Joka viides itsemurhan tehnyt kävi vastaanotolla kuolinpäivänään

Vierailija kirjoitti:

Täällä missä asun on erittäin vaikea päästä lääkäriin julkisella puolella, kun soitat hyvinvointialueen numeroon niin musiikki vain soi eikä kukaan vastaa. Työterveys on onneksi minulla käytössä ja sinne pääsee helpommin.

Me suomalaiset maksamme maailmassa lähes eniten veroja mutta silti esim meidän terveydenhuolto on surkeassa kunnossa, miksi näin on ja minne ne verorahat oikein menee?

Varmaan osin varakkaiden seksuaaliterapioihin, ulkonäköpaineisiin, elämäntapavalmennuksiin.. Itse menisin a, Tuiskulle, tai sara Aallolle. Ne on hyviä. Kela korvannee.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen sitä mieltä, että epäonnistunut hoitokontakti pitäisi saattaa vastuuseen. Kyllähän tuollaisista luvuista voi tehdä päätelmän, että hoito on ollut osaamatonta ja tuloksetonta.

Sinun mielestäsikö aivan jokaista voidaan auttaa? Ei voida. On ihmisiä, joille kuolema aidosti on helpotus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin ne Marinin hallituksen ottamat miljardit meni?

Koronatuet meni hyväosaisten yrittäjien taskuun.

Ylimääräinen lapsilisä meni pääosin korkeakoulutettujen taskuun koska nykyisin pienituloisilla ei ole varaa tehdä lapsia.

Sähkötuet meni niille ihmisille joilla iso ja kallis asunto eli sähkötuetkin meni pääosin hyväosaisille, huono osaiset asuu pienissä asunnoissa joissa sähköä menee varsin vähän.

Loput rahat meni eu:hun ja kehitysapuun.

Vaan voipi Sanna siitä jo saada hyvän viran suuressa maailmassa, vanhojen kettujen kaverina.

Vierailija kirjoitti:

Me lllaan tuusitrauduttu että se apu tulee ulkopuolelta. Että joku auttaa ja lapioi sun paskat. Että susta tulee upea ja suosittu (julkkis) naps vaan

Joo elän on tylsää oikeasti ja hankalaa. Paskat on itse lapioitava. Kaikki ei oo kiinnostavia ja erityisiä

Tämän kirjoittajalle:

Toivottavasti ymmärrät edes hävetä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykiatrian osastolla kuulin kun hoitaja isoon ääneen kailotti kansliassa että pitäisi näille antaa semmoinen tee-se-itse-pakkaus, että varmasti onnistuu.

Osastolle tuotiin juuri silloin yksi yrittänyt sairaalasta.

Tuollaista huumoria on varmasti paljon siellä. Ei ole ihan kevyin paikka olla töissä. Ei tarkoita sitä, että olisivat huonoja hoitajia.

Helvetin huono hoitaja. Toivottavasti joku paikalla ollut teki valituksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykiatrian osastolla kuulin kun hoitaja isoon ääneen kailotti kansliassa että pitäisi näille antaa semmoinen tee-se-itse-pakkaus, että varmasti onnistuu.

Osastolle tuotiin juuri silloin yksi yrittänyt sairaalasta.

Tuollaista huumoria on varmasti paljon siellä. Ei ole ihan kevyin paikka olla töissä. Ei tarkoita sitä, että olisivat huonoja hoitajia.

Helvetin huono hoitaja. Toivottavasti joku paikalla ollut teki valituksen.

Ennemminkin uupunut hoitaja sairasloman tarpeessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen sitä mieltä, että epäonnistunut hoitokontakti pitäisi saattaa vastuuseen. Kyllähän tuollaisista luvuista voi tehdä päätelmän, että hoito on ollut osaamatonta ja tuloksetonta.

Sinun mielestäsikö aivan jokaista voidaan auttaa? Ei voida. On ihmisiä, joille kuolema aidosti on helpotus.

Jos on niin epäpätevä, ettei oman alansa asiantuntijana tunnista edes itsemurhavaaraa jota ihminen itse tulee vastaanotolle valittamaan, niin kyllä ihan juurikin täytyy pystyä laittamaan vastuuseen. Sitä mieltä olen, kyllä!

Vierailija kirjoitti:

Miten terveydenhuolto sitten voisi sen itsemurhan estää?

