Mikä meni eniten vikaan pihasuunnitelmassasi?
Ei olisi pitänyt istuttaa yhtä ainuttakaan piikkistä pensasta, ei ruusupuskia, ei vadelmia eikä etenkään karhunvadelmia!
Kommentit (1151)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sipulikukkien lopetettua tulee tosiaan sellainen hetki, että harvempi perenna kukkii... Kurjenmiekkoja olen nyt lisännyt, koska ne kukkii juuri sillloin. Kullero myös, mutta minun hiekkapitoinen multani ei sille sovi. Kuolanpioni kukkii muistaakseni silloin. Arovuokkokin kukkii silloin, jos oikein muistan. Idänunikko saattaisi kukkia siinä vaiheessa, mutta se ei ole minulla onnistunut. Ja vinkki puna-ailakista . Se kukkii juuri silloin. Jos otat pihallesi vain uroksia, ne ei tee siemeniä. Uroksen tunnistaa siitä, että se kukkii paljon komeammin kuin naaras. Ja kukinnan jälkeen sen pussit on tyhjät, littanat.
Kuolanpioni ja unikko kukkii kohta, kullero kukkii jo, kurjenmiekat vasta valmistautuu kukkimaan, vuohenjuuri on kukassa, tyräkki kukkii keltaisin kukin, helmililjat on vielä kukassa, joten kukkapenkissä on sinikeltaisia läiskiä siellä täällä. Tänä vuonna en nyhtänyt puna-ailakkia pois, joten punaistakin kukkapenkeissä näkyy. Ja tietenkin ihana lemmikki kukkii sinisenään. Mutta aika vähän penkeissä on kukkivaa nyt, kun narsissikin lopettelee kukkimistaan.
No niin! Olet etelämpänä kuin minä ja sulla on siellä jo se ajankohta! Joko esikot on lopettanut? Tyräkki kuulemma leviää paljon, joten sitä en aio kokrilla.
Esikot lopettelee. Tyräkki on vuosikaudet pysynyt yhdessä kohdassa, mutta tänä vuonna näyttää levittäytyneen pariin muuhunkin kohtaan. Mutta ei siitä vielä ainakaan ole harmia, joten annan olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni pitkään tajuta, että herkästi siemenistä leviävistä kasveista täytyy poistaa kukinnot kukkien kuihduttua. On nimittäin joka paikka täynnä mm. myskimalvan, sormustinkukan ja punakärsämön taimia. Sormustunkukista en poista kaikkia kukintoja (koska kaksivuotinen), osan vain taivutan, että siemenet varisee paikalleen eikä ties minne.
On myös ollut yllätys, että perennoista ilmoitettavat korkeudet ovat vain suuntaa antavia ja ne oman penkin kasvuolot vaikuttavat oleellisesti lopulliseen kokoon.
Pitkään myös ostin taimia, niin perennoja kuin puuvartsiakin, hetken huumassa tietämättä mihin ne edes istutan. Siten on tullut istutettua kaikenlaista hölmöihin paikkoihin tai jopa jäänyt istuttamatta. Nyt olen oppinut, että käyn ensin katselemassa, sitten menen kotiin ja rauhassa mietin, että olisiko sille kasville paikkaa. Valmistelen istutuspaikan ja vasta sen jälkeen käyn ostamassa taimet, jotka voinkin istuttaa heti.
Sormustinkukka on niin komea kukkiessaan, että pikemminkin pyrin levittämään sitä kaikkiin perennapenkkeihini, se ei kuitenkaan sellainen muiden kasvien tukahduttaja ole. Sen sijaan valtikkanauhus on kauhea leviämään, joten kukkavanat on pakko leikata kukinnan jälkeen, niin pysyy edes jotenkin kurissa.
