Mikä meni eniten vikaan pihasuunnitelmassasi?
Ei olisi pitänyt istuttaa yhtä ainuttakaan piikkistä pensasta, ei ruusupuskia, ei vadelmia eikä etenkään karhunvadelmia!
Kommentit (1151)
Edelliset asukkaat olivat istuttaneet pajuangervoa tontin rajalle. Tuntuu, ettei siitä pääse koskaan eroon. Leikkaamalla maanrajasta ei kuitenkaan leviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä perennat leviää liikaa: ainakin jättipoimulehti, ukonkello, peurankello, vuohenkello, sinipiikkiputki, hopeamaruna, päivänkakkara. Ainakin nämä olen ostanut ja myöhemmin hävittänyt. Ja pahin oli kivikkokilkka, jota en enää saanut pois. Ja en kestä siemenestä leviäviä, koska siemenet menee kiveyksien väliin ja on mahdoton poistaa sieltä. Piikikkäitä kasveja ja liikaa versovia kirsikoita olen osannut onneksi välttää. Ja suosikkiperennani: pionit, keijunkukat, esikot, kuunliljat, päivänliljat, isomaksaruoho, punalatva, kaitalehtitatar, punahattu, jalokurjenmiekka. Nämä ei karkaa mihinkään, siksi näitä ei kukaan ole sinulle ilmaiseksi tyrkyttämässä.
Karpaattien kello kasvaa meillä nykyään kaikkialla. Pihakivetyksen raoistakin saa kitkeä.
Ja meillä ei toiveista huolimatta menestynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä perennat leviää liikaa: ainakin jättipoimulehti, ukonkello, peurankello, vuohenkello, sinipiikkiputki, hopeamaruna, päivänkakkara. Ainakin nämä olen ostanut ja myöhemmin hävittänyt. Ja pahin oli kivikkokilkka, jota en enää saanut pois. Ja en kestä siemenestä leviäviä, koska siemenet menee kiveyksien väliin ja on mahdoton poistaa sieltä. Piikikkäitä kasveja ja liikaa versovia kirsikoita olen osannut onneksi välttää. Ja suosikkiperennani: pionit, keijunkukat, esikot, kuunliljat, päivänliljat, isomaksaruoho, punalatva, kaitalehtitatar, punahattu, jalokurjenmiekka. Nämä ei karkaa mihinkään, siksi näitä ei kukaan ole sinulle ilmaiseksi tyrkyttämässä.
Karpaattien kello kasvaa meillä nykyään kaikkialla. Pihakivetyksen raoistakin saa kitkeä.
Ja meillä ei toiveista huolimatta menestynyt.
Juu, meilläkään ei enää kellon kelloa, olisin kyllä halunnut karpaattien kellon, kun se on niin kaunis.
Vierailija kirjoitti:
Edelliset asukkaat olivat istuttaneet pajuangervoa tontin rajalle. Tuntuu, ettei siitä pääse koskaan eroon. Leikkaamalla maanrajasta ei kuitenkaan leviä.
Itsekään en tykkäisi pajuangervosta, kukat ovat niin rumat lakastuttuaan. Pihlaja-angervo on toinen paha leviäjä, mutta siinä on niin kauniit valkoiset kukat kukkiessaan, että sen voisin vielä hyväksyäkin tontilleni. Tosin en ole vielä hankkinut sitä, koska kaikki paikat alkaa jo olla täynnä erilaisia pensaita ja puita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puinen iso patio. Liukas sateella, eikä sillä oikein mitään tee.
Takavuosien järkyttävä trendi.
Katetut terassit ovat ihania, ainakin, jos ovat riittävän isoja, että sinne mahtuu keinut ja ruokapöydät. Mutta nuo taivasalla kastuvat kattamattomat puupatiot ovat Suomen olosuhteissa aivan käsittämättömiä. Puolet vuodesta lumikinoksen peitossa ja kesällä sateen armoilla. Eihän siellä voi pitää muuta kuin muovituoleja ja vahakankaalla vuorattua vanhaa pöytää.
No eipä ole parina viime kesänä paljoo sadellut...
Kyllä joka kesä jonkin verran sataa! Niitä penkin pehmusteita kun roudaa edes takaisin, niin ei kyllä hirveesti naurata.
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni pitkään tajuta, että herkästi siemenistä leviävistä kasveista täytyy poistaa kukinnot kukkien kuihduttua. On nimittäin joka paikka täynnä mm. myskimalvan, sormustinkukan ja punakärsämön taimia. Sormustunkukista en poista kaikkia kukintoja (koska kaksivuotinen), osan vain taivutan, että siemenet varisee paikalleen eikä ties minne.
On myös ollut yllätys, että perennoista ilmoitettavat korkeudet ovat vain suuntaa antavia ja ne oman penkin kasvuolot vaikuttavat oleellisesti lopulliseen kokoon.