Kai niillä lääkkeitä on, jotka otettaisiin valvonnassa. Konsteja lienee jos halua on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten terveydenhuolto sitten voisi sen itsemurhan estää?

Kai niillä lääkkeitä on, jotka otettaisiin valvonnassa. Konsteja lienee jos halua on.

Onko elämisen arvoista sekään, että on laitoksessa niin lääkittynä, ettei aloitekyky riitä mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän näitä on, kun käyvät tyyliin viikottain yliannostuksen takia päivystyksessä. Apua tarjotaan ja annetaan, tehdään M1-lähete, jonka pitäisi nimenomaan olla tahdosta riippumattomaan hoitoon, mutta joku tahto siellä silti on, kun ollaan taas hetken päästä "vapaalla jalalla". En tiedä mikä tällaisiin ihmisiin enää auttaa.

Älä stereotypisoi.

Psyykkisiä ongelmia on monenlaisilla ihmisillä ja ne oireilevat monin eri tavoin. Hoito pitää saada heidän kaikkien tavoitettaville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä missä asun on erittäin vaikea päästä lääkäriin julkisella puolella, kun soitat hyvinvointialueen numeroon niin musiikki vain soi eikä kukaan vastaa. Työterveys on onneksi minulla käytössä ja sinne pääsee helpommin.

Me suomalaiset maksamme maailmassa lähes eniten veroja mutta silti esim meidän terveydenhuolto on surkeassa kunnossa, miksi näin on ja minne ne verorahat oikein menee?

Varmaan osin varakkaiden seksuaaliterapioihin, ulkonäköpaineisiin, elämäntapavalmennuksiin.. Itse menisin a, Tuiskulle, tai sara Aallolle. Ne on hyviä. Kela korvannee.

Antti Tuisku on lyhytterapeutti eikä tarjoa apua vakaviin psyykkisiin oireisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten terveydenhuolto sitten voisi sen itsemurhan estää?

Kai niillä lääkkeitä on, jotka otettaisiin valvonnassa. Konsteja lienee jos halua on.

Ei ole olemassa lääkeitä jotka estäisivät ihmisen tekemästä itsemurhaa. Usein lääkkeitä nimenomaan haetaan siksi että toteutus onnistuisi paremmin.

Suomessa on jo pitkään ollut mielenterveyspalveluiden tilanne täysi katastrofi. Tässä kaksi näkemääni esimerkkiä:

1. Tuttavaperheen 18-vuotias lapsi. Useampi itsemurhayritys, väkivaltaisia purkauksia myös kättä pidemmän kanssa kotonaan, ei sosiaalisia kontakteja, ei pysty opiskelemaan eikä käymään töissä ja asuu kotonaan. Olen seurannut miten nämä epätoivoiset vanhemmat ovat yrittäneet ihan KAIKEN auttaakseen lastaan. Itsemurhayrityksestä tulee maksimissaan 2 päivää sairaalahoitoa koska eivät ole olleet riittävän vakavia... Ei mahdollisuuksia tuettuun asumiseen koska liian hankala tapaus. Heillä alkaa voimat loppumaan.

2. Sukulainen käynnisti viime vuoden joulukuussa prosessin päästäkseen terapiaan. Tähän mennessä on ollut keskusteluja sairaanhoitajan kanssa, erilaisia lääkityksiä, useampi tyyppi haastatellut nykytilanteesta ja sanonut tässä kyllä ihan selvästi terapiaa tarvittavan. Tällä hetkellä henkilö siis siinä kunnossa, että kykenee apua hakemaan ja asiaa eteenpäin itse potkimaan. Jos vaivana olisi masennus homma olisi varman jo ratkennut itsestään...

TÄMÄ ON TÖRKEÄÄ.

viimeinen avunpyyntö. jos ei se enää auta, tekevät lopullisen ratkaisun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykiatrian osastolla kuulin kun hoitaja isoon ääneen kailotti kansliassa että pitäisi näille antaa semmoinen tee-se-itse-pakkaus, että varmasti onnistuu.

Osastolle tuotiin juuri silloin yksi yrittänyt sairaalasta.

Tuollaista huumoria on varmasti paljon siellä. Ei ole ihan kevyin paikka olla töissä. Ei tarkoita sitä, että olisivat huonoja hoitajia.

