Lue keskustelun säännöt.
Mitä keksiä lapselle seuraamukseksi huonosta käytöksestä, kun mikään jo kokeiltu ei toimi?
10.05.2023 |
Eli lapsi on kuin kuten kuka vain välillä uhmaava lapsi, joka tahallaan ja uhmatakseen välillä käyttäytyy huonosti. Pitkään yritin kieltää, selittää miksi ei saa tehdä jotain asiaa, sanoittaa tunteita jne, mutta näillä ei ollut kertakaikkiaan mitään vaikutusta. Sitten otin kokeiluun tietyt seuraamukset tahallisesta huonosta käyttäytymisestä. Että kaksi varoitusta annetaan ja sitten tulee seuraamus. Lähdetään kotiin kesken pois hoplopista, lelu menee kirjahyllyyn ylös, ei saa katsoa pikkukakkosta jne, mitä näitä nyt on. Jäähyäkin on kokeiltu. Mikään, ei kertakaikkiaan mikään tällaisista toimi yhtään. Niillä ei ole mitään vaikutusta lapseen. Vaikka huone olisi tyhjä leluista kun kaikki on kirjahyllyssä ei silläkään olisi mitään vaikutusta, häntä ei hetkauta yhtään. Toteaa vain, että aha, lelut on pois, ei haittaa, voin naarmuttaa aikani kuluksi vaikka parkettiin syviä naarmuja. Mitä enemmän tulee seuraamuksia sitä enemmän hän uhmaa ja sitä enemmän on pahanteossa.
Kehuja saa aina hyvästä käytöksestä ja jopa hyvän yrittämisestä. Tarrapalkintojakin on jne. Eli positiivisenkin kautta joka päivä mennään. Kehuista tykkää mutta ei ne vaikuta käytökseen.
Joten mitä keksiä seuraamukseksi tahallisesta huonosta käytöksestä kun noilla asioilla ei ole sitten yhtikäs mitään vaikitusta.
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Eikös se perinteinen ammattilaisen ohje ole sivuuttaa huono käytös ja kehua hyvää käytöstä.
Jos sinun lapsi on monta kertaa päivässä ihan tahallaan naarmuttamassa parkettia tai piirtämässä tussilla olohuoneen tapettiin, niin oikeastiko vain sivuutat sen?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko koskaan ajatellut kertoa, miten toimitaan oikein? Olet kieltänyt ja kertonut, miksi noin ei tehdä, olet sanoittanut tunteita, olet tehnyt sääntöjä ja kieltoja, mutta oletko koskaan opettanut, miten täällä on tarkoitus olla.
Mieti, jos uudessa työpaikassa kukaan ei kerro tekemisiä, vaan joutuisit arvailemaan, että olisiko kahvitauko (no ei ollut, pomo otti kahvikuppisi pois, mutta ei kertonut, että kahvilla käydään klo 9:30 jne.) tai miten printteri toimii (kukaan ei sanoisi, että tarvitset erillisen pin-koodin, joten siinäpä kokeilet ja saat sähköiskun aina, kun teet virheen).
Painin saman ongelman kanssa. Otan nykyään syliin ja pidän siinä kunnes rauhoittuu. Sit puhun asian vielä läpi eli mitä tapahtui ja miksi se ei ole ok. Tuntuu auttavan edes vähän paremmin kuin rangaistukset, jotka tuntuvat aina vaan eskaloivan tilannetta vielä pahemmaksi. Mut joo, joskus menee puolikin tuntia kun lapsi huutaa sylissä ja yrittää päästää pois. Ei siis ole mitenkään helppo ratkaisu tämäkään.
Oletko kysynyt lapselta miksi ei osaa toimia sääntöjen mukaan? Olettaisin että lapsella ok joko todella paha olla mutta ei osaa purkaa sitä muuten tai sitten joku diagnoosi tulossa. Tai sitten lapsi on todella tylsistynyt ja häiriköi siksi.
- huolehdi että lapsi syö ja juo normaalia kotiruokaa ym. Eli turhat sokerit, limpsat ym mahdollisimman vähäksi
- huolehdi että lapsi nukkuu riittävästi
- huolehdi että lapsi liikkuu riittävästi
- huolehdi että lapsella on riittävästi kehitystasoonsa sopivaa tekemistä. Esim liian vaikeat tai helpot kirjat/palapelit ym turhauttaa osaa lapsia
- onko lapsella fyysisiä sairauksia/ongelmia jotka aiheuttavat kipua tai kurjaa oloa esim refluksi, allergiat jne
- onko lapsella kavereita?
