Ihan tavalliset ihmiset Jooa ja Kanerva on olleet sinkkuja vasten tahtoaan koko ikänsä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukeudun itse n. 10 % kauniimmista naisista ja tämä on niin väärää tietoa. Seurustelen miehen kanssa 7 vuotta joka tasoltaan on ehkä 2 (minua päätä lyhyempi, pullukka, hiukset osittain karistuneet päästä pois) ja en lähde muiden miesten matkaan vaikka olen "suositumpi" ja ehdotuksia tulee. Ymmärrätkö miksi? Koska on olemassa henkinen yhteensopivuus ja se että miehellä on niin hyvä, auttavainen, kiltti personaallisuus ja kaiken lisäksi samanlainen moraali kuin itsellä ja rakastaa myös eläimiä ja luontoa. Myös kemia on hyvä. Luuletko että vaihdan miestä sen takia että ns. komeampi osuu vastaan? En koska melkein jokainen mies on tasoteorian mukaan häntä komeampi ja on tullut myös ns. miesmalleja vastaan.

Saanko kysyä, miten tapasitte?

Netissä, olin deittailupalstalla, jossa voi valita mielenkiinnonkohteet ja näihin on eri palstoja. Olin luonto ja eläimet ja runous ja vastaavilla palstoilla. Hän alkoi kirjoittaan minulle itsestään ja elämästään, en juuri vastaillut, silti hän kirjoitteli minulle ehkä n. 6 kk, kunnes aloin miettiä että hetkonen, tämä henkilö kirjoittelee minulle yhä päivittäin pitkiä viestejä, joissa on oikeaa asiaa. Olin kyllästynyt miehiin ja tavannut suurimman osan ennen livenä, aloin vastailla takaisin ja kiinnyin häneen. Lopulta kun tavattiin petyin hänen ulkonäköön ensin, mutta muutamien tuntien päästä huomasin että meillä onkin kemiaa ja yhdistin keskustelut henkilöön. Lisäksi mies ei tehnyt ikinä itse seksiin ensimmäistä aloitetta, minä lopulta tein. Tämäkin oli mukavaa, sillä olin aiemmin elämässä kokenut painostusta. Nyt on ihanan rauhallista, seesteellistä, ei draamaa, ei mustasukkaisuutta, ei ongelmia.

Lisäksi minä olen häntä varakkaampi,mutta hän huomioi minua teoillaan silti paljon paremmin kuin aiemmat miehet. Hän myös ostaa lahjoja syntymäpäivinä ja saattaa ostaa kukkia tmvs ilman syytä. (ja nuo lahjat ehkä syntymäpäivänä  ja yleensä max 10-20 e arvoisia mutta hei! hän käyttää vähistä rahoistaan enemmän kuin aiemmat miehet (esim. mustasukkainen narsisti, toki komea), jotka unohtaneet syntymäpäivät ja muut/eivät välittäneet).

Onneksi olkoon. Olen jopa vähän kateellinen.

Oletko nainen? Uskon että kuka tahansa nainen voi saada välittävän miehen, jos ei tyydy ensimmäiseen joka unohtaa merkkipäivät ja ei muutenkaan välitä.

Mies. Taidat olla yllättynyt.

Olen kyllä, koska minulla meni n. 8-9 v aikaa löytää mukava ja kiltti mies, mutta varmaan vaikean lapsuuden takia ensin ihastuin pariin väärään henkilöön, joista toinen esimerkiksi esitti ihanaa kiltti ja mukavaa ihmistä n. vuoden ajan kunnes alkoi väkivalta kodin sisällä. Ulospäin oli kaikille mahtava ja karismaattinen mies. "Kilttejäkin" tuli sellaisia kyllä vastaan joilla oli ennakkoluuloja naisia kohtaan ja kummallisia rajoittuneita ja vääristyneitä ajatuksia tai sitten olisi pitänyt seksiä harrastaa jo muutaman tapaamisen jälkeen, kun taas itse haluaisin tuntea edes muutaman kuukauden/asioiden tapahtuvan luonnollisesti kun kumpikin valmis. Yksikin kyseli 5 kahvittelun jälkeen että milloin olisi seksiä, loppui tapailu. Vaikka olen todella seksuaalinen ihminen, mutta vain parisuhteessa, kun minä tarvitsen tunteetkin mukaan.

