Mikä meni eniten vikaan pihasuunnitelmassasi?

Miten päästä eroon vuohenputkesta, joka on vallannut pihat ja perennapenkit. 😩

Piharemontin tekijä ei tehnyt sovittuja töitä ja unohti? Uuden nurmikon perustaminen kyseessä, mutta nyt kasvaa vain outoa pitkää ja rönsyilevää rikkaruohoa?! Kun tästä ilmoitin yrittäjälle, ei vastaa sähköposteihin. Mutta en enää tilaa tältä yrittäjältä enää yhtään mitään. Vain huonoa mainosta enää tälle yritykselle. Laiskoja ovat ja laittavat halvinta moskaa pihamaalle. 

Vierailija kirjoitti:

Olisi pitänyt odottaa yksi kevät ja kesä ja katsella rauhassa, mitä edellinen asukas oli pihaansa istutellut. Nyt tuhosin isot sipulikukkakasvustot ihan vaan tyhmyyttäni.

Tämä! Somepuutarhapalstat ovat juuri nyt täynnä kuvia sirkkalehdistä ja kysymys kuuluu, että mikä tämä on, revinkö pois :)

Ensimmäinen kesä uudessa talossa ja pihassa pitäisi vain katsella, mitä maasta nousee. Lisäksi kaikki varoitukset leviävistä kasveista pitää suhteuttaa. Omalla metsäisellä pihalla ei leviä ne lajit, mitkä leviää aurinkoisilla ja nurmikkoisilla eteläpihoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehtokotilot tulivat ihan suunnittelematta. Eipä noihin oikein mikään tehoa, männynkuorikatteet, koivutisle, tuhka, sora eivät toimi riittävästi.i

Ihan hyvin maistuvat lehtokotiloille kaikki kasvit, vaikka esim pionista niiden ei pitäisi tykätä. Kyllä tykkäävät ja syövät lehdet reikäisiksi.

Sitten vaan keräämään!

Juuri tästä syystä kyselinkin, että onko mitään sellaista minkä läpi eivät tulisi. Metristä betonimuuria tms en viitsisi laittaa, enkä kaivaa vallihautaa.

Keitä isossa kattilassa vesi. Sitten vaan sormin keräämään kotilot ja heität ne kuumaan veteen. Tällä olen saanut kahdelta pihalta lähes koko kotilokannan hävitettyä.

Toki osaan ne tappaa :) ongelma vaan on se ryteikkö, josta niitä tulee koko ajan lisää, enkä pysty niitä tappamalla vähentämään. Yritän etsiä ratkaisua jonka avulla ne eivät tulisi meidän tontille. Liekinheitin?

Tässä nippu neuvoja: https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/18-tapaa-haataa-koti…

Kyllä minä osaan Googlea käyttää ;) Lähinnä etsin vinkkejä keinoista, millä joku on onnistunut estämään kotiloiden matkanteon ihan oikeasti. Nyt käytössä on männynkuorikate, sepeli, pihan kuivatus ja Ferramol. Tappaminen ei juuri auta, sillä niiden lisääntymispaikka on niin laaja ja se ei ole omalla tontilla.

Vierailija kirjoitti:

Miten päästä eroon vuohenputkesta, joka on vallannut pihat ja perennapenkit. 😩

Todella haasteellinen tehtävä!

Itse osittain onnistuin pienen vuohenputkialueen tuhoamusessa, alue rajoittuu toisella puolella metsään ja toisella nurmikkoon. Pidin muovia alueen päällä pari vuotta, sen jälkeen kitkin ne juuret, jotka irti sain, laitoin paksulti sanomalehtiä päälle ja sitten multaa ja maanpeittoperennoja. Edelleen putkahtaa sieltä täältä vuohenputkea, joten kitkemistä riittää. Jonkin verra on levinnyt metsäalueelle, siellä juuret lähtevät helpommin kuin mullasta. Nurmikon leikkuu pitää huolen nurmikolle yrittävistä yksilöistä.

