Mikä meni eniten vikaan pihasuunnitelmassasi?

Harmittaa näin jälkiviisaana, että otin vastaan naapurilta kuunliljaa kunnon paakkuina. Tietämättäni kuunliljan kylkiäisenä tuli vuohenputkea, joka on levinnyt oikeaksi maanvaivaksi.

Opetus on: taimet vain puutarhamyymälästä, ja sielläkin on oltava tarkkana.

Onneksi enää emme juuri tarvitse uusia kasvihankintoja puutarhaan.

Vierailija kirjoitti:

Idänvirpiangervosta on ikäviä omakohtaisia kokemuksia. Sitä on saanut kaivaa pihalta urakalla. Ainakin ravinteikkaassa maassa kasvattaa ajan kanssa vahvat, pitkälle ja syvälle ulottuvat juuret. Sitkeä pensas, puskee uutta kasvua, vaikka leikkaisi maata myöten tai kaivaisi pensaan ylös maasta. Maahan jääneestä juurenpätkästä nousee taas uusi verso!

Ei enää perennojen istutusalueiden viereen! En luota edes syvälle maahan laitettuun muoviin idänvirpiangervon juuriston eristeenä. Ja sitä paitsi pensas leviää tehokkaasti myös siementämällä.

Meillä idänvirpiangervo levisi laattojen väliin, ja sieltä sitä saa edelleen nyhtää. Hyvä aitakasvi se kyllä on, mutta ei olisi kannattanut istuttaa laattakäytävän viereen.

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa näin jälkiviisaana, että otin vastaan naapurilta kuunliljaa kunnon paakkuina. Tietämättäni kuunliljan kylkiäisenä tuli vuohenputkea, joka on levinnyt oikeaksi maanvaivaksi.

Opetus on: taimet vain puutarhamyymälästä, ja sielläkin on oltava tarkkana.

Onneksi enää emme juuri tarvitse uusia kasvihankintoja puutarhaan.

Aiemmin ei ollut lehtokotiloita yhtään, mutta niitä ilmaantui laumoittain sen jälkeen, kun olin ostanut muutaman sinivuokkopurkin puutarhalta. Jälkeenpäin kuulin tuttuni kertovan, että sieltä puutarhalta muutkiin olivat lehtokotiloita pihoihinsa saaneet. Ehkä kotilot olisivat tulleen aikanaan joka tapauksessa, mutta minä kuitenkin yhdistän nuo kotilot puutarhaostoksiini.

Vierailija kirjoitti:

Älkää koskaan laittako kieloja kukkamaahanne! Hirviö-kasvi, leviää joka paikkaan ja juuret eivät lähde millään irti, kun sitä yrittää repiä maasta. Lisäksi ei juuri kuki, koska lehdet kasvaa niin tiheästi.

Toinen viholainen on puna-apila. Se on kaunis kukkiessaan, mutta leviää kuin ebola.

Toivoin kielon päihittävän maanpeitekasvina vuohenputken, mutta ei ainakaan vielä, vaikka muuten kyllä leviää kukkapenkkiin.

Ei kestänyt marjaomenapensas kuin muutaman vuoden, kuten kasvuvyöhykeohjekin lupasi, mutta piti kuitenkin kokeilla. Muutama hortensia-ostoskin on mennyt huti, samoin jotkut kärhöt ja köynnösruusut, kun asutaan pohjoisempana kuin mitä kasvit sietävät. Mutta saisivat taimimyymälätkin kiinnittää huomiota siihen, minkä vyöhykkeen kasveja myyvät. Täällä V-vyöhykkeelläkin näkyy myytävänä olevan jotain II-vyöhykkeelle suositeltavia kasveja. Enää en mene lankaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää koskaan laittako kieloja kukkamaahanne! Hirviö-kasvi, leviää joka paikkaan ja juuret eivät lähde millään irti, kun sitä yrittää repiä maasta. Lisäksi ei juuri kuki, koska lehdet kasvaa niin tiheästi.

Toinen viholainen on puna-apila. Se on kaunis kukkiessaan, mutta leviää kuin ebola.

Toivoin kielon päihittävän maanpeitekasvina vuohenputken, mutta ei ainakaan vielä, vaikka muuten kyllä leviää kukkapenkkiin.