Kanervan ongelma: Harhaluulot omasta tasosta ja nirsous

Jooan ongelma: Naisten harhaluulot omasta tasosta ja naisten nirsous

Vierailija kirjoitti:

Kanervan ongelma: Harhaluulot omasta tasosta ja nirsous

Jooan ongelma: Naisten harhaluulot omasta tasosta ja naisten nirsous

Taas se että kaikki miestenkin ongelmat on jollain tasolla naisen syy. Sama kun yh-äitejä haukutaan vaikka oli se vanhempi joka jäi. Ja jos mies raiskaa, on sekin naisen syy. Ihan sama mitä, niin naisten syy. Sairasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukeudun itse n. 10 % kauniimmista naisista ja tämä on niin väärää tietoa. Seurustelen miehen kanssa 7 vuotta joka tasoltaan on ehkä 2 (minua päätä lyhyempi, pullukka, hiukset osittain karistuneet päästä pois) ja en lähde muiden miesten matkaan vaikka olen "suositumpi" ja ehdotuksia tulee. Ymmärrätkö miksi? Koska on olemassa henkinen yhteensopivuus ja se että miehellä on niin hyvä, auttavainen, kiltti personaallisuus ja kaiken lisäksi samanlainen moraali kuin itsellä ja rakastaa myös eläimiä ja luontoa. Myös kemia on hyvä. Luuletko että vaihdan miestä sen takia että ns. komeampi osuu vastaan? En koska melkein jokainen mies on tasoteorian mukaan häntä komeampi ja on tullut myös ns. miesmalleja vastaan.

Saanko kysyä, miten tapasitte?

Netissä, olin deittailupalstalla, jossa voi valita mielenkiinnonkohteet ja näihin on eri palstoja. Olin luonto ja eläimet ja runous ja vastaavilla palstoilla. Hän alkoi kirjoittaan minulle itsestään ja elämästään, en juuri vastaillut, silti hän kirjoitteli minulle ehkä n. 6 kk, kunnes aloin miettiä että hetkonen, tämä henkilö kirjoittelee minulle yhä päivittäin pitkiä viestejä, joissa on oikeaa asiaa. Olin kyllästynyt miehiin ja tavannut suurimman osan ennen livenä, aloin vastailla takaisin ja kiinnyin häneen. Lopulta kun tavattiin petyin hänen ulkonäköön ensin, mutta muutamien tuntien päästä huomasin että meillä onkin kemiaa ja yhdistin keskustelut henkilöön. Lisäksi mies ei tehnyt ikinä itse seksiin ensimmäistä aloitetta, minä lopulta tein. Tämäkin oli mukavaa, sillä olin aiemmin elämässä kokenut painostusta. Nyt on ihanan rauhallista, seesteellistä, ei draamaa, ei mustasukkaisuutta, ei ongelmia.

Lisäksi minä olen häntä varakkaampi,mutta hän huomioi minua teoillaan silti paljon paremmin kuin aiemmat miehet. Hän myös ostaa lahjoja syntymäpäivinä ja saattaa ostaa kukkia tmvs ilman syytä. (ja nuo lahjat ehkä syntymäpäivänä  ja yleensä max 10-20 e arvoisia mutta hei! hän käyttää vähistä rahoistaan enemmän kuin aiemmat miehet (esim. mustasukkainen narsisti, toki komea), jotka unohtaneet syntymäpäivät ja muut/eivät välittäneet).

Onneksi olkoon. Olen jopa vähän kateellinen.

Oletko nainen? Uskon että kuka tahansa nainen voi saada välittävän miehen, jos ei tyydy ensimmäiseen joka unohtaa merkkipäivät ja ei muutenkaan välitä.

Mies. Taidat olla yllättynyt.

Olen kyllä, koska minulla meni n. 8-9 v aikaa löytää mukava ja kiltti mies, mutta varmaan vaikean lapsuuden takia ensin ihastuin pariin väärään henkilöön, joista toinen esimerkiksi esitti ihanaa kiltti ja mukavaa ihmistä n. vuoden ajan kunnes alkoi väkivalta kodin sisällä. Ulospäin oli kaikille mahtava ja karismaattinen mies. "Kilttejäkin" tuli sellaisia kyllä vastaan joilla oli ennakkoluuloja naisia kohtaan ja kummallisia rajoittuneita ja vääristyneitä ajatuksia tai sitten olisi pitänyt seksiä harrastaa jo muutaman tapaamisen jälkeen, kun taas itse haluaisin tuntea edes muutaman kuukauden/asioiden tapahtuvan luonnollisesti kun kumpikin valmis. Yksikin kyseli 5 kahvittelun jälkeen että milloin olisi seksiä, loppui tapailu. Vaikka olen todella seksuaalinen ihminen, mutta vain parisuhteessa, kun minä tarvitsen tunteetkin mukaan.

Yllätys, yllätys. Vaikea lapsuus täälläkin. Lähinnä tuen puutteen, koulukiusaamisen, syrjinnän, ynnä muiden kivojen sattumusten ansiosta. Lopputuloksena vaikea masennus, syrjäytyminen, yksinäisyys, pitkiä jaksoja työttömänä ja työkyvyttömänä. Melkeinpä huvittavaa, kuinka mitättömäksi ja merkityksettömäksi työtön tai työkyvytön ihminen onnistutaan Suomessa saamaan itsensä tuntemaan - mutta vain melkein. Olen herkkä - ehkä liiankin. Osa varmaan luonteen takia, mutta varmaan osittain kokemusten myötä. Ei juurikaan enää uskoa tulevaisuuteen. Lähinnä päivä kerrallaan koettaa elää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukeudun itse n. 10 % kauniimmista naisista ja tämä on niin väärää tietoa. Seurustelen miehen kanssa 7 vuotta joka tasoltaan on ehkä 2 (minua päätä lyhyempi, pullukka, hiukset osittain karistuneet päästä pois) ja en lähde muiden miesten matkaan vaikka olen "suositumpi" ja ehdotuksia tulee. Ymmärrätkö miksi? Koska on olemassa henkinen yhteensopivuus ja se että miehellä on niin hyvä, auttavainen, kiltti personaallisuus ja kaiken lisäksi samanlainen moraali kuin itsellä ja rakastaa myös eläimiä ja luontoa. Myös kemia on hyvä. Luuletko että vaihdan miestä sen takia että ns. komeampi osuu vastaan? En koska melkein jokainen mies on tasoteorian mukaan häntä komeampi ja on tullut myös ns. miesmalleja vastaan.

