Hyviä kirppishintoja tänään - kulahtanut huivi 18 e

Vierailija kirjoitti:

Yhä useampi taitaa olla sellainen, että ostaa vähän ja harkiten. Tällöin hinta ei niin ole kynnyskysymys eikä se, onko tuote uusi vai käytetty. On vanhentunut ajatus, että kaikki menee kaupaksi, kun vain halvalla myy.

Toisaalta kirrpispaikkojen vuokrat ovat nykyään ihan älyttömiä, joten kaikkea ei vain voi eurolla myydä.

Ja jos laittaa tavarat liian halvalla myyntiin, niin jobbari ostaa tavarat myyntiin omaan pöytäänsä tuplahinnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on kirppiksiltä löytynyt kauhisteltavia tavaroita ja hintoja. Ja sitten löytyy niitä megalöytöjä. Suurin osa tavaroista siltä väliltä.

Se riippuu hyvin paljon myös kirpputorista. Itse taas päätin, etten vie tavaroita yhdelle kirppikselle, koska siellä oli niin halpa hintataso! Ei mitään järkeä raahata tavaraa kirppikselle, jos niistä ei saa edes maltillista hintaa. Itselleni löysin kyllä tuolta superhalpiskirppikseltä nätin merkkivaatteen (Malene Birger) eurolla.

Ei kannata jumittaa niissä pöyristyttävissä hinnoissa ja kummallisissa tavaroissa. Ei ikinä tiedä, millainen ihminen niiden tavaroiden taustalla on. Tiesin kerran esimerkiksi yhden dementiaa sairastavan, joka harrasti kirpputoreja niin kauan kuin pystyi kotona asumaan. Hinnoittelu ja tavarat olivat usein vähintäänkin omalaatuisia, mutta ei kyllä naurattanut yhtään, kun tiesi mitä siinä taustalla oli.

Jep, ei kaikilla ole varaa myydä Marimekkoa eurolla tai LV:n laukkua kympillä. Köyhä ei osta kalliita merkkejä ja ei niitä siksi voi myydäkään.

Kirpparille mennään myymään rahan takia. Jos rahalla ei olisi väliä, niin kaikki kamat lahjoitettaisiin suoraan hyväntekeväisyyteen tai menisivät roskikseen vähän kotinsa raivaajan moraalin mukaan.

Joku niillä rahastaa jokatapauksessa, kuntien kierrätyskeskuksetkin osaavat pyytää paljon niille lahjoitetusta tavarasta. Satuin olemaan paikalla, kun joku oli tuomassa käytettyä pirttikalustoa kierrätyskeskukseen. Eivät kuitenkaan jättäneet kalustoa, kun keskus oli täynnä vastaavia. Eli jos myisivät entisiä vähemmäksi, eli laskisivat hintoja, tavara kiertäisi paremmin.

En tajua missä paikoissa on tuollaisia hintoja. Isojen kaupunkien SPR:t ja Uffit aivan puoli-ilmaisia ja pikkupaikoissakin olen onnistunut löytämään edulliset. No, kerran oli Suonenjoella ip-kirppiksellä avattu tavallinen shampoopullo 3 e:D.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on kirppiksiltä löytynyt kauhisteltavia tavaroita ja hintoja. Ja sitten löytyy niitä megalöytöjä. Suurin osa tavaroista siltä väliltä.

Se riippuu hyvin paljon myös kirpputorista. Itse taas päätin, etten vie tavaroita yhdelle kirppikselle, koska siellä oli niin halpa hintataso! Ei mitään järkeä raahata tavaraa kirppikselle, jos niistä ei saa edes maltillista hintaa. Itselleni löysin kyllä tuolta superhalpiskirppikseltä nätin merkkivaatteen (Malene Birger) eurolla.