Vuohenputkea ei näköjään päihitä muu kuin asfaltti.

Uskollisesti olen kitkenyt perennapenkeistä niittyleinikit ja sellaisen vaaleanpunaisia kukkia puskevan hirmuisesti leviävän kasvin, samoin puna-apilat. Nyt päätin ryhtyä laiskemmaksi, ja taidan jättää nuo kukkimaan, kun ei niiden  leviämistä muutenkaan pysty estämään. Ehkä pitää samalla sanoa hyvästit muille perennoille.

Kukkapenkit puskevat ämpärikaupalla pieniä vaahteran- ja pihlajan taimia. Ne pitäisi huomata nyppäistä ihan pieninä pois, koska muuten saa olla kiskomassa ihan naama punaisena ja rystyset valkeina, kun jämähtävät juurillaan multaan vähän isommaksi kasvettuaan.

Eli vikaan meni se, että pihalla on iso vaahtera ja iso pihlaja. Ja ihan siinä kukkapenkin vieressä.

Laiskuus!

Vierailija kirjoitti:

Uskollisesti olen kitkenyt perennapenkeistä niittyleinikit ja sellaisen vaaleanpunaisia kukkia puskevan hirmuisesti leviävän kasvin, samoin puna-apilat. Nyt päätin ryhtyä laiskemmaksi, ja taidan jättää nuo kukkimaan, kun ei niiden  leviämistä muutenkaan pysty estämään. Ehkä pitää samalla sanoa hyvästit muille perennoille.

Rönsyleinikki oli useita vuosia riesana perennapenkissä. Kiltisti joka kevät kitkin penkin ja manasin, koska näistä oikein pääsee eroon. Sitten toinen riesa,vuohenputki, levisi penkkiin ja rönsyleinikit hävisivät.

Olisiko mainitsemasi vaaleanpunakukkainen kasvi haitallinen vieraslaji jättibalsami - ihan nätti mutta poksauttelee siemeniä ympäriinsä ja kauemmaksikin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskollisesti olen kitkenyt perennapenkeistä niittyleinikit ja sellaisen vaaleanpunaisia kukkia puskevan hirmuisesti leviävän kasvin, samoin puna-apilat. Nyt päätin ryhtyä laiskemmaksi, ja taidan jättää nuo kukkimaan, kun ei niiden  leviämistä muutenkaan pysty estämään. Ehkä pitää samalla sanoa hyvästit muille perennoille.

Rönsyleinikki oli useita vuosia riesana perennapenkissä. Kiltisti joka kevät kitkin penkin ja manasin, koska näistä oikein pääsee eroon. Sitten toinen riesa,vuohenputki, levisi penkkiin ja rönsyleinikit hävisivät.

Olisiko mainitsemasi vaaleanpunakukkainen kasvi haitallinen vieraslaji jättibalsami - ihan nätti mutta poksauttelee siemeniä ympäriinsä ja kauemmaksikin?

Korjaan: jättipalsami

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskollisesti olen kitkenyt perennapenkeistä niittyleinikit ja sellaisen vaaleanpunaisia kukkia puskevan hirmuisesti leviävän kasvin, samoin puna-apilat. Nyt päätin ryhtyä laiskemmaksi, ja taidan jättää nuo kukkimaan, kun ei niiden  leviämistä muutenkaan pysty estämään. Ehkä pitää samalla sanoa hyvästit muille perennoille.

Rönsyleinikki oli useita vuosia riesana perennapenkissä. Kiltisti joka kevät kitkin penkin ja manasin, koska näistä oikein pääsee eroon. Sitten toinen riesa,vuohenputki, levisi penkkiin ja rönsyleinikit hävisivät.

Olisiko mainitsemasi vaaleanpunakukkainen kasvi haitallinen vieraslaji jättibalsami - ihan nätti mutta poksauttelee siemeniä ympäriinsä ja kauemmaksikin?

Onneksi ei ole jättibalsami vaan pienempi. Joku ailikki kai.

Vuohenputki taitaa olla niitä ikävimpiä riesoja, ainakin niitä näkyy kasvavan melkein jokaisen pensasaidan juurella. Paitsi himokitkijöiden, joiden pihoja kaula pitkällä kateellisena kuikuilen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskollisesti olen kitkenyt perennapenkeistä niittyleinikit ja sellaisen vaaleanpunaisia kukkia puskevan hirmuisesti leviävän kasvin, samoin puna-apilat. Nyt päätin ryhtyä laiskemmaksi, ja taidan jättää nuo kukkimaan, kun ei niiden  leviämistä muutenkaan pysty estämään. Ehkä pitää samalla sanoa hyvästit muille perennoille.