Pensasaitojen alle leviävä vuohenputki pysyy ehkä hieman kurissa, kun laittaa paksun kerroksen kuorikatetta, mutta koska naapurin puolella on vuohenputkea yllin kyllin, tuskin pääsen vuohenputkesta koskaan eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehtokotilot tulivat ihan suunnittelematta. Eipä noihin oikein mikään tehoa, männynkuorikatteet, koivutisle, tuhka, sora eivät toimi riittävästi.i

Ihan hyvin maistuvat lehtokotiloille kaikki kasvit, vaikka esim pionista niiden ei pitäisi tykätä. Kyllä tykkäävät ja syövät lehdet reikäisiksi.

Sitten vaan keräämään!

Juuri tästä syystä kyselinkin, että onko mitään sellaista minkä läpi eivät tulisi. Metristä betonimuuria tms en viitsisi laittaa, enkä kaivaa vallihautaa.

Keitä isossa kattilassa vesi. Sitten vaan sormin keräämään kotilot ja heität ne kuumaan veteen. Tällä olen saanut kahdelta pihalta lähes koko kotilokannan hävitettyä.

Toki osaan ne tappaa :) ongelma vaan on se ryteikkö, josta niitä tulee koko ajan lisää, enkä pysty niitä tappamalla vähentämään. Yritän etsiä ratkaisua jonka avulla ne eivät tulisi meidän tontille. Liekinheitin?

Tässä nippu neuvoja: https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/18-tapaa-haataa-koti…

Kyllä minä osaan Googlea käyttää ;) Lähinnä etsin vinkkejä keinoista, millä joku on onnistunut estämään kotiloiden matkanteon ihan oikeasti. Nyt käytössä on männynkuorikate, sepeli, pihan kuivatus ja Ferramol. Tappaminen ei juuri auta, sillä niiden lisääntymispaikka on niin laaja ja se ei ole omalla tontilla.

Ei auttanut, vaikka laitoin lehtokotiloille jättimäisen kyltin, jossa luki " Pääsy kielletty".

Joko ne eivät ymmärrä lukemaansa tai ovat muuten vaan tottelemattomia.

Ankkoja en ole vielä kokeillut lehtokotilotaistelussa. Saisikohan ne jotenkin tarhattua sinne naapuritontille, jossa se varsinainen lehtokotilokasauma sijaitsee?

Puutarhatonttujen lukumäärä jäi naapuria alhaisemmaksi, koska tontti on pienempi.

Se, että minulla ei ollut pihaa. Eikä myöskään mitään suunnitelmaa.

Minulla meni se eniten vikaan, että en ole koskaan onnistunut saamaan itselleni omaa pihaa.

Perusongelma on se, että hoidettavaa pihaa on alunperinkin liikaa. Lisäksi rakennukset on sijoiteltu siten, että monimuotoisuutta ja pieniä erillisiä laikkuja väkisinkin tulee. Roskaavia lehtipensaita on hiukan liikaa, samoin rikkaruohoja houkuttelivia perennapenkkejä. Nurmikkoakin on liiaksi. Yhtenäiset nurmikkoalueet  tuovat sentään lapsille ja koirille iloa, mutta nurmikkoa on myös marjapensaiden juurella, autokatoksen ja aidan välissä ja joissakin muissakin hankalissa paikoissa. Nämä ovat siis pieniä erillisiä laikkuja, joiden hoito on hidasta, eikä niistä ole kenellekään mitään iloa. Kokemus kuitenkin osoittaa, ettei maanpeitekasvi-istutuksetkaan kauaa siistinä pysy ja nurmikko saattaa loppujne lopuksi olla pienempi paha. Lumitöitäkin on aika paljon, vaikka asvaltti muuten helppohoitoinen onkin.