- kiusataaanko lasta?
- saako lapsi riittävästi hellyyttä ja positiivista huomiota?
- ymmärtääkö lapsi hyvin puhetta? Jos ei niin voisiko kuvakorteista tai viittomista olla apua?
Rangaistuksista
- oletko kysynyt lapseltasi mikä rangaistus hänestä olisi sopiva esim siihen tilanteeseen että lyö toista? Jotkut lapset osaavat itse miettiä sopivaa rangaistusta ja ehkä jo miettiminen ja keskustelu siitä miksi toista ei saa lyödä ja miltä se tuntuu kun toinen lyö voi vaikuttaa käytökseen
- jos lapsi heittää ruuan pöydältä niin laita lapsi siivoamaan sotku eli rangaistus liittyy siihen mitä tapahtui
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan ajatellut kertoa, miten toimitaan oikein? Olet kieltänyt ja kertonut, miksi noin ei tehdä, olet sanoittanut tunteita, olet tehnyt sääntöjä ja kieltoja, mutta oletko koskaan opettanut, miten täällä on tarkoitus olla.
Mieti, jos uudessa työpaikassa kukaan ei kerro tekemisiä, vaan joutuisit arvailemaan, että olisiko kahvitauko (no ei ollut, pomo otti kahvikuppisi pois, mutta ei kertonut, että kahvilla käydään klo 9:30 jne.) tai miten printteri toimii (kukaan ei sanoisi, että tarvitset erillisen pin-koodin, joten siinäpä kokeilet ja saat sähköiskun aina, kun teet virheen).
Tietenkin olen. Joka kerran kun kiellän jotain sanon sen perään oikean tavan tai siis miten pitää tehdä. Esim jos piirtää tapettiin menen viereen, kiellän tiukasti ja napakasti, ohjaan ihan fyysisesti lapsen pois tapetin luota paperin luo ja sanon että vain paperiin saa piirtää. Tällaista toistin kuukausia. Lapsi ymmärtää hyvin mitä saa tehdä ja mitä ei, miten pitää toimia ja miten ei. Mutta hän siis uhmaa tahallaan. Kuten, no, lapset usein.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovempi kuri vaan. Tiukka äänensävy ja vastaava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se perinteinen ammattilaisen ohje ole sivuuttaa huono käytös ja kehua hyvää käytöstä.
Jos sinun lapsi on monta kertaa päivässä ihan tahallaan naarmuttamassa parkettia tai piirtämässä tussilla olohuoneen tapettiin, niin oikeastiko vain sivuutat sen?
Ap
En nyt huomannut minkä ikäisestä lapsesta on kyse. Mutta voisit käydä lapsen kanssa ikätasoisesti läpi tilanteessa että tapetointi maksaa x euroa ja vie kahden päivän ajan. Lattian hiominen ym maksaa vaikka 200€. Eli selittää lapselle että jos teidän rahat menee tapetteihin ja lattian hiomiseen niin ei voida ostaa niin paljoa lelun ja käydä puuhaamassa ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Painin saman ongelman kanssa. Otan nykyään syliin ja pidän siinä kunnes rauhoittuu. Sit puhun asian vielä läpi eli mitä tapahtui ja miksi se ei ole ok. Tuntuu auttavan edes vähän paremmin kuin rangaistukset, jotka tuntuvat aina vaan eskaloivan tilannetta vielä pahemmaksi. Mut joo, joskus menee puolikin tuntia kun lapsi huutaa sylissä ja yrittää päästää pois. Ei siis ole mitenkään helppo ratkaisu tämäkään.
Kamalan ahdistava ajatuskin, että joku pitäisi väkisin kiinni ja ihollaan, kun olen pahalla päällä. Hui kauhee, tulee ihan inhon väristykset. Mieti tätä seuraavan kerran, kun pakotat lapsesi syliisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se perinteinen ammattilaisen ohje ole sivuuttaa huono käytös ja kehua hyvää käytöstä.