Oho! En tiennytkään, että valtikkanauhus voisi levitä kiusaksi asti. Minulla se on ollut pienehköllä alueella reilusti yli 10 vuotta, eikä ole levinnyt muualle. Kuumalla säällä on nuukahtanut, mutta kastelu tai viileämpi ilma on auttanut. Siirsin nyt toiselle puolelle pihaa pakon sanelemana. Toivottavasti pysyy kasvupaikassaan kiltisti kuten ennenkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sipulikukkien lopetettua tulee tosiaan sellainen hetki, että harvempi perenna kukkii... Kurjenmiekkoja olen nyt lisännyt, koska ne kukkii juuri sillloin. Kullero myös, mutta minun hiekkapitoinen multani ei sille sovi. Kuolanpioni kukkii muistaakseni silloin. Arovuokkokin kukkii silloin, jos oikein muistan. Idänunikko saattaisi kukkia siinä vaiheessa, mutta se ei ole minulla onnistunut. Ja vinkki puna-ailakista . Se kukkii juuri silloin. Jos otat pihallesi vain uroksia, ne ei tee siemeniä. Uroksen tunnistaa siitä, että se kukkii paljon komeammin kuin naaras. Ja kukinnan jälkeen sen pussit on tyhjät, littanat.
Kuolanpioni ja unikko kukkii kohta, kullero kukkii jo, kurjenmiekat vasta valmistautuu kukkimaan, vuohenjuuri on kukassa, tyräkki kukkii keltaisin kukin, helmililjat on vielä kukassa, joten kukkapenkissä on sinikeltaisia läiskiä siellä täällä. Tänä vuonna en nyhtänyt puna-ailakkia pois, joten punaistakin kukkapenkeissä näkyy. Ja tietenkin ihana lemmikki kukkii sinisenään. Mutta aika vähän penkeissä on kukkivaa nyt, kun narsissikin lopettelee kukkimistaan.
No niin! Olet etelämpänä kuin minä ja sulla on siellä jo se ajankohta! Joko esikot on lopettanut? Tyräkki kuulemma leviää paljon, joten sitä en aio kokrilla.
Ja lemmikkihän siementää myös mahdottomasti. Tiedättekö milloin kesäesikko kukkii? Onko se vasta heinäkuussa?
Lemmikki saakin levitä, kun se on niin kaunis!Ja helppohoitoinen. Ja kasvaa vaikka sorassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni pitkään tajuta, että herkästi siemenistä leviävistä kasveista täytyy poistaa kukinnot kukkien kuihduttua. On nimittäin joka paikka täynnä mm. myskimalvan, sormustinkukan ja punakärsämön taimia. Sormustunkukista en poista kaikkia kukintoja (koska kaksivuotinen), osan vain taivutan, että siemenet varisee paikalleen eikä ties minne.
On myös ollut yllätys, että perennoista ilmoitettavat korkeudet ovat vain suuntaa antavia ja ne oman penkin kasvuolot vaikuttavat oleellisesti lopulliseen kokoon.
Pitkään myös ostin taimia, niin perennoja kuin puuvartsiakin, hetken huumassa tietämättä mihin ne edes istutan. Siten on tullut istutettua kaikenlaista hölmöihin paikkoihin tai jopa jäänyt istuttamatta. Nyt olen oppinut, että käyn ensin katselemassa, sitten menen kotiin ja rauhassa mietin, että olisiko sille kasville paikkaa. Valmistelen istutuspaikan ja vasta sen jälkeen käyn ostamassa taimet, jotka voinkin istuttaa heti.
Sormustinkukka on niin komea kukkiessaan, että pikemminkin pyrin levittämään sitä kaikkiin perennapenkkeihini, se ei kuitenkaan sellainen muiden kasvien tukahduttaja ole. Sen sijaan valtikkanauhus on kauhea leviämään, joten kukkavanat on pakko leikata kukinnan jälkeen, niin pysyy edes jotenkin kurissa.