Ei kannata jumittaa niissä pöyristyttävissä hinnoissa ja kummallisissa tavaroissa. Ei ikinä tiedä, millainen ihminen niiden tavaroiden taustalla on. Tiesin kerran esimerkiksi yhden dementiaa sairastavan, joka harrasti kirpputoreja niin kauan kuin pystyi kotona asumaan. Hinnoittelu ja tavarat olivat usein vähintäänkin omalaatuisia, mutta ei kyllä naurattanut yhtään, kun tiesi mitä siinä taustalla oli.

Jep, ei kaikilla ole varaa myydä Marimekkoa eurolla tai LV:n laukkua kympillä. Köyhä ei osta kalliita merkkejä ja ei niitä siksi voi myydäkään.

Kirpparille mennään myymään rahan takia. Jos rahalla ei olisi väliä, niin kaikki kamat lahjoitettaisiin suoraan hyväntekeväisyyteen tai menisivät roskikseen vähän kotinsa raivaajan moraalin mukaan.

Joku niillä rahastaa jokatapauksessa, kuntien kierrätyskeskuksetkin osaavat pyytää paljon niille lahjoitetusta tavarasta. Satuin olemaan paikalla, kun joku oli tuomassa käytettyä pirttikalustoa kierrätyskeskukseen. Eivät kuitenkaan jättäneet kalustoa, kun keskus oli täynnä vastaavia. Eli jos myisivät entisiä vähemmäksi, eli laskisivat hintoja, tavara kiertäisi paremmin.

Tarkennetaan vielä:

Pirttikalustoa ja muita pöytiä oli niin paljon, että pöydät ja penkit oli pitänyt purkaa ja niitä oli isossa pinossa.

Paikallisella itsepalvelukirppiksellä oli myynnissä hyllyllinen Muumiastioita. Katsoin hintoja Prismassa. Sieltä olisi saanut samoja kippoja uutena halvemmalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on kirppiksiltä löytynyt kauhisteltavia tavaroita ja hintoja. Ja sitten löytyy niitä megalöytöjä. Suurin osa tavaroista siltä väliltä.

Se riippuu hyvin paljon myös kirpputorista. Itse taas päätin, etten vie tavaroita yhdelle kirppikselle, koska siellä oli niin halpa hintataso! Ei mitään järkeä raahata tavaraa kirppikselle, jos niistä ei saa edes maltillista hintaa. Itselleni löysin kyllä tuolta superhalpiskirppikseltä nätin merkkivaatteen (Malene Birger) eurolla.

Ei kannata jumittaa niissä pöyristyttävissä hinnoissa ja kummallisissa tavaroissa. Ei ikinä tiedä, millainen ihminen niiden tavaroiden taustalla on. Tiesin kerran esimerkiksi yhden dementiaa sairastavan, joka harrasti kirpputoreja niin kauan kuin pystyi kotona asumaan. Hinnoittelu ja tavarat olivat usein vähintäänkin omalaatuisia, mutta ei kyllä naurattanut yhtään, kun tiesi mitä siinä taustalla oli.

Jep, ei kaikilla ole varaa myydä Marimekkoa eurolla tai LV:n laukkua kympillä. Köyhä ei osta kalliita merkkejä ja ei niitä siksi voi myydäkään.

Kirpparille mennään myymään rahan takia. Jos rahalla ei olisi väliä, niin kaikki kamat lahjoitettaisiin suoraan hyväntekeväisyyteen tai menisivät roskikseen vähän kotinsa raivaajan moraalin mukaan.

Joku niillä rahastaa jokatapauksessa, kuntien kierrätyskeskuksetkin osaavat pyytää paljon niille lahjoitetusta tavarasta. Satuin olemaan paikalla, kun joku oli tuomassa käytettyä pirttikalustoa kierrätyskeskukseen. Eivät kuitenkaan jättäneet kalustoa, kun keskus oli täynnä vastaavia. Eli jos myisivät entisiä vähemmäksi, eli laskisivat hintoja, tavara kiertäisi paremmin.