Pitkään myös ostin taimia, niin perennoja kuin puuvartsiakin, hetken huumassa tietämättä mihin ne edes istutan. Siten on tullut istutettua kaikenlaista hölmöihin paikkoihin tai jopa jäänyt istuttamatta. Nyt olen oppinut, että käyn ensin katselemassa, sitten menen kotiin ja rauhassa mietin, että olisiko sille kasville paikkaa. Valmistelen istutuspaikan ja vasta sen jälkeen käyn ostamassa taimet, jotka voinkin istuttaa heti.
Sormustinkukka on niin komea kukkiessaan, että pikemminkin pyrin levittämään sitä kaikkiin perennapenkkeihini, se ei kuitenkaan sellainen muiden kasvien tukahduttaja ole. Sen sijaan valtikkanauhus on kauhea leviämään, joten kukkavanat on pakko leikata kukinnan jälkeen, niin pysyy edes jotenkin kurissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on jo enin pihainnostus saatu purettua, pihaprojektit on tehty tältä kesältä, joten nyt ei tehdä yhtään mitään. Eniten meni vikaan pihasuunnittelussa, kun en ottanut huomioon leviävien perennojen oikeasti leviävän niin aggressiivisesti. Olisi pitänyt hommata vaan sellaisia vähemmän leviäviä yksilöitä.
Minä taas hommasin liiankin arkoja hienohelmaperennoja, ja ne nyt eivät leviä sitten millään. Kateeksi käyvät nuo aggressiivisesti alaa valtaavat kasvit, kasvaapa sitten ainakin edes jotain. Eli kieloja, ja mitä kaikkia niitä hulluna leviäviä olikaan?
Suosittelen harmaamalvikkia ja varjoliljaa.
Varjoliljoja olen yrittänyt metsästää vaikka mistä, mutta ei ole tullut vastaan. Valkoinen varjolilja olisi toiveena. Mutta jos liljakukot tykkäävät myös varjoliljoista, niin sitten ei kiitos.
Kyllä ne niissäkin pyörii, ainakin meillä. Mutta ei ole mitään kovin suurta populaatiota. Listin aina kun näen.
Mutta ihan hullun lailla leviävä kasvi on.
Ei kiitos liljakukkoja enää meille! Joten jätetäänpä se varjolilja sitten hankkimatta. Lehtokotiloissa on jo riittävästi vastusta, mutta ne ovat liljakukkoja mukavampia, kun eivät juokse karkuun, kun ovat sellaisia hitaammansorttisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on jo enin pihainnostus saatu purettua, pihaprojektit on tehty tältä kesältä, joten nyt ei tehdä yhtään mitään. Eniten meni vikaan pihasuunnittelussa, kun en ottanut huomioon leviävien perennojen oikeasti leviävän niin aggressiivisesti. Olisi pitänyt hommata vaan sellaisia vähemmän leviäviä yksilöitä.
Minä taas hommasin liiankin arkoja hienohelmaperennoja, ja ne nyt eivät leviä sitten millään. Kateeksi käyvät nuo aggressiivisesti alaa valtaavat kasvit, kasvaapa sitten ainakin edes jotain. Eli kieloja, ja mitä kaikkia niitä hulluna leviäviä olikaan?
Vuorenkilpi leviää aika hyvin. Jättipoimulehti leviää todella aggressiivisesti, mutta sen saa pidettyä kurissa, jos poistaa väärään paikkaan levinneet taimet ihan pieninä. Rentoakankaali ei viihtynyt meillä siellä, mihin se istutettiin, mutta valloitti kyllä puolet nurmikosta.
Vuorenkilpi kuuluu niihin muutamiin lajikkeisiin, joitan en pihalleni huoli. Karsean rumat lehdet kesän jäljiltä, ja kukkavanat kukinnan jälkeen aika kurjan näköiset. Tai ehkä sitä voisi jonnekin naapurin rajalle roskiksen taakse istuttaa.
Alkukesästä oli kitkemistä ja perennojen siirtelyä tyhjälle maapläntille, mutta nyt ei tarvitse oikeastaan tehdä muuta kuin ihailla puutarhaa. Jokunen kuihtunut ruusupuskan oksa kaipaa vielä karsimista, mutta muutenhan tuo piha on kaikin puolin onnistunut, kun pitkin kesää ei tarvitse muuta kuin ruohoa joskus leikata ja jonkun kerran isoimmat rikkaruohot nyhtää.
Vierailija kirjoitti:
Naapurin lehtokotilokerääjä oli vauhdissa jo aamuvarhaisella. Hienoa, että joku jaksaa kerätä, mutta sitä tuntee itsensä perin laiskaksi, kun tarkkailee sivusilmällä supertehokkaiden naapureiden supersiistejä pihoja. Se meni pieleen, että on liian ahkerat puutarhaihmiset naapureina!