Oho! En tiennytkään, että valtikkanauhus voisi levitä kiusaksi asti. Minulla se on ollut pienehköllä alueella reilusti yli 10 vuotta, eikä ole levinnyt muualle. Kuumalla säällä on nuukahtanut, mutta kastelu tai viileämpi ilma on auttanut. Siirsin nyt toiselle puolelle pihaa pakon sanelemana. Toivottavasti pysyy kasvupaikassaan kiltisti kuten ennenkin
En minäkään tiennyt valtikkanauhuksen suuresta sikiävyydestä, ennen kuin koko perennapenkki alkoi olla pelkkää valtikkanauhusta. Hieno kasvi se kyllä on, mutta liika on liikaa. Nuukahtaa paahteessa, mutta en ole kyllä kastellut yhtään, ja aina kyllä virkistyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni pitkään tajuta, että herkästi siemenistä leviävistä kasveista täytyy poistaa kukinnot kukkien kuihduttua. On nimittäin joka paikka täynnä mm. myskimalvan, sormustinkukan ja punakärsämön taimia. Sormustunkukista en poista kaikkia kukintoja (koska kaksivuotinen), osan vain taivutan, että siemenet varisee paikalleen eikä ties minne.
On myös ollut yllätys, että perennoista ilmoitettavat korkeudet ovat vain suuntaa antavia ja ne oman penkin kasvuolot vaikuttavat oleellisesti lopulliseen kokoon.
Pitkään myös ostin taimia, niin perennoja kuin puuvartsiakin, hetken huumassa tietämättä mihin ne edes istutan. Siten on tullut istutettua kaikenlaista hölmöihin paikkoihin tai jopa jäänyt istuttamatta. Nyt olen oppinut, että käyn ensin katselemassa, sitten menen kotiin ja rauhassa mietin, että olisiko sille kasville paikkaa. Valmistelen istutuspaikan ja vasta sen jälkeen käyn ostamassa taimet, jotka voinkin istuttaa heti.
Sormustinkukka on niin komea kukkiessaan, että pikemminkin pyrin levittämään sitä kaikkiin perennapenkkeihini, se ei kuitenkaan sellainen muiden kasvien tukahduttaja ole. Sen sijaan valtikkanauhus on kauhea leviämään, joten kukkavanat on pakko leikata kukinnan jälkeen, niin pysyy edes jotenkin kurissa.
No eipä se sormustinkukka ole kauhean kiva esimerkiksi kasvimaassa, jossa mulla puskee rikkaruohon lailla taimia. Kaunishan se on, en sitä ole kieltänyt, mutta riesa, kun leviää ihan kaikkialla muuallakin kuin kukkapenkeissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puinen iso patio. Liukas sateella, eikä sillä oikein mitään tee.
Takavuosien järkyttävä trendi.
Katetut terassit ovat ihania, ainakin, jos ovat riittävän isoja, että sinne mahtuu keinut ja ruokapöydät. Mutta nuo taivasalla kastuvat kattamattomat puupatiot ovat Suomen olosuhteissa aivan käsittämättömiä. Puolet vuodesta lumikinoksen peitossa ja kesällä sateen armoilla. Eihän siellä voi pitää muuta kuin muovituoleja ja vahakankaalla vuorattua vanhaa pöytää.
No eipä ole parina viime kesänä paljoo sadellut...
Kyllä joka kesä jonkin verran sataa! Niitä penkin pehmusteita kun roudaa edes takaisin, niin ei kyllä hirveesti naurata.
Riippuu varmaan missä päin. Meillä satoi viime kesänä alkukesästä kahden viikon välein. Sitten oli pitempi jakso, ettei satanut ollenkaan. Syksylläkään ei satanut juuri ollenkaan ja ihan huvitti, kuinka kaikki puutarhakaupat mainosti syksyn hyvää istutusaikaa ja syyssateiden hyödyntämistä. 😄 Että eipä nyt kovin rasittavaa olisi ollut parin viikon välein yhdeksi päiväksi heivata pehmusteita varastoon, jos sellaiset olisi.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten, kun kesän mittaan perennat kasvaa, kitkeminenkin vähenee kun perennat peittää rikkakasvit, mitä nyt penkin reunoilta rikkoja nyhtää.