Ei kukaan tervejärkinen osta mitään pirttikalustoa. Ei vika ole kierrätyskeskuksen hinnoissa, vaan siinä, että käytetyt peruskalusteet eivät myy missään. Annetaan-ryhmissäkin pyörii välillä ihan siistejä sohvia ja huonekaluja, jotka eivät kelpaa kenellekään edes ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhä useampi taitaa olla sellainen, että ostaa vähän ja harkiten. Tällöin hinta ei niin ole kynnyskysymys eikä se, onko tuote uusi vai käytetty. On vanhentunut ajatus, että kaikki menee kaupaksi, kun vain halvalla myy.

Toisaalta kirrpispaikkojen vuokrat ovat nykyään ihan älyttömiä, joten kaikkea ei vain voi eurolla myydä.

Ja jos laittaa tavarat liian halvalla myyntiin, niin jobbari ostaa tavarat myyntiin omaan pöytäänsä tuplahinnalla.

Ikävä ilmiö, joka entisestään pahentaa ongelmaa, eli normaali asiakkaalle hinnat näyttäytyvät kovina. Mainitsemasi asia on totta, nämä trokarit käyvät ostoksilla esim. SPR:n kirpparilla lähes joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on kirppiksiltä löytynyt kauhisteltavia tavaroita ja hintoja. Ja sitten löytyy niitä megalöytöjä. Suurin osa tavaroista siltä väliltä.

Se riippuu hyvin paljon myös kirpputorista. Itse taas päätin, etten vie tavaroita yhdelle kirppikselle, koska siellä oli niin halpa hintataso! Ei mitään järkeä raahata tavaraa kirppikselle, jos niistä ei saa edes maltillista hintaa. Itselleni löysin kyllä tuolta superhalpiskirppikseltä nätin merkkivaatteen (Malene Birger) eurolla.

Ei kannata jumittaa niissä pöyristyttävissä hinnoissa ja kummallisissa tavaroissa. Ei ikinä tiedä, millainen ihminen niiden tavaroiden taustalla on. Tiesin kerran esimerkiksi yhden dementiaa sairastavan, joka harrasti kirpputoreja niin kauan kuin pystyi kotona asumaan. Hinnoittelu ja tavarat olivat usein vähintäänkin omalaatuisia, mutta ei kyllä naurattanut yhtään, kun tiesi mitä siinä taustalla oli.

Jep, ei kaikilla ole varaa myydä Marimekkoa eurolla tai LV:n laukkua kympillä. Köyhä ei osta kalliita merkkejä ja ei niitä siksi voi myydäkään.

Kirpparille mennään myymään rahan takia. Jos rahalla ei olisi väliä, niin kaikki kamat lahjoitettaisiin suoraan hyväntekeväisyyteen tai menisivät roskikseen vähän kotinsa raivaajan moraalin mukaan.

Joku niillä rahastaa jokatapauksessa, kuntien kierrätyskeskuksetkin osaavat pyytää paljon niille lahjoitetusta tavarasta. Satuin olemaan paikalla, kun joku oli tuomassa käytettyä pirttikalustoa kierrätyskeskukseen. Eivät kuitenkaan jättäneet kalustoa, kun keskus oli täynnä vastaavia. Eli jos myisivät entisiä vähemmäksi, eli laskisivat hintoja, tavara kiertäisi paremmin.

Ei kukaan tervejärkinen osta mitään pirttikalustoa. Ei vika ole kierrätyskeskuksen hinnoissa, vaan siinä, että käytetyt peruskalusteet eivät myy missään. Annetaan-ryhmissäkin pyörii välillä ihan siistejä sohvia ja huonekaluja, jotka eivät kelpaa kenellekään edes ilmaiseksi.