Niitä pihulaisia on vähän pakko kerätä joko aamuvarhaisella tai iltamyöhään - löytyvät paljon helpommin. Ja varsinkin sateen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme laajentaneet pihaamme ja kaataneet isot puut pois ja täyttäneet pihan. Ennen oli luonnontilassa tien vieri, nyt laskee loivasti ojaan. Mitä kannattaisi laittaa tien viereen? Ei puita, ainakaan korkeaksi kasvavia. Ei tuijia minkäänlaisia. Ennen oli risuiset ruusupuskat ja isoja mäntyjä ja koivuja. Ajattelin jotain maanpeittokasvia ja kivilohkareita. Väliin ainakin sammalleimua.
Kevätkaihonkukkaa, rentoakankaalia, suikeroalpia... Onko paahteinen vai varjoinen kasvupaikka?
Aika aurinkoinen paikka nyt kun ei isot puut enää varjota. Suikeroalpi on suosikkini ja sitä kasvaa pihalla, josta otan aina istutusten reunaan. Lemmikkiä löytyy myös jo pihalta. Sitäkin voisi siirtää tien viereen. Täytyy tutustua noihin muihin, ovat minulle outoja.
Muistutuksena kaikille: Harkitse tarkkaan ennenkuin tuot pihallesi toisten pihoilta saatuja kasveja. Mukana voi tulla haitallisia leviäviä kasveja tai lehtokotilot jos olet onnistunut välttämään niitä tähän asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellisen asukkaan älynväläykset: terijoensalava (melko lähellä taloa tietenkin), tuoksuvatukkaa iso pöheikkö ja joko jostain tulleena tai istutettuna lisäksi sitä hemmetin kurtturuusua ja japanintataria. Näitten hävittäminen on ihan jäätävä homma. Lisäksi isojen omenapuiden alla on kukkapenkki jonne omenoita putoaa, erityisesti penkin reunassa kasvavien vuorenkilpien seasta niitä on aika mahdoton poimia.
Oi voi, pahalta kuulostaa, itse hommaisin kaivinkoneen ja siirtolavan noille tuksuvatukoille, tatareille ja kurtturuusuille ja kuormalavallisen hyvää multaa tilalle.
Tuksuvatukka 😄 Ihana!
Vierailija kirjoitti:
Kirsikkapuut- big mistake! Sitä juuriversojen määrää, niitä ilmaantuu joka paikkaan kymmenien metrien päähän puista. Eivät kelpaa rusakoille, peuroille tai lehtokotiloille (kuten kaikki muu juhannusruususta lähtien). On kirsikka toki kaunis kukkiessaan.
Meillä rusakot syövät kirsikkapuiden alkuja. Jopa metrin korkuiset alut katkovat 🤯
Vierailija kirjoitti:
Kukkapenkki liian lähellä vaahteraa ja pihlajaa. Nyt saa olla jatkuvasti perkaamassa kukkamaasta vaahteran ja pihlajan taimia.
Ainakin vaahteran nenät lentävät tuulen mukana pitkiäkin matkoja.
Ihan kauhea riesa. Meillä on useita vanhoja vaahteroita ja se taimien kitkemisrumba on loputon.
Jänikset syövät talven aikana kaikki muut pensaat paitsi sireenit, lumipallot, kuusamat ja pihlaja-angervot. Verkotuskaan ei auta, jos lunta tulee paljon. Jänisten vuoksi lajisto on käynyt vähäiseksi, tylsää.
Ammattilaiset laittoivat useita kasveja paikkoihin, jotka eivät olleet niille sopivia, vaan kasveja kuoli ja jouduin niitä siirtämään. Mutta ei ole olemassa puutarhamokia, on vain puutarhakokeiluja... Eli tuskin koskaan menee ihan nappiin, kaikki kasvit eivät vain viihdy kaikkialla, ja on kokeiltava.
Ammattilaiset laittoivat myös syreenin ikkunan eteen. Nyt joudun jatkuvasti leikkaamaan sen alas, sillä toki haluan nähdä ikkunasta.
Aitasin pihani, joten kasveja syövät eläimet eivät ole olleet riesana. Linnutkaan eivät ole marjoja syöneet, johtuuko siitä, että asun maalla ja linnut muutoinkin pysyttelevät tuolla oikeassa metsässä...
Niitä tulee kyllä kaupastakin ostetuista kasveista ja mullasta.
Meillä oli loistava ammattilaisen tekemä suunnitelma, jota toinen ammattilaisfirma ei sitten osannut sellaisenaan toteuttaa.
Pensassakset sitten käyttöön. Jokavuotinen homma. Lupiini samoin leikattava vuosittain ennen kukintaa ja mielellään useamman kerran kesässä.