Rönsyleinikki oli useita vuosia riesana perennapenkissä. Kiltisti joka kevät kitkin penkin ja manasin, koska näistä oikein pääsee eroon. Sitten toinen riesa,vuohenputki, levisi penkkiin ja rönsyleinikit hävisivät.

Olisiko mainitsemasi vaaleanpunakukkainen kasvi haitallinen vieraslaji jättibalsami - ihan nätti mutta poksauttelee siemeniä ympäriinsä ja kauemmaksikin?

Onneksi ei ole jättibalsami vaan pienempi. Joku ailikki kai.

Vuohenputki taitaa olla niitä ikävimpiä riesoja, ainakin niitä näkyy kasvavan melkein jokaisen pensasaidan juurella. Paitsi himokitkijöiden, joiden pihoja kaula pitkällä kateellisena kuikuilen.

...eikä jättibalsami vaan jättipalsami...😄

Vierailija kirjoitti:

Kukkapenkit puskevat ämpärikaupalla pieniä vaahteran- ja pihlajan taimia. Ne pitäisi huomata nyppäistä ihan pieninä pois, koska muuten saa olla kiskomassa ihan naama punaisena ja rystyset valkeina, kun jämähtävät juurillaan multaan vähän isommaksi kasvettuaan.

Eli vikaan meni se, että pihalla on iso vaahtera ja iso pihlaja. Ja ihan siinä kukkapenkin vieressä.

Sama täällä. En olisi ikinä uskonut, että pihan komistuksesta, vaahterasta, voisi tulla todellinen riesa. Selkä vääränä saa pikkutaimia kerätä, jos ei halua vaahterametsikköä tontilleen. Ja niitä siementaimia löytyy ihan joka paikasta - nurmikolta, kukkapenkeistä, ojanpientareelta, marjapuskien alta...

Sora- ja kivipiha ei ollutkaan niin helppohoitoinen kuin luulimme. Kivituhkassa rikat viihtyvät hyvin, ja vaikka omalla pihalla ei olisikaan suuria puita, niin aina jostain siemeniä ja lehtiä tuuli kuljettaa. Vuosien saatossa soran sekaan pääsee roskia maatumaan ja kivien välistä saa kitkeä rikkakasveja.

Vierailija kirjoitti:

Kukkapenkit puskevat ämpärikaupalla pieniä vaahteran- ja pihlajan taimia. Ne pitäisi huomata nyppäistä ihan pieninä pois, koska muuten saa olla kiskomassa ihan naama punaisena ja rystyset valkeina, kun jämähtävät juurillaan multaan vähän isommaksi kasvettuaan.

Eli vikaan meni se, että pihalla on iso vaahtera ja iso pihlaja. Ja ihan siinä kukkapenkin vieressä.

Tuo on ihan uskomatonta, miten vaahtera leviää. Olen tänä keväänä liioittelematta nyppinyt omalta pihaltani (tontti alle 900 m2) pitkälti yli 100 vaahteran alkua, ja vieläkin niitä riittää. Eikä meillä edes ole vaahteraa omassa pihassa.

Vierailija kirjoitti:

Perunamaa!!! Voi luoja sitä kitkemisen määrää. Sitten perunoihin tuli joku pilkkutauti eikä niitä voinut edes syödä 🙄

Perunapussi maksaa alle euron että ei mitään järkeä nähdä sitä vaivaa itse.

Vinkkinä kaikille: perusta korotettu yrttipenkki, esim lavakauluksiin. Yrtit on tosi kalliita kaupassa joten niitä todella kannattaa viljellä itse! Monet niistä on monivuotisia eikä ne vaadi juuri mitään hoitoa.

Mitään sairauksia tai tuholaisiakaan ei ole näkynyt. Erityisesti ruohosipuli on suosikkini, työnnän sitä kaikkeen ruokaani toukokuusta lokakuuhun ja pysyy flunssat loitolla!