Mites estät jos ei sido sänkyyn tai lääkitse tajuttomaksi?  Tuota ei voi laittaa toisten syyksi, ei kenenkään pään sisälle voi mennä järjestelemään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten terveydenhuolto sitten voisi sen itsemurhan estää?

Kai niillä lääkkeitä on, jotka otettaisiin valvonnassa. Konsteja lienee jos halua on.

Ei ole olemassa lääkeitä jotka estäisivät ihmisen tekemästä itsemurhaa. Usein lääkkeitä nimenomaan haetaan siksi että toteutus onnistuisi paremmin.

Mutta on lääkkeitä jotka ennaltaehkäisevästi annettuna voisivat estää tilanteen eskaloitumisen tuohon pisteeseen. Näin esimerkkinä kerron tuttavasta jonka masennus pysyi kurissa hyvillä unilääkkeillä, luonnollisesti kun vaan sai nukutuksi niin oli parempi mielikin. Mutta nyt on syvästi masentunut koska unilääkkeensä lopetettiin riippuvuus vaaran vuoksi. Eikä varmaan ole ainutkertainen tämä hänenkään tilanne. Voisi hyvin olla potentiaalinen IMn tekijä mutta kunhan vaan ei ole sentään lääkeriippuvainen!

Vierailija kirjoitti:

Oikea apu löytyy vain henkimaailmasta, älkää kysykö apua muilta ihmisiltä sillä he eivät ymmärrä.

Kerro meille, miten tätä henkimaailman apu löytyy!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykiatrian osastolla kuulin kun hoitaja isoon ääneen kailotti kansliassa että pitäisi näille antaa semmoinen tee-se-itse-pakkaus, että varmasti onnistuu.

Osastolle tuotiin juuri silloin yksi yrittänyt sairaalasta.

Tuollaista huumoria on varmasti paljon siellä. Ei ole ihan kevyin paikka olla töissä. Ei tarkoita sitä, että olisivat huonoja hoitajia.

Kauheata ja sairasta huumoria ei voi sallia missään, ainakaan sairaaloissa. Ei vaikka psykiatrinen osasto olisi kuinka raskas. Itsemurhaa yrittäneelle "tee-se-itse-pakkaus"-kailotus on irvokasta ja täysin tuomittavaa.

Tai sitten ne yrittivät hakea apua somaattiseen sairauteen, mutta eivät saaneet. Esim. pitkäaikainen kipu vie elämänilon, ja kun hoitoa tarvitsisi siihen kipuun, sitä ei saa. Jotkut eivät välttämättä jaksa kärsiä.

Tuossahan ei olettu kantaa käynnin syyhyn.

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti sairas ei uhkaile koskaan itsarilla. Olevinaan sairas uhkailee. Tässä on se ero. T. Kerran kokeillut ja herännyt 2 viikon päästä teho-osastolta.

Kyllä vain uhkailee. Ystäväni kertoi monta kertaa ennen lähtöään kuinka on suunnitellut miten täältä lähtisi. Otin tietysti vitsinä hieman mustana sellaisena. Kerran menin käymään niin oli lamppu irronnut katosta ja naru katkennut. En silloinkaan ajatellut että hei sehän on yrittänyt sitä. Ajattelin vain että hakee huomioo. Oikeasti se oli avunhuuto. No, 2018 hän teki sitten tämän. Soitii viimeisen kerran, oli hyvin huojentunut ja kehui minua, kysyin kuinka hän itse voi, hyvin (hieman itkua pidätellen) tajusin puhelun merkityksen vasta kun kuulin että hän on nyt poissa.

Tarkkailkaa merkkejä! Itsemurhasta ei heitetä vitsiä. Kukaan terve ei suunnittele eikä puhu siitä.

Toinen yatäväni lähti niin että oli usein surullinen, nukkui pitkään, kaverinsa kävi herättelemässä uuteen päivään. Kavereita hänellä oli, porukan ilopilleri. Kerran vei minut toiselle paikkakunnalle ja huomasi minulla elinluovutustestamentin, kysyi saako hänkin sellaisen. Annoin kun minulla oli, ihmettelin tosin kun oli niin mietteissään. Seuraavan kerran kun nähtiin niin oli ampunut autoonsa haulikolla reikiä, naureskelin että miten korjaat tuon? Hän ei nauranut. En tajunnut että ei mitenkään koska oli testannut haulikkoa siihen. Kotoaan sitten löydettiin tämän haulikon kanssa.