Paljon oli myös muita ruokailuryhmiä, mutta kun pöydän hinnat olivat 50-700€ ja tuolit 25-200€. Kyllä ne varmasti tekisivät kauppansa oikealla hinnalla, moni ostaisi esim. mökille. Kierrätyskeskuksissa on kuitenkin paljon kävijöitä, mutta kuinka moni viitsii kierrellä ympäri kyliä huonekalujen perässä ja seurata näitä roskalava tai muita ryhmiä. Varsinkaan vanhemmat tuskin seuraavat näitä ryhmiä.

Ja se pirttikalustoa näytti hyväkuntoiselta toisin kuin ne kierrätyskeskuksessa vuosia pyörineet. Itselle olisi voinut ilmaiseksi kelvata, mutta olin sähköpotkulaudalla liikkeellä. Sanoivat ainakin pistävänsä kalusteet polttopuiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on kirppiksiltä löytynyt kauhisteltavia tavaroita ja hintoja. Ja sitten löytyy niitä megalöytöjä. Suurin osa tavaroista siltä väliltä.

Se riippuu hyvin paljon myös kirpputorista. Itse taas päätin, etten vie tavaroita yhdelle kirppikselle, koska siellä oli niin halpa hintataso! Ei mitään järkeä raahata tavaraa kirppikselle, jos niistä ei saa edes maltillista hintaa. Itselleni löysin kyllä tuolta superhalpiskirppikseltä nätin merkkivaatteen (Malene Birger) eurolla.

Ei kannata jumittaa niissä pöyristyttävissä hinnoissa ja kummallisissa tavaroissa. Ei ikinä tiedä, millainen ihminen niiden tavaroiden taustalla on. Tiesin kerran esimerkiksi yhden dementiaa sairastavan, joka harrasti kirpputoreja niin kauan kuin pystyi kotona asumaan. Hinnoittelu ja tavarat olivat usein vähintäänkin omalaatuisia, mutta ei kyllä naurattanut yhtään, kun tiesi mitä siinä taustalla oli.

Jep, ei kaikilla ole varaa myydä Marimekkoa eurolla tai LV:n laukkua kympillä. Köyhä ei osta kalliita merkkejä ja ei niitä siksi voi myydäkään.

Kirpparille mennään myymään rahan takia. Jos rahalla ei olisi väliä, niin kaikki kamat lahjoitettaisiin suoraan hyväntekeväisyyteen tai menisivät roskikseen vähän kotinsa raivaajan moraalin mukaan.

Joku niillä rahastaa jokatapauksessa, kuntien kierrätyskeskuksetkin osaavat pyytää paljon niille lahjoitetusta tavarasta. Satuin olemaan paikalla, kun joku oli tuomassa käytettyä pirttikalustoa kierrätyskeskukseen. Eivät kuitenkaan jättäneet kalustoa, kun keskus oli täynnä vastaavia. Eli jos myisivät entisiä vähemmäksi, eli laskisivat hintoja, tavara kiertäisi paremmin.

Ei kukaan tervejärkinen osta mitään pirttikalustoa. Ei vika ole kierrätyskeskuksen hinnoissa, vaan siinä, että käytetyt peruskalusteet eivät myy missään. Annetaan-ryhmissäkin pyörii välillä ihan siistejä sohvia ja huonekaluja, jotka eivät kelpaa kenellekään edes ilmaiseksi.

99% ostaa näitä peruskalusteita, miksei hyväkuntoiset tekisi järkevään hintaan kauppaansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on kirppiksiltä löytynyt kauhisteltavia tavaroita ja hintoja. Ja sitten löytyy niitä megalöytöjä. Suurin osa tavaroista siltä väliltä.

Se riippuu hyvin paljon myös kirpputorista. Itse taas päätin, etten vie tavaroita yhdelle kirppikselle, koska siellä oli niin halpa hintataso! Ei mitään järkeä raahata tavaraa kirppikselle, jos niistä ei saa edes maltillista hintaa. Itselleni löysin kyllä tuolta superhalpiskirppikseltä nätin merkkivaatteen (Malene Birger) eurolla.

Ei kannata jumittaa niissä pöyristyttävissä hinnoissa ja kummallisissa tavaroissa. Ei ikinä tiedä, millainen ihminen niiden tavaroiden taustalla on. Tiesin kerran esimerkiksi yhden dementiaa sairastavan, joka harrasti kirpputoreja niin kauan kuin pystyi kotona asumaan. Hinnoittelu ja tavarat olivat usein vähintäänkin omalaatuisia, mutta ei kyllä naurattanut yhtään, kun tiesi mitä siinä taustalla oli.

Jep, ei kaikilla ole varaa myydä Marimekkoa eurolla tai LV:n laukkua kympillä. Köyhä ei osta kalliita merkkejä ja ei niitä siksi voi myydäkään.

Kirpparille mennään myymään rahan takia. Jos rahalla ei olisi väliä, niin kaikki kamat lahjoitettaisiin suoraan hyväntekeväisyyteen tai menisivät roskikseen vähän kotinsa raivaajan moraalin mukaan.

Joku niillä rahastaa jokatapauksessa, kuntien kierrätyskeskuksetkin osaavat pyytää paljon niille lahjoitetusta tavarasta. Satuin olemaan paikalla, kun joku oli tuomassa käytettyä pirttikalustoa kierrätyskeskukseen. Eivät kuitenkaan jättäneet kalustoa, kun keskus oli täynnä vastaavia. Eli jos myisivät entisiä vähemmäksi, eli laskisivat hintoja, tavara kiertäisi paremmin.

Ei kukaan tervejärkinen osta mitään pirttikalustoa. Ei vika ole kierrätyskeskuksen hinnoissa, vaan siinä, että käytetyt peruskalusteet eivät myy missään. Annetaan-ryhmissäkin pyörii välillä ihan siistejä sohvia ja huonekaluja, jotka eivät kelpaa kenellekään edes ilmaiseksi.

Paljon oli myös muita ruokailuryhmiä, mutta kun pöydän hinnat olivat 50-700€ ja tuolit 25-200€. Kyllä ne varmasti tekisivät kauppansa oikealla hinnalla, moni ostaisi esim. mökille. Kierrätyskeskuksissa on kuitenkin paljon kävijöitä, mutta kuinka moni viitsii kierrellä ympäri kyliä huonekalujen perässä ja seurata näitä roskalava tai muita ryhmiä. Varsinkaan vanhemmat tuskin seuraavat näitä ryhmiä.

Ja se pirttikalustoa näytti hyväkuntoiselta toisin kuin ne kierrätyskeskuksessa vuosia pyörineet. Itselle olisi voinut ilmaiseksi kelvata, mutta olin sähköpotkulaudalla liikkeellä. Sanoivat ainakin pistävänsä kalusteet polttopuiksi.

Polttopuuksi ne pirttikalustot kuuluvatkin. En ole ikinä nähnyt kierrätyskeskuksessa 700€ ruokapöytää. Oman käsitykseni mukaan niitä hintoja lasketaan säännöllisesti, jos tavara ei liiku. Siksi hintalapuissa on se päivämäärä. Lopulta laitetaan sinne annetaan-tilaan, joka kierrätyskeskuksista löytyy, jos ei ole X-aikaan mennessä saatu myytyä.

Ja sitten jostain New Yorkerin alennusmyynnistä saa t-paidan eurolla. Kumpaankohan kannattaa mennä ostoksille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on kirppiksiltä löytynyt kauhisteltavia tavaroita ja hintoja. Ja sitten löytyy niitä megalöytöjä. Suurin osa tavaroista siltä väliltä.

Se riippuu hyvin paljon myös kirpputorista. Itse taas päätin, etten vie tavaroita yhdelle kirppikselle, koska siellä oli niin halpa hintataso! Ei mitään järkeä raahata tavaraa kirppikselle, jos niistä ei saa edes maltillista hintaa. Itselleni löysin kyllä tuolta superhalpiskirppikseltä nätin merkkivaatteen (Malene Birger) eurolla.