Saanko kysyä, miten tapasitte?

Netissä, olin deittailupalstalla, jossa voi valita mielenkiinnonkohteet ja näihin on eri palstoja. Olin luonto ja eläimet ja runous ja vastaavilla palstoilla. Hän alkoi kirjoittaan minulle itsestään ja elämästään, en juuri vastaillut, silti hän kirjoitteli minulle ehkä n. 6 kk, kunnes aloin miettiä että hetkonen, tämä henkilö kirjoittelee minulle yhä päivittäin pitkiä viestejä, joissa on oikeaa asiaa. Olin kyllästynyt miehiin ja tavannut suurimman osan ennen livenä, aloin vastailla takaisin ja kiinnyin häneen. Lopulta kun tavattiin petyin hänen ulkonäköön ensin, mutta muutamien tuntien päästä huomasin että meillä onkin kemiaa ja yhdistin keskustelut henkilöön. Lisäksi mies ei tehnyt ikinä itse seksiin ensimmäistä aloitetta, minä lopulta tein. Tämäkin oli mukavaa, sillä olin aiemmin elämässä kokenut painostusta. Nyt on ihanan rauhallista, seesteellistä, ei draamaa, ei mustasukkaisuutta, ei ongelmia.

Lisäksi minä olen häntä varakkaampi,mutta hän huomioi minua teoillaan silti paljon paremmin kuin aiemmat miehet. Hän myös ostaa lahjoja syntymäpäivinä ja saattaa ostaa kukkia tmvs ilman syytä. (ja nuo lahjat ehkä syntymäpäivänä  ja yleensä max 10-20 e arvoisia mutta hei! hän käyttää vähistä rahoistaan enemmän kuin aiemmat miehet (esim. mustasukkainen narsisti, toki komea), jotka unohtaneet syntymäpäivät ja muut/eivät välittäneet).

Onneksi olkoon. Olen jopa vähän kateellinen.

Oletko nainen? Uskon että kuka tahansa nainen voi saada välittävän miehen, jos ei tyydy ensimmäiseen joka unohtaa merkkipäivät ja ei muutenkaan välitä.

Mies. Taidat olla yllättynyt.

Olen kyllä, koska minulla meni n. 8-9 v aikaa löytää mukava ja kiltti mies, mutta varmaan vaikean lapsuuden takia ensin ihastuin pariin väärään henkilöön, joista toinen esimerkiksi esitti ihanaa kiltti ja mukavaa ihmistä n. vuoden ajan kunnes alkoi väkivalta kodin sisällä. Ulospäin oli kaikille mahtava ja karismaattinen mies. "Kilttejäkin" tuli sellaisia kyllä vastaan joilla oli ennakkoluuloja naisia kohtaan ja kummallisia rajoittuneita ja vääristyneitä ajatuksia tai sitten olisi pitänyt seksiä harrastaa jo muutaman tapaamisen jälkeen, kun taas itse haluaisin tuntea edes muutaman kuukauden/asioiden tapahtuvan luonnollisesti kun kumpikin valmis. Yksikin kyseli 5 kahvittelun jälkeen että milloin olisi seksiä, loppui tapailu. Vaikka olen todella seksuaalinen ihminen, mutta vain parisuhteessa, kun minä tarvitsen tunteetkin mukaan.

Yllätys, yllätys. Vaikea lapsuus täälläkin. Lähinnä tuen puutteen, koulukiusaamisen, syrjinnän, ynnä muiden kivojen sattumusten ansiosta. Lopputuloksena vaikea masennus, syrjäytyminen, yksinäisyys, pitkiä jaksoja työttömänä ja työkyvyttömänä. Melkeinpä huvittavaa, kuinka mitättömäksi ja merkityksettömäksi työtön tai työkyvytön ihminen onnistutaan Suomessa saamaan itsensä tuntemaan - mutta vain melkein. Olen herkkä - ehkä liiankin. Osa varmaan luonteen takia, mutta varmaan osittain kokemusten myötä. Ei juurikaan enää uskoa tulevaisuuteen. Lähinnä päivä kerrallaan koettaa elää.

Todella harmi kuulla. Suomi on helppo paikka elää niin kauan kuin menee ns. hyvin. Jos kohtaat vastoinkäymisiä, on vaikea saada apua ja/tai ymmärrystä. Itