi, ennen kuin tämän täytyy alkaa nalkuttaan siitä tekemisisestä. voisivatko teinisi olla oma-aloitteisia niiden jo tutuiksi käyneiden tehtävien suhteen., että miehesi ei tarvitsi edes jankuttaa siitä. ja voisiko tehtäviä olla enemmän kotona, että miehelläsi oli niitä vähemmän? miehen voi olla vaikeaa palvella kiukuttelevia teinejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhottava tilanne. Inhottava mies Vanhempien lasten oikea isä menehtynyt. Todella surullista.
Eroa hänestä ja päästä hänet pois helvetistään. Miksi mies ei ole jo lähtenyt?
Ja kokemusta on isäpuolesta, joka kokee lapset vain helvetin taakkana. Olin 13- 17 vuotias, äiti ei tehnyt mitään!Mies pelkää oman lapsensa menettämistä, jos lähtee suhteesta?
Niin, naisten on helpompi lähteä suhteesta kun heidän ei tarvitse pelätä oman lapsensa menettämistä.
Miettikää nyt lasten kannalta tätä! Miehen oma vika, jos menettää tässä jotain.
Vierailija kirjoitti:
Onko miehellä jotain ehdotuksia, miten tehdä elämästä vähemmän helvettiä? Onko teillä esimerkiksi yhteinen linja kodin säännöissä? Saavatko molemmat yhtä lailla komentaa kaikkia lapsia ja tarvittaessa asettaa teoista seurauksia?
Miehen mielestä mun pitäisi järjestää aikaa meidnän perheelle eli hänelle, mulle ja meidän lapselle. Eli saada mun lapset johonkn pois aina välillä. Niillä ei siis ole isää jonka luokse mennä ja en todellakaan voi tuupata niitä vaikka mummilaan usein koska niillehän tulee olo et niistä halutaan eroon kun yksi lapsi eli se medän ytheinen jäisi kotiin meidän kanssa,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt eroat, otat nopeasti uuden miehen ja teet senkin kanssa lapsen.
🙈😹 alä hullua yllytä!
Kahden vanhimman isä tosiaan menehtyi, joten ei ollut mun valinta, että lapset joutui eroon isästään.
Se on ihan sama miten lapsesi menetti isänsä, kun he sen järkyttävimmän seurauksen ovat kuitenkin kokeneet. Menettänyt yhteisasumisen ja arjen jakamisen toisen vanhempansa kanssa. Pienet lapset käsittelee asioita hippasen eri tavalla kuin aikuisuuden ja itsenäisyyden kynnyksellä olevat lapset. Osa saattaa reagoida vasta useankin kymmenen vuoden päästä. Eli se ole yksin mies joka on tässä viime aikoina muuttunut?
En ikinä voisi olla parisuhteessa miehen kanssa, joka "ei puhuisi mitään" lapsilleni ja toisi minulle esiin sen, että kokee elämän lasteni kanssa helvetiksi eikä kestä olla heidän seurassaan! Ne lapset ovat sinun tärkein asia elämässä, heidän suojelemisensa on sinun elämäsi tärkein tehtävä. Eroa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
teinit osaa sitten näytellä äidin läsnäollessa. oletko keskustellut miehesi kanssa teiniesi ongelmakäytöksestä, ja siitä mitä sille voisi tehdä. vaikka menisitte yhdessä syömään johonkin kivaan ravintolaan kerran viikossa. voisvatko teinit tehdä jotain konkreettista miehesi hyväksi, ennen kuin tämän täytyy alkaa nalkuttaan siitä tekemisisestä. voisivatko teinisi olla oma-aloitteisia niiden jo tutuiksi käyneiden tehtävien suhteen., että miehesi ei tarvitsi edes jankuttaa siitä. ja voisiko tehtäviä olla enemmän kotona, että miehelläsi oli niitä vähemmän? miehen voi olla vaikeaa palvella kiukuttelevia teinejä.
Teinit on äärimmäiisen harvoin kotona ilman että mä enm olisi samaan aikaan kotona. Teineillä ei siis muuta ongelmkäytöstä kuin se että välillä kotihommista pitää sanoa useammin että alkavat niitä tekmään, aina kuitenkin tekevät kun sanotaan. Oma alotteisuutta voisi siis olla toki enemään, ei vain tunnu oleven yhdenkään mun tietämän teinin vahvuus kun kyseessä kotityöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko miehellä jotain ehdotuksia, miten tehdä elämästä vähemmän helvettiä? Onko teillä esimerkiksi yhteinen linja kodin säännöissä? Saavatko molemmat yhtä lailla komentaa kaikkia lapsia ja tarvittaessa asettaa teoista seurauksia?
Miehen mielestä mun pitäisi järjestää aikaa meidnän perheelle eli hänelle, mulle ja meidän lapselle. Eli saada mun lapset johonkn pois aina välillä. Niillä ei siis ole isää jonka luokse mennä ja en todellakaan voi tuupata niitä vaikka mummilaan usein koska niillehän tulee olo et niistä halutaan eroon kun yksi lapsi eli se medän ytheinen jäisi kotiin meidän kanssa,
Mites se teidän kahden aikuisen välinen aika? Tuupatkaa nyt ne kaikki lapset jonnekin ja keskustelkaa, kuunnelkaan, keskustelkaan ja kuunnelkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt eroat, otat nopeasti uuden miehen ja teet senkin kanssa lapsen.
🙈😹 alä hullua yllytä!
Kahden vanhimman isä tosiaan menehtyi, joten ei ollut mun valinta, että lapset joutui eroon isästään.
Se on ihan sama miten lapsesi menetti isänsä, kun he sen järkyttävimmän seurauksen ovat kuitenkin kokeneet. Menettänyt yhteisasumisen ja arjen jakamisen toisen vanhempansa kanssa. Pienet lapset käsittelee asioita hippasen eri tavalla kuin aikuisuuden ja itsenäisyyden kynnyksellä olevat lapset. Osa saattaa reagoida vasta useankin kymmenen vuoden päästä. Eli se ole yksin mies joka on tässä viime aikoina muuttunut?
Eli mun lapset on nyt siis muuttuneet viimeisen vuoden aikana, koska reagoivat takautuvasti siihen että menettivät isäsnsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko miehellä jotain ehdotuksia, miten tehdä elämästä vähemmän helvettiä? Onko teillä esimerkiksi yhteinen linja kodin säännöissä? Saavatko molemmat yhtä lailla komentaa kaikkia lapsia ja tarvittaessa asettaa teoista seurauksia?
Miehen mielestä mun pitäisi järjestää aikaa meidnän perheelle eli hänelle, mulle ja meidän lapselle. Eli saada mun lapset johonkn pois aina välillä. Niillä ei siis ole isää jonka luokse mennä ja en todellakaan voi tuupata niitä vaikka mummilaan usein koska niillehän tulee olo et niistä halutaan eroon kun yksi lapsi eli se medän ytheinen jäisi kotiin meidän kanssa,
Mites se teidän kahden aikuisen välinen aika? Tuupatkaa nyt ne kaikki lapset jonnekin ja keskustelkaa, kuunnelkaan, keskustelkaan ja kuunnelkaa.
Näin ollaan tehty, mutta sen lisäksi mun pitäisi järkätä meille nk perhe aikaa kolmisin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko miehellä jotain ehdotuksia, miten tehdä elämästä vähemmän helvettiä? Onko teillä esimerkiksi yhteinen linja kodin säännöissä? Saavatko molemmat yhtä lailla komentaa kaikkia lapsia ja tarvittaessa asettaa teoista seurauksia?
Miehen mielestä mun pitäisi järjestää aikaa meidnän perheelle eli hänelle, mulle ja meidän lapselle. Eli saada mun lapset johonkn pois aina välillä. Niillä ei siis ole isää jonka luokse mennä ja en todellakaan voi tuupata niitä vaikka mummilaan usein koska niillehän tulee olo et niistä halutaan eroon kun yksi lapsi eli se medän ytheinen jäisi kotiin meidän kanssa,
Eikö niillä teineillä ole mitään omaa? Isän puoleista sukua, ystäviä, harrastuksia, jne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
teinit osaa sitten näytellä äidin läsnäollessa. oletko keskustellut miehesi kanssa teiniesi ongelmakäytöksestä, ja siitä mitä sille voisi tehdä. vaikka menisitte yhdessä syömään johonkin kivaan ravintolaan kerran viikossa. voisvatko teinit tehdä jotain konkreettista miehesi hyväksi, ennen kuin tämän täytyy alkaa nalkuttaan siitä tekemisisestä. voisivatko teinisi olla oma-aloitteisia niiden jo tutuiksi käyneiden tehtävien suhteen., että miehesi ei tarvitsi edes jankuttaa siitä. ja voisiko tehtäviä olla enemmän kotona, että miehelläsi oli niitä vähemmän? miehen voi olla vaikeaa palvella kiukuttelevia teinejä.
Teinit on äärimmäiisen harvoin kotona ilman että mä enm olisi samaan aikaan kotona. Teineillä ei siis muuta ongelmkäytöstä kuin se että välillä kotihommista pitää sanoa useammin että alkavat niitä tekmään, aina kuitenkin tekevät kun sanotaan. Oma alotteisuutta voisi siis olla toki enemään, ei vain tunnu oleven yhdenkään mun tietämän teinin vahvuus kun kyseessä kotityöt.
Kyllä ne ovat, kun he ovat lapsesta lähtien siihen kasvatettu ettei esim äiti asu yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ajattelet ihan väärin. että teinit "osaa" olla rasittavia, jopa niin pitkälle, että avioliittosi menee. mies kärsii sinun teineistä, on aika laittaa teinit ruotuun. käyttäytymään sillä tavoin, että miestäsi ei ahdista.
Tässä tapauksessa teinien rasittavuus on sitä, että ne viihtyy hyvin kotona ei siis ole koko ajan jossain vaan välillä iltaisin myös kotona, puhuvat paljon aiheista, jotka ei miestä kiinnosta. Ja ovat välillä keittiössä eikä vaan omissa huoneissaan. Olohuoneeseen eivät mene jos mies on kotona, koska se on miehen valtakuntaa.
Olohuone on miehen valtakuntaa?? Saako tämä nuorin lapsi olla olohuoneessa?
Kokemusta on nimittäin itselläni olla se teini, joka Ei saa olla olohuoneessa, katsoa telkkaria, ottaa jääkaapista ruokaa jne..koska isäpuoli ei sitä sallinut. Ja se toden totta, oli helvettiä. Ja sen helvetin mahdollisti oma äitini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko miehellä jotain ehdotuksia, miten tehdä elämästä vähemmän helvettiä? Onko teillä esimerkiksi yhteinen linja kodin säännöissä? Saavatko molemmat yhtä lailla komentaa kaikkia lapsia ja tarvittaessa asettaa teoista seurauksia?
Miehen mielestä mun pitäisi järjestää aikaa meidnän perheelle eli hänelle, mulle ja meidän lapselle. Eli saada mun lapset johonkn pois aina välillä. Niillä ei siis ole isää jonka luokse mennä ja en todellakaan voi tuupata niitä vaikka mummilaan usein koska niillehän tulee olo et niistä halutaan eroon kun yksi lapsi eli se medän ytheinen jäisi kotiin meidän kanssa,
Eikö niillä teineillä ole mitään omaa? Isän puoleista sukua, ystäviä, harrastuksia, jne?
On niillä harrastuksia ja ovat välillä kavereilla yötä, harvoin osuu samaan aikaan et molemmat ois samana yönä kavereilla. Sukulaiset asuu usean sadan kilometrin päässä.
Alue: Aihe vapaa
Niin, naisten on helpompi lähteä suhteesta kun heidän ei tarvitse pelätä oman lapsensa menettämistä.