Ei kannata jumittaa niissä pöyristyttävissä hinnoissa ja kummallisissa tavaroissa. Ei ikinä tiedä, millainen ihminen niiden tavaroiden taustalla on. Tiesin kerran esimerkiksi yhden dementiaa sairastavan, joka harrasti kirpputoreja niin kauan kuin pystyi kotona asumaan. Hinnoittelu ja tavarat olivat usein vähintäänkin omalaatuisia, mutta ei kyllä naurattanut yhtään, kun tiesi mitä siinä taustalla oli.

Jep, ei kaikilla ole varaa myydä Marimekkoa eurolla tai LV:n laukkua kympillä. Köyhä ei osta kalliita merkkejä ja ei niitä siksi voi myydäkään.

Kirpparille mennään myymään rahan takia. Jos rahalla ei olisi väliä, niin kaikki kamat lahjoitettaisiin suoraan hyväntekeväisyyteen tai menisivät roskikseen vähän kotinsa raivaajan moraalin mukaan.

Joku niillä rahastaa jokatapauksessa, kuntien kierrätyskeskuksetkin osaavat pyytää paljon niille lahjoitetusta tavarasta. Satuin olemaan paikalla, kun joku oli tuomassa käytettyä pirttikalustoa kierrätyskeskukseen. Eivät kuitenkaan jättäneet kalustoa, kun keskus oli täynnä vastaavia. Eli jos myisivät entisiä vähemmäksi, eli laskisivat hintoja, tavara kiertäisi paremmin.

Ei kukaan tervejärkinen osta mitään pirttikalustoa. Ei vika ole kierrätyskeskuksen hinnoissa, vaan siinä, että käytetyt peruskalusteet eivät myy missään. Annetaan-ryhmissäkin pyörii välillä ihan siistejä sohvia ja huonekaluja, jotka eivät kelpaa kenellekään edes ilmaiseksi.

99% ostaa näitä peruskalusteita, miksei hyväkuntoiset tekisi järkevään hintaan kauppaansa?

Pistin roskalava - ryhmään hieman rikkinäisen vanhan sohvan, ja useita ilmoitti ottavansa sohvan. Rikkinäisetkin menevät, jos ilmaiseksi saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on kirppiksiltä löytynyt kauhisteltavia tavaroita ja hintoja. Ja sitten löytyy niitä megalöytöjä. Suurin osa tavaroista siltä väliltä.

Se riippuu hyvin paljon myös kirpputorista. Itse taas päätin, etten vie tavaroita yhdelle kirppikselle, koska siellä oli niin halpa hintataso! Ei mitään järkeä raahata tavaraa kirppikselle, jos niistä ei saa edes maltillista hintaa. Itselleni löysin kyllä tuolta superhalpiskirppikseltä nätin merkkivaatteen (Malene Birger) eurolla.

Ei kannata jumittaa niissä pöyristyttävissä hinnoissa ja kummallisissa tavaroissa. Ei ikinä tiedä, millainen ihminen niiden tavaroiden taustalla on. Tiesin kerran esimerkiksi yhden dementiaa sairastavan, joka harrasti kirpputoreja niin kauan kuin pystyi kotona asumaan. Hinnoittelu ja tavarat olivat usein vähintäänkin omalaatuisia, mutta ei kyllä naurattanut yhtään, kun tiesi mitä siinä taustalla oli.

Jep, ei kaikilla ole varaa myydä Marimekkoa eurolla tai LV:n laukkua kympillä. Köyhä ei osta kalliita merkkejä ja ei niitä siksi voi myydäkään.

Kirpparille mennään myymään rahan takia. Jos rahalla ei olisi väliä, niin kaikki kamat lahjoitettaisiin suoraan hyväntekeväisyyteen tai menisivät roskikseen vähän kotinsa raivaajan moraalin mukaan.