Jos sinun lapsi on monta kertaa päivässä ihan tahallaan naarmuttamassa parkettia tai piirtämässä tussilla olohuoneen tapettiin, niin oikeastiko vain sivuutat sen?
ApEn nyt huomannut minkä ikäisestä lapsesta on kyse. Mutta voisit käydä lapsen kanssa ikätasoisesti läpi tilanteessa että tapetointi maksaa x euroa ja vie kahden päivän ajan. Lattian hiominen ym maksaa vaikka 200€. Eli selittää lapselle että jos teidän rahat menee tapetteihin ja lattian hiomiseen niin ei voida ostaa niin paljoa lelun ja käydä puuhaamassa ym.
Lapsi on 5-v. Ei vielä kunnolla ymmärrä rahan arvoa. Voin silti kokeilla.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rankaisu ei hyvä. Opetellaan hyvää käytöstä ja niin että aikuinen on normaali ja selittää miksi tai miksi ei, lyhyesti. Jos lapsi on liian pieni, ei muista asioita vielä hyvin, silloin on "ei" tai "saa". Joskus voi huudahtaa ei ja ohjata pois pikkulapsen, antaa jotain kivaa tilalle tai tekemistä. Lapsi on aktiivinen, juokseva ja liikuvainen. Jos tekee epäreiluja asioita lapselle, se voi satuttaa lasta ja asia muuttuu liian suureksi, siihen juututaan vaikkei kannata. Pitäisi saada hyvä mieli ja kiinnittää huomiota rakentavaan tapaan. Aikuisen käytös on esimerkki jota lapsi heijastaa takaisin. Ystävällisyyskin. Jos aikuinen huutaa, lapsi huutaa.
Mä veikkaan että tässä on taas lapsi joka on jotain nepsy-diagnosoinnin prosessia vailla. Olisin neuvolaan yhteydessä.
Koskaan ei ole vielä 6 lapsen kanssa ollut sellaista ongelmaa, että tietentahtoen ja tarkoituksella tekisivät jotain väärin ja hakisivat vastapuolilla oloa aikuisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ensi kerralla naarmuttaa tai piirtää, niin laita lapsi itse siivoamaan/vahaamaan töherrykset, äläkä päästä livistämään ennen, kuin on homman tehnyt. Siinä sitä oikeaa sanoittamista on, oppii oikeasti, mikä siinä sotkemisessa on ärsyttävää
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt lapselta miksi ei osaa toimia sääntöjen mukaan? Olettaisin että lapsella ok joko todella paha olla mutta ei osaa purkaa sitä muuten tai sitten joku diagnoosi tulossa. Tai sitten lapsi on todella tylsistynyt ja häiriköi siksi.
- huolehdi että lapsi syö ja juo normaalia kotiruokaa ym. Eli turhat sokerit, limpsat ym mahdollisimman vähäksi
- huolehdi että lapsi nukkuu riittävästi
- huolehdi että lapsi liikkuu riittävästi
- huolehdi että lapsella on riittävästi kehitystasoonsa sopivaa tekemistä. Esim liian vaikeat tai helpot kirjat/palapelit ym turhauttaa osaa lapsia
- onko lapsella fyysisiä sairauksia/ongelmia jotka aiheuttavat kipua tai kurjaa oloa esim refluksi, allergiat jne
- onko lapsella kavereita?
- kiusataaanko lasta?
- saako lapsi riittävästi hellyyttä ja positiivista huomiota?
- ymmärtääkö lapsi hyvin puhetta? Jos ei niin voisiko kuvakorteista tai viittomista olla apua?Rangaistuksista
- oletko kysynyt lapseltasi mikä rangaistus hänestä olisi sopiva esim siihen tilanteeseen että lyö toista? Jotkut lapset osaavat itse miettiä sopivaa rangaistusta ja ehkä jo miettiminen ja keskustelu siitä miksi toista ei saa lyödä ja miltä se tuntuu kun toinen lyö voi vaikuttaa käytökseen
- jos lapsi heittää ruuan pöydältä niin laita lapsi siivoamaan sotku eli rangaistus liittyy siihen mitä tapahtui
Lapsella pitäisi kyllä olla kaikki ihan hyvin. Ainakaan tiedossa ei ole mitään sairauksia eikä sellaisia ole epäilty. Päivärytmi on suunnilleen sama joka päivä. Nukkumiselle on varattu riittävästi aikaa ja useimmiten nukkuu riittävästi, aina ei, mutta vaikea ketään on uneen pakottaa. Joka päivä on viisi ateriaa, ihan kotiruokaa, ei edes tykkää eineksistä. Ruutuaikaa rajoitetaan. Ulkoilua on päivittäin muutaman tunnin verran. On vaikeita ja helppoja palapelejä, on vaikeita ja helppoja legoja jne eli valinnanvaraa on, ei pitäisi turhautua ainakaan siksi. Hoidossa on osapv, siellä ongelmia on vähemmän kuin kotona, mutta on aika ujo ja arka ja vieraskorea eikä siellä siksikään uhmaa, kotona senkin edestä sitten. Isälle vielä pahemmin kuin minulle.