Ainakin vuohenputki kasvaa hyvässä maassa tosi korkeaksi, jopa keskikorkeiden perennojen yläpuolelle. Meidän puutarhassa ei ainakaan perennat ole pystyneet pitämään vuohenputkea aisoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni pitkään tajuta, että herkästi siemenistä leviävistä kasveista täytyy poistaa kukinnot kukkien kuihduttua. On nimittäin joka paikka täynnä mm. myskimalvan, sormustinkukan ja punakärsämön taimia. Sormustunkukista en poista kaikkia kukintoja (koska kaksivuotinen), osan vain taivutan, että siemenet varisee paikalleen eikä ties minne.
On myös ollut yllätys, että perennoista ilmoitettavat korkeudet ovat vain suuntaa antavia ja ne oman penkin kasvuolot vaikuttavat oleellisesti lopulliseen kokoon.
Pitkään myös ostin taimia, niin perennoja kuin puuvartsiakin, hetken huumassa tietämättä mihin ne edes istutan. Siten on tullut istutettua kaikenlaista hölmöihin paikkoihin tai jopa jäänyt istuttamatta. Nyt olen oppinut, että käyn ensin katselemassa, sitten menen kotiin ja rauhassa mietin, että olisiko sille kasville paikkaa. Valmistelen istutuspaikan ja vasta sen jälkeen käyn ostamassa taimet, jotka voinkin istuttaa heti.
Sormustinkukka on niin komea kukkiessaan, että pikemminkin pyrin levittämään sitä kaikkiin perennapenkkeihini, se ei kuitenkaan sellainen muiden kasvien tukahduttaja ole. Sen sijaan valtikkanauhus on kauhea leviämään, joten kukkavanat on pakko leikata kukinnan jälkeen, niin pysyy edes jotenkin kurissa.
No eipä se sormustinkukka ole kauhean kiva esimerkiksi kasvimaassa, jossa mulla puskee rikkaruohon lailla taimia. Kaunishan se on, en sitä ole kieltänyt, mutta riesa, kun leviää ihan kaikkialla muuallakin kuin kukkapenkeissä.
Kasvaa vaikka missä, meillä laattojen välissä kulkuväylillä ja niiden reunoilla. Kukkii toisen vuoden ruusukkeella. Viime vuonna ei näkynyt niiden kukkaloistoa, kun suurin osa kasvatti pelkkää vihreää ruusuketta. Vaikka on tehokas leviämään siementämällä, on mielestäni myös helppo kitkettävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten, kun kesän mittaan perennat kasvaa, kitkeminenkin vähenee kun perennat peittää rikkakasvit, mitä nyt penkin reunoilta rikkoja nyhtää.
Ainakin vuohenputki kasvaa hyvässä maassa tosi korkeaksi, jopa keskikorkeiden perennojen yläpuolelle. Meidän puutarhassa ei ainakaan perennat ole pystyneet pitämään vuohenputkea aisoissa.
Ei vuohenputkea mikään pidättele. Mutta kun nyhtää sitä mukaan pois ne pienet alut alkukesästä, kun niitä ilmaantuu, niin ei kerkiä kovin isoksi päästäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni pitkään tajuta, että herkästi siemenistä leviävistä kasveista täytyy poistaa kukinnot kukkien kuihduttua. On nimittäin joka paikka täynnä mm. myskimalvan, sormustinkukan ja punakärsämön taimia. Sormustunkukista en poista kaikkia kukintoja (koska kaksivuotinen), osan vain taivutan, että siemenet varisee paikalleen eikä ties minne.
On myös ollut yllätys, että perennoista ilmoitettavat korkeudet ovat vain suuntaa antavia ja ne oman penkin kasvuolot vaikuttavat oleellisesti lopulliseen kokoon.
Pitkään myös ostin taimia, niin perennoja kuin puuvartsiakin, hetken huumassa tietämättä mihin ne edes istutan. Siten on tullut istutettua kaikenlaista hölmöihin paikkoihin tai jopa jäänyt istuttamatta. Nyt olen oppinut, että käyn ensin katselemassa, sitten menen kotiin ja rauhassa mietin, että olisiko sille kasville paikkaa. Valmistelen istutuspaikan ja vasta sen jälkeen käyn ostamassa taimet, jotka voinkin istuttaa heti.