Joku niillä rahastaa jokatapauksessa, kuntien kierrätyskeskuksetkin osaavat pyytää paljon niille lahjoitetusta tavarasta. Satuin olemaan paikalla, kun joku oli tuomassa käytettyä pirttikalustoa kierrätyskeskukseen. Eivät kuitenkaan jättäneet kalustoa, kun keskus oli täynnä vastaavia. Eli jos myisivät entisiä vähemmäksi, eli laskisivat hintoja, tavara kiertäisi paremmin.

Ei kukaan tervejärkinen osta mitään pirttikalustoa. Ei vika ole kierrätyskeskuksen hinnoissa, vaan siinä, että käytetyt peruskalusteet eivät myy missään. Annetaan-ryhmissäkin pyörii välillä ihan siistejä sohvia ja huonekaluja, jotka eivät kelpaa kenellekään edes ilmaiseksi.

Paljon oli myös muita ruokailuryhmiä, mutta kun pöydän hinnat olivat 50-700€ ja tuolit 25-200€. Kyllä ne varmasti tekisivät kauppansa oikealla hinnalla, moni ostaisi esim. mökille. Kierrätyskeskuksissa on kuitenkin paljon kävijöitä, mutta kuinka moni viitsii kierrellä ympäri kyliä huonekalujen perässä ja seurata näitä roskalava tai muita ryhmiä. Varsinkaan vanhemmat tuskin seuraavat näitä ryhmiä.

Ja se pirttikalustoa näytti hyväkuntoiselta toisin kuin ne kierrätyskeskuksessa vuosia pyörineet. Itselle olisi voinut ilmaiseksi kelvata, mutta olin sähköpotkulaudalla liikkeellä. Sanoivat ainakin pistävänsä kalusteet polttopuiksi.

Polttopuuksi ne pirttikalustot kuuluvatkin. En ole ikinä nähnyt kierrätyskeskuksessa 700€ ruokapöytää. Oman käsitykseni mukaan niitä hintoja lasketaan säännöllisesti, jos tavara ei liiku. Siksi hintalapuissa on se päivämäärä. Lopulta laitetaan sinne annetaan-tilaan, joka kierrätyskeskuksista löytyy, jos ei ole X-aikaan mennessä saatu myytyä.

Se oli jokin antiikkipöytä kaiverruksineen, Artekin pöydät maksoivat myös satasia.

Täällä ei ainakaan mitään päivämääriä näy hintalapuissa. Toisesta kierrätyskeskuksesta olen jotain ostanut, siellä niitä ei kerätä niin paljoa nurkkiin, vaan myydään. Sielläkin hinnat ovat pääasiassa aika kovia, mutta ihan kohtuuhintaisiakin on.

Nykyään näkee todella paljon roskiskamaa kirppiksillä, likaisia ja nuhjaantuneita vaatteita, rikkinäisiä leluja, sotkettuja kirjoja. Ei voi kun ihmetellä että kuka niitä oistää myyntiin ja luuleeko joku että kalju barbi käy kaupaksi tai takki josta on vetskari rikki, kun tuota ei välttämättä ole edes huomioitu hinnassa.

Vierailija kirjoitti:

Paikallisella itsepalvelukirppiksellä oli myynnissä hyllyllinen Muumiastioita. Katsoin hintoja Prismassa. Sieltä olisi saanut samoja kippoja uutena halvemmalla.

Uudet on tehty Thaimaassa. Säin ysärin Toimistomukista 120 e ja sehän on tehty Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään näkee todella paljon roskiskamaa kirppiksillä, likaisia ja nuhjaantuneita vaatteita, rikkinäisiä leluja, sotkettuja kirjoja. Ei voi kun ihmetellä että kuka niitä oistää myyntiin ja luuleeko joku että kalju barbi käy kaupaksi tai takki josta on vetskari rikki, kun tuota ei välttämättä ole edes huomioitu hinnassa.

Parhaat menee suoraan kaatopaikalle.