Positiivista huomiota, hellyyttä ja äidin aikaa saa paljon (koska teen töitä vain pari päivää viikossa). Lapsi ymmärtää erittäin hyvin puhetta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä veikkaan että tässä on taas lapsi joka on jotain nepsy-diagnosoinnin prosessia vailla. Olisin neuvolaan yhteydessä.
Koskaan ei ole vielä 6 lapsen kanssa ollut sellaista ongelmaa, että tietentahtoen ja tarkoituksella tekisivät jotain väärin ja hakisivat vastapuolilla oloa aikuisen kanssa.
Eipä ole neuvola ollut huolestunut tilanteesta.
Mutta miten silloin sitten pitää lasta kasvattaa, jos hän saa jonkun nepsy-diagnoosin? Jotenkin erilailla vai? Eikö silloin anneta seuraamuksia pahanteossa olemisesta?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kun ensi kerralla naarmuttaa tai piirtää, niin laita lapsi itse siivoamaan/vahaamaan töherrykset, äläkä päästä livistämään ennen, kuin on homman tehnyt. Siinä sitä oikeaa sanoittamista on, oppii oikeasti, mikä siinä sotkemisessa on ärsyttävää
Ennen pikkulapsia vahdittiin niin ettei tapahtunut tuota. Oli kaksi vanhempaa. Ja lisäksi iso lapsi ei tehnyt, koska oli jo opetettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se perinteinen ammattilaisen ohje ole sivuuttaa huono käytös ja kehua hyvää käytöstä.
Jos sinun lapsi on monta kertaa päivässä ihan tahallaan naarmuttamassa parkettia tai piirtämässä tussilla olohuoneen tapettiin, niin oikeastiko vain sivuutat sen?
Ap
Lapsi ilmaisee vaille jäämistä - hänellä on jokin tarve/hätä, etkä osaa vastata siihen sisäiseen tarpeeseen. Lapsi voi olla yksinäinen, turvaton, pitkästynyt, rakkauden nälkäinen, tuntea itsensä ylimääräiseksi kiusankappaleeksi, jota kukaan ei halua. Otat kantaa ainoastaan ulkoiseen käyttäytymiseen, joka on kommunikointia. Hakeudu perheneuvolaan hakemaan apua - lapsi ei osaa kierrettä katkaista vaan sen tekee aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se perinteinen ammattilaisen ohje ole sivuuttaa huono käytös ja kehua hyvää käytöstä.
Jos sinun lapsi on monta kertaa päivässä ihan tahallaan naarmuttamassa parkettia tai piirtämässä tussilla olohuoneen tapettiin, niin oikeastiko vain sivuutat sen?
Ap
Älä hermostu, lapsella on eri kehitysvaiheita ja hän oppii juuri kokeilemalla, Kun ostin aikanaan uuteen kotiimme vaaleita koivukalusteita ja laitoimme koivulautaparketin, iäkäs työkaverini sanoi että voi voi lapsi piirtelee kyllä pöydän ja kaiken tärviölle. Piirteli pikkasen, ei seiniin koska tarjosimme paljon peperia ja yhdessä piirsimme ja mitä väliä jos pöytää raapusti. Kun kodissa on pieni lapsi, lapsia koti on sen näköinen.
Tulet muistelemaan näitä aikoja lämmöllä, samoin lapsesi. Juttelu lapsen kanssa on muuten hyvä asia, samoin satujen lukeminen lapsi sylissä. Vai ovatko nämä tänä päivänä kiellettyjä toimintoja.