Perusongelma liittyy siis siihen, että omaa ja puolison pihanhoitointoa on liikaa yliarvioitu tonttia valittaessa. Lisäksi on kuunneltu liikaa todellisia puutarhaihmisiä kuten omia vanhempiani. Lisäksi tontti ja asemakaavakin ovat vieneet suunnittelua omalta kannalta vääränlaiseen suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Miten päästä eroon vuohenputkesta, joka on vallannut pihat ja perennapenkit. 😩

Hikinen urakka. Minä kaivoin 30 cm paksun, yhtenäisen juuripatjan ylös kokonaan. Tämä on asfaltilla ja pihakivetyksellä rajattu muutaman neliön alue. Mitään ei siis jäänyt vanhasta kasvillisuudesta, eikä juurista jäljelle. En edes laittanut muovia alle, mutta uutta säkkimultaa kyllä. Ei ole vuohenputki tullut takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Puutarhatonttujen lukumäärä jäi naapuria alhaisemmaksi, koska tontti on pienempi.

Puutarhatonttuja mahtuu aina lisää, jos vain tahtoa riittää! Tiivistä entisiä, poista turha kasvillisuus tonttujen tieltä, ripusta tonttuja puiden oksille ja tarkista, olisiko talon katolla vielä muutamalle lisätontulle tilaa.

Onni on oma puutarhatonttu! Ja vielä suurempi onni on, jos tonttuja pn enemmän kuin naapurilla!

Tsemppiä, onnistut varmasti!

Vierailija kirjoitti:

Perusongelma on se, että hoidettavaa pihaa on alunperinkin liikaa. Lisäksi rakennukset on sijoiteltu siten, että monimuotoisuutta ja pieniä erillisiä laikkuja väkisinkin tulee. Roskaavia lehtipensaita on hiukan liikaa, samoin rikkaruohoja houkuttelivia perennapenkkejä. Nurmikkoakin on liiaksi. Yhtenäiset nurmikkoalueet  tuovat sentään lapsille ja koirille iloa, mutta nurmikkoa on myös marjapensaiden juurella, autokatoksen ja aidan välissä ja joissakin muissakin hankalissa paikoissa. Nämä ovat siis pieniä erillisiä laikkuja, joiden hoito on hidasta, eikä niistä ole kenellekään mitään iloa. Kokemus kuitenkin osoittaa, ettei maanpeitekasvi-istutuksetkaan kauaa siistinä pysy ja nurmikko saattaa loppujne lopuksi olla pienempi paha. Lumitöitäkin on aika paljon, vaikka asvaltti muuten helppohoitoinen onkin.

Perusongelma liittyy siis siihen, että omaa ja puolison pihanhoitointoa on liikaa yliarvioitu tonttia valittaessa. Lisäksi on kuunneltu liikaa todellisia puutarhaihmisiä kuten omia vanhempiani. Lisäksi tontti ja asemakaavakin ovat vieneet suunnittelua omalta kannalta vääränlaiseen suuntaan.

Nuo erilliset pienet nurmipläntit ovat pahimmat pihanhoidon pilaajat!

Itse laitoin herukkapensaiden alle laattoja harvakseltaan ja maanpeittokasveja väleihin, ei ole enää nurmikko/heinikko-ongelmia puskien ympärillä.

Ei ehkä vikaa ollut pihasuunnitelmassani, kun pihaan ilmaantui ihan itsestään kortetta. Se tuntuu olevan vuohenputkeakin ikävämpi kasvi. Ei mitenkään saa juurineen kiskottua. Olen kyllä jokaisen kortteen yrittänyt nyhtää pois, mutta se vain leviää.

Vierailija kirjoitti:

Piharemontin tekijä ei tehnyt sovittuja töitä ja unohti? Uuden nurmikon perustaminen kyseessä, mutta nyt kasvaa vain outoa pitkää ja rönsyilevää rikkaruohoa?! Kun tästä ilmoitin yrittäjälle, ei vastaa sähköposteihin. Mutta en enää tilaa tältä yrittäjältä enää yhtään mitään. Vain huonoa mainosta enää tälle yritykselle. Laiskoja ovat ja laittavat halvinta moskaa pihamaalle. 