Laitan perunatkin pitkiin "lavakauluksiin" helppoa kuin heinän teko. Yrteistä minttu ja oregano leviävät holtittomasti. Lavakaulus hyötypuutarha on muuten ihanan helppo. Kävin juuri hakemassa sitruunamelissaa smoothieen. 

Kohta menen istuttamaan itsekasvatetut tomaatin ja paprikan taimet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Idänvirpiangervosta on ikäviä omakohtaisia kokemuksia. Sitä on saanut kaivaa pihalta urakalla. Ainakin ravinteikkaassa maassa kasvattaa ajan kanssa vahvat, pitkälle ja syvälle ulottuvat juuret. Sitkeä pensas, puskee uutta kasvua, vaikka leikkaisi maata myöten tai kaivaisi pensaan ylös maasta. Maahan jääneestä juurenpätkästä nousee taas uusi verso!

Ei enää perennojen istutusalueiden viereen! En luota edes syvälle maahan laitettuun muoviin idänvirpiangervon juuriston eristeenä. Ja sitä paitsi pensas leviää tehokkaasti myös siementämällä.

Meillä idänvirpiangervo levisi laattojen väliin, ja sieltä sitä saa edelleen nyhtää. Hyvä aitakasvi se kyllä on, mutta ei olisi kannattanut istuttaa laattakäytävän viereen.

Muistakaahan vanha hyvä kikka laattojen väliin (ja muuallekin) eli etikka. Itse torjun rikkaruohot laattojen välistä kaatamalla niihin etikkaa. Ei elä mikään siinä väähän aikaan, ja ei ole sellainen ympäristömyrkky kuin moni muu torjunta -aine.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukkapenkit puskevat ämpärikaupalla pieniä vaahteran- ja pihlajan taimia. Ne pitäisi huomata nyppäistä ihan pieninä pois, koska muuten saa olla kiskomassa ihan naama punaisena ja rystyset valkeina, kun jämähtävät juurillaan multaan vähän isommaksi kasvettuaan.

Eli vikaan meni se, että pihalla on iso vaahtera ja iso pihlaja. Ja ihan siinä kukkapenkin vieressä.

Tuo on ihan uskomatonta, miten vaahtera leviää. Olen tänä keväänä liioittelematta nyppinyt omalta pihaltani (tontti alle 900 m2) pitkälti yli 100 vaahteran alkua, ja vieläkin niitä riittää. Eikä meillä edes ole vaahteraa omassa pihassa.

Taisi olla tuo 100 pahasti alakanttiin. Tein edellisen viestin kirjoittamisen jälkeen pienen kierroksen pihalla. Tuloksena oli yli 60 vaahteran alkua lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myrkylliset pensaat / niiden marjat / muut kasvit!  (Kielot,  akileijat, sormustinkukat, ukonhatut, marjakuusi, lumimarjapensas, kuusama). Ei sovi yhtään lapsiperheille!

Meillä on lumimarjapensas eikä se ole mikään ongelma ollut lapsiperheessä. Lapsille teroitettiin että niitä ei sitten syödä, ovat myrkyllisiä, eikä sen ikäisiä voi muutenkaan jättää pihalle vahtimatta jotka ei tuon vertaa ymmärrä. Leikkivät niillä marjoilla kyllä, mutta eivät syö. Koiranpennun tullessa vähän jännitti, mutta ei sekään lopulta osoittanut mitään mielenkiintoa marjoja kohtaan.

Lasten oman turvallisuuden takia on nimenomaan tärkeää opettaa, ettei saa syödä luonnosta tai pihalta mitään, minkä syömäkelpoisuudesta ei ole täysin varma. Silloin ne myrkylliset kasvit ei ole lapsille vaaraksi. Itsekin kasvoin lapsuuteni kielometsän vieressä eikä ikinä tullut mieleenkään syödä niitä.

Kaivoin lapsen suusta kielonmarjat, kun hän oli 1-2 v. Toki olin itse vieressä vahtimassa. Olihan se hermostuttavaa aikaa. Pelottavia ovat sellaiset kasvit, joissa pienikin nielty pala tappaa. Varmaan puolet kasveista on hiukan myrkyllisiä, mutta harvempi tappava. Luonnossa on riittävästi myrkkykasveja, ei tarvitsisi niitä pahimpia örkkejä istuttaa joka pihaan.