Nyt mennään metsään kuuntelemaan ja kokemaan luonnon ihmeitä ja lintujen laulua läppärit mukana. Istutaan kannon nokassa läppäri sylissä ja kuulokkeet korvilla. Kiesus sentään jo on aikoihin eletty😢 😭 lapsiparat. Minä kuljin lapseni kanssa luonnossa ja kerroin hänelle metsän lintujen äänistä, me myös kaivoimme matoja lantakasasta. Laitoimme madon koukkuun ja ongimme kaloja. Kun lapseni sai ison saaliin hän räähasi sen naapurin mökkiläisille ja sai taskurahaa. Mummu muute keitti ison kalan päät, lakattiin ne ja kallot ovat vielä tallessa. Ehkä kelpaavat joskus omistajalleen😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se perinteinen ammattilaisen ohje ole sivuuttaa huono käytös ja kehua hyvää käytöstä.
Jos sinun lapsi on monta kertaa päivässä ihan tahallaan naarmuttamassa parkettia tai piirtämässä tussilla olohuoneen tapettiin, niin oikeastiko vain sivuutat sen?
ApÄlä hermostu, lapsella on eri kehitysvaiheita ja hän oppii juuri kokeilemalla, Kun ostin aikanaan uuteen kotiimme vaaleita koivukalusteita ja laitoimme koivulautaparketin, iäkäs työkaverini sanoi että voi voi lapsi piirtelee kyllä pöydän ja kaiken tärviölle. Piirteli pikkasen, ei seiniin koska tarjosimme paljon peperia ja yhdessä piirsimme ja mitä väliä jos pöytää raapusti. Kun kodissa on pieni lapsi, lapsia koti on sen näköinen.
Tulet muistelemaan näitä aikoja lämmöllä, samoin lapsesi. Juttelu lapsen kanssa on muuten hyvä asia, samoin satujen lukeminen lapsi sylissä. Vai ovatko nämä tänä päivänä kiellettyjä toimintoja.
Nyt mennään metsään kuuntelemaan ja kokemaan luonnon ihmeitä ja lintujen laulua läppärit mukana. Istutaan kannon nokassa läppäri sylissä ja kuulokkeet korvilla. Kiesus sentään jo on aikoihin eletty😢 😭 lapsiparat. Minä kuljin lapseni kanssa luonnossa ja kerroin hänelle metsän lintujen äänistä, me myös kaivoimme matoja lantakasasta. Laitoimme madon koukkuun ja ongimme kaloja. Kun lapseni sai ison saaliin hän räähasi sen naapurin mökkiläisille ja sai taskurahaa. Mummu muute keitti ison kalan päät, lakattiin ne ja kallot ovat vielä tallessa. Ehkä kelpaavat joskus omistajalleen😅
Me tehdään kyllä metsäretkiä ja joka vuodenaikaan. Kännykkäni on aina silloin repussa. Kuulokkeita en edes omista. Eli meillä ongelmat ei johdu siitä ettei käytäisi metsässä tai kuuntelisin kännykältä kuulokkeilla musiikkia ulkona. Matojakin on kaivettu. Ja linnunlaulua kuunneltu viimeksi tänään. Kalapäitä en ole vielä keittänyt, kaupasta on kyllä ostettu kala, jolla oli vielä pää. Sitä yhdessä ihmeteltiinkin.
Kyse ei ole nyt mistään kehitysvaiheesta, että lapsi oppii kokeilemalla, että onko parempi piirtää seinään vai paperiin. Vaan siitä, että lapsella on uhmavaihe menossa ja hän tahallaan tekee kiellettyjä asioita kuten esim piirtää tapettiin. Vaikka on hänellä itse saatavilla monenlaisia piirustuspapereita.
Ap
Jotenkin kuulostaa, että nyt lapsi on ihan hämmennyksissä, mitä pitää tehdä ja mitä ei. Ainakin minä jo hengästyin lukemastani. Huomiotta jättäminen ei ole sama kuin puolen tunnin selitys. Miten toimii kavereiden kanssa? Iltaisinkin voi tavata kavereita ulkona tai leikkitreffeillä. Ei sinun tarvitse viihdyttää lasta ja häärätä koko ajan jotain.
Eikös se perinteinen ammattilaisen ohje ole sivuuttaa huono käytös ja kehua hyvää käytöstä.