Huono rikkaruohomulta on aika ikävää! En enää suostu ostamaan muuta kuin sellaista superhyvää multaa (kallista), mutta silloin pitää itse hommata se multa. Varmaan iso osa piharemontin tekijäammattilaisista on hyviä, mutta miten löytää ne jyvät akanoista?

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä terva tuoksuu hyvältä! Lähinnä etsin jotain töhnää johon ne jäisi kiinni.

Ei auta. Ne pikkuvintiöt ovat kuin sopulit: ekat ahneimmat tervahaudan ylittäjät tarttuu kiinni ja siinähän räpistelevät. Hitaammat (lihavammat) lehtokotilot vyöryvät kiinni -juuttuneiden yli vihreämmille laitumille kukkapenkkiisi. Joten hukkaan meni hyvä terva.

Vierailija kirjoitti:

Pihan ylläpidon kalleus: miten VOI lannoitteet, tarvikkeet maksaa niin paljon? Joku yksittäinen lannoitepurkki on hinnaltaan ihan ok, mutta kun niitä tarvitaan paljon. Samoin joku reunusnauha: hinta / metri.. joo tarviin 10 metriä

Tai terassilaatat - kalliiksi tulee

Mulla on puolen hehtaarin puutarha eikä yhtään reunanauhaa! Kanttaan istutusalueet lapiolla kerran kesässä - ne jotka kaipaa siistimpää reunaa.

Nurmikkoa en lannoita, leikkuri silppuaa ruohon ja se riittää lannoitteeksi. Ruoho leikataan 1-2 vkon välein, kesän aikana polttoainetta menee 15 litraa. Nurmikkoa vähennän koko ajan.

Lannoitteena muille kasveille käytän pääasiassa kompostia, jotka valmistuu keittiön ja oman puutarhan jätteistä ja lisäksi nokkoskäytettä.

Kurpitsoille ja kurkuille haen säkillisen hevosenlantaa tallilta. Keväällä ostan 25 litran säkin Biolanin luonnonlannoitetta, sillä lannoitan taimet ja ne joille ei komposti riitä.

Kalkitus riittää tehdä noin 4 vuoden välein, koska eloperäinen lannoitus ylläpitää maan korkeampaa pH:ta.

Multa tulee suurimmaksi osaksi kompostista, vain taimille ostan kaupasta.

Mitään torjunta-aineita en käytä.

Jonkin verran menee rahaa siemeniin ja taimiin. Paljon lisään kasveja eri tavoin itse, kerään siemeniä ja pistokkaita omista kasveista, hyödynnän aleja ja taimenvaihtotapahtumia ym.

Terassia ei ole.

Ei isokaan puutarha niele hulluna rahaa. Suurin investointi on ollut laadukkaat ja toimivat työkalut, jotka taas kestää ns. ikuisesti. Se on vain tuollaista markkinavoimien luomaa mielikuvaa, että pitää olla koko ajan jotain ostamassa puutarhaan. Toki omavaraisuus vaatii vaivaa ja osaamista, ei se ihan tuosta noin vain onnistu, mutta on mahdollista. 🙂

Rahaa paloi aluksi paljon, kun piti kokeilla kaikenmoisia punahattuja, ritarinkannuksia, gladioluksia, daalioita, lumipalloheisipensaita, alppiruusuja, lumikärhöjä, köynnösruusuja, maanpeittoruusuja, jaloruusuja, päärynäpuita, kirsikkapuita, erilaisia omenapuita...

Nykyään riittää säkillinen lannoitetta vuodessa ja toki aikaa. Kaikki vähänkin arat tai erikoiset kasvit ovat kummasti kadonneet pihaltani, enkä enää laajenna kasvivalikoimaani (toki siirtelen pistokkaita muihin kukkapenkkeihin). Pionit, sormustinkukat, akileijat, kuunliljat, unikot, nauhukset, kalliokielot, syysleimut ja monenlaiset sipulikukat nousevat vuodesta toiseen  ja ne pensaat ja puut, jotka menestyivät alunperin, menestyvät näköjään edelleenkin.