Sormustinkukka on niin komea kukkiessaan, että pikemminkin pyrin levittämään sitä kaikkiin perennapenkkeihini, se ei kuitenkaan sellainen muiden kasvien tukahduttaja ole. Sen sijaan valtikkanauhus on kauhea leviämään, joten kukkavanat on pakko leikata kukinnan jälkeen, niin pysyy edes jotenkin kurissa.
No eipä se sormustinkukka ole kauhean kiva esimerkiksi kasvimaassa, jossa mulla puskee rikkaruohon lailla taimia. Kaunishan se on, en sitä ole kieltänyt, mutta riesa, kun leviää ihan kaikkialla muuallakin kuin kukkapenkeissä.
Kasvaa vaikka missä, meillä laattojen välissä kulkuväylillä ja niiden reunoilla. Kukkii toisen vuoden ruusukkeella. Viime vuonna ei näkynyt niiden kukkaloistoa, kun suurin osa kasvatti pelkkää vihreää ruusuketta. Vaikka on tehokas leviämään siementämällä, on mielestäni myös helppo kitkettävä.
Sormustinkukkia ilmaantuu yllättäviin paikkoihin, ja siksi siitä tykkäänkin. Ja kitkeminen on helppoa. En tosin ole yrittänytkään päästä siitä eroon, vaan olen niitä tiheässä olevia taimia siirrellyt väljempiin paikkoihin. Upea kukka!
Olisi pitänyt istuttaa enemmän omenapuita, luumupuita, saskatoonia, marjapensaita. Itse tehty omenasose on huippua , mutta ei riitä koko talveksi, mutta pihalla alkaa jo nyt olla liian ahdasta. Raja-aidoiksikin olisi voinut laittaa marjapensaita.
Köynnöshortensia vyöhykkeellä IV. Ei ikinä kuki, mutta kasvaa kyllä kauniina vihreänä köynnöksenä maata pitkin. Väärä ostos kuitenkin.
Pensasaidat on kyllä usein aika heikossa hapessa. Alaosa tyhjää täynnä ja yläosassa pieni tupsu. Pitäisi älytä leikata alempaa, niin ehkä rehevöityisivät.
Vierailija kirjoitti:
Pensasaidat on kyllä usein aika heikossa hapessa. Alaosa tyhjää täynnä ja yläosassa pieni tupsu. Pitäisi älytä leikata alempaa, niin ehkä rehevöityisivät.
Tuota näkee kyllä näillä kulmilla omakotitaloalueella! Rumia orapihlajarisukkoja, joissa vain pieni latvatupsu. Sireeniaitoja, joissa osa sireeneistä
pystyyn kuolleita. Ja kaikkein karmeinta: tuija-aidat, joissa kuolleita ruskistuneita oksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt tehdä ensin suunnitelma ja kylvää nurmikko vasta sen jälkeen. Nyt on tylsä piha, jossa iso nurmikko ja muutama pensas ja puu siellä täällä pitkin nurmikkoa.
Olet oikeassa! 9/10 suomalaisesta tekee tämän virheen, toki monelle se nurmikko riittää "puutarhaksi" .
Asumme 7v vanhalla alueella missä on n 40 taloa. Vain meillä ja parilla muulla on puutarhat, muilla nurmikkoa ja pari tuijaa rajalla. Ankeaa
Tuollainen pelkkä nurmikko on positiivisessa mielessä kuin tyhjä paperi! Sen kun alkaa suunnitella istutusalueita. Merkkausspraylla piirtelee rajat alueelle ja kaivaa nurmikon pois. Pohjamaan kalkitus ja uudet mullat päälle. Jyrsimellä sekoitus, haravalla tasoitus ja eikun istuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pensasaidat on kyllä usein aika heikossa hapessa. Alaosa tyhjää täynnä ja yläosassa pieni tupsu. Pitäisi älytä leikata alempaa, niin ehkä rehevöityisivät.
Tuota näkee kyllä näillä kulmilla omakotitaloalueella! Rumia orapihlajarisukkoja, joissa vain pieni latvatupsu. Sireeniaitoja, joissa osa sireeneistä
pystyyn kuolleita. Ja kaikkein karmeinta: tuija-aidat, joissa kuolleita ruskistuneita oksia.
Johtuu siitä, ettei ensimmäisinä vuosina raaskita tehdä leikkauksia, jotka edistäisi haaroittumista alhaalta asti. Halutaan se näkösuoja nopeasti ja annetaan aitataimien vaan kasvaa eikä tajuta, että itse asiassa se leikkaaminen kiihdyttäisi myös sitä pituuskasvua haaroittumisen lisäksi. Noh, siitäkin voi olla sitten montaa mieltä onko se piiska, jonka päässä on tupsu, mikään näkösuoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt tehdä ensin suunnitelma ja kylvää nurmikko vasta sen jälkeen. Nyt on tylsä piha, jossa iso nurmikko ja muutama pensas ja puu siellä täällä pitkin nurmikkoa.
Olet oikeassa! 9/10 suomalaisesta tekee tämän virheen, toki monelle se nurmikko riittää "puutarhaksi" .
Asumme 7v vanhalla alueella missä on n 40 taloa. Vain meillä ja parilla muulla on puutarhat, muilla nurmikkoa ja pari tuijaa rajalla. Ankeaa
Tuollainen pelkkä nurmikko on positiivisessa mielessä kuin tyhjä paperi! Sen kun alkaa suunnitella istutusalueita. Merkkausspraylla piirtelee rajat alueelle ja kaivaa nurmikon pois. Pohjamaan kalkitus ja uudet mullat päälle. Jyrsimellä sekoitus, haravalla tasoitus ja eikun istuttamaan.
Ja jos laiskottaa, niin vanhaa nurmikkoakaan ei tarvitse kaivaa pois, sen kun vaan laittaa pahvia tai sanomalehteä paksusti päälle ja sitten vaan kunnon multaa. Ja istuttamaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pensasaidat on kyllä usein aika heikossa hapessa. Alaosa tyhjää täynnä ja yläosassa pieni tupsu. Pitäisi älytä leikata alempaa, niin ehkä rehevöityisivät.
Tuota näkee kyllä näillä kulmilla omakotitaloalueella! Rumia orapihlajarisukkoja, joissa vain pieni latvatupsu. Sireeniaitoja, joissa osa sireeneistä
pystyyn kuolleita. Ja kaikkein karmeinta: tuija-aidat, joissa kuolleita ruskistuneita oksia.Johtuu siitä, ettei ensimmäisinä vuosina raaskita tehdä leikkauksia, jotka edistäisi haaroittumista alhaalta asti. Halutaan se näkösuoja nopeasti ja annetaan aitataimien vaan kasvaa eikä tajuta, että itse asiassa se leikkaaminen kiihdyttäisi myös sitä pituuskasvua haaroittumisen lisäksi. Noh, siitäkin voi olla sitten montaa mieltä onko se piiska, jonka päässä on tupsu, mikään näkösuoja?
Voikohan pitkäksi kulahtaneen alhaalta ihan kaljun aronian (ei ole koskaan ollut oikein innokas kasvamaan mihinkään suuntaan) leikata läheltä maata, eli lähteeköhän se siitä vielä haarottumaan, kun ei ole ihan nuori pensas?
Istutin Lehtikuuset eteläiselle tuuliselle paikalle. liian lähelle taloa. Syksyisin neulasia kuisti täynnä. Hevoskastanjat istutin Pohjoiselle puolelle tienviereen. Tuulinen on sekin. Tien toisella puolella on aava kenttä. Puut taimina heilui ja heilui, kasvaminen oli vaivanloista. Nyt isona ovat nätit. Roskaa tulee paljon. Olisin viisaana voinut vaihtaa nuo istutuspaikat toisinpäin. Kukkapenkkejä oli taloa ostaessa seinien vierustoilla. Otin ne pois kokonaan, kun seinät likaantui. Kannattaa lukea se istutuspaikka suositus ja kastella taimia paljon jotta juurtuvat hyvin.
Ja lemmikkihän siementää myös mahdottomasti. Tiedättekö milloin kesäesikko kukkii? Onko se vasta heinäkuussa?