Eihän se ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Minkälaisia hintoja olisi siis summa summarum hyvä pyytää? En itse käy kirppiksillä joten ei mitään hajua hintatasosta. Nyt olen kuitenkin menossa myymään. Mulla on vino pino esim. lasten lähes käyttämättömäksi jääneitä merkkihuppareita. Mikä olisi hyvä hinta niille? Entä ostaako niitä verhoja sitten kukaan? Niitäkin olen vuosien varrella teettänyt lukuisia ja taas uusin verhot joten olisi aika luopua joistain. Paljonko voi verhoista pyytää? Mulla on suoria sivuverhoja, kappoja, laskosverhoja, valelaskosverhoja, paneeloverhoja, ihan laidasta laitaan. Ompelijalla teetettyjä.

Tarkoitus olisi päästä eroon turhasta ja saada vähän vaivanpalkkaa. Isoa tiliä en odota mutta ei sekään olisi kiva jos joku jobbari käy ostamassa multa ja vie omaan pöytäänsä myyntiin kalliimmalla.

Vierailija kirjoitti:

Minkälaisia hintoja olisi siis summa summarum hyvä pyytää? En itse käy kirppiksillä joten ei mitään hajua hintatasosta. Nyt olen kuitenkin menossa myymään. Mulla on vino pino esim. lasten lähes käyttämättömäksi jääneitä merkkihuppareita. Mikä olisi hyvä hinta niille? Entä ostaako niitä verhoja sitten kukaan? Niitäkin olen vuosien varrella teettänyt lukuisia ja taas uusin verhot joten olisi aika luopua joistain. Paljonko voi verhoista pyytää? Mulla on suoria sivuverhoja, kappoja, laskosverhoja, valelaskosverhoja, paneeloverhoja, ihan laidasta laitaan. Ompelijalla teetettyjä.

Tarkoitus olisi päästä eroon turhasta ja saada vähän vaivanpalkkaa. Isoa tiliä en odota mutta ei sekään olisi kiva jos joku jobbari käy ostamassa multa ja vie omaan pöytäänsä myyntiin kalliimmalla.

Noista verhoista kukaan ei maksa mitään mainittavaa.

Naapurin rouvan kommentti, kun oli sitä kautta myynyt lasten vaatteita: "Facebookissa on niin tyhmiä akkoja, että maksavat lasten merkkivaatteista enemmän kuin ne uutena maksavat."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaisia hintoja olisi siis summa summarum hyvä pyytää? En itse käy kirppiksillä joten ei mitään hajua hintatasosta. Nyt olen kuitenkin menossa myymään. Mulla on vino pino esim. lasten lähes käyttämättömäksi jääneitä merkkihuppareita. Mikä olisi hyvä hinta niille? Entä ostaako niitä verhoja sitten kukaan? Niitäkin olen vuosien varrella teettänyt lukuisia ja taas uusin verhot joten olisi aika luopua joistain. Paljonko voi verhoista pyytää? Mulla on suoria sivuverhoja, kappoja, laskosverhoja, valelaskosverhoja, paneeloverhoja, ihan laidasta laitaan. Ompelijalla teetettyjä.

Tarkoitus olisi päästä eroon turhasta ja saada vähän vaivanpalkkaa. Isoa tiliä en odota mutta ei sekään olisi kiva jos joku jobbari käy ostamassa multa ja vie omaan pöytäänsä myyntiin kalliimmalla.

Noista verhoista kukaan ei maksa mitään mainittavaa.

Naapurin rouvan kommentti, kun oli sitä kautta myynyt lasten vaatteita: "Facebookissa on niin tyhmiä akkoja, että maksavat lasten merkkivaatteista enemmän kuin ne uutena maksavat."

Okei. No ehkä sitten laitan vähän enemmän kuin sen 3-4 euroa mitä ajattelin huppareista. Ja jätän verhot kotiin. Ehkä joku päivä keksin niille jotain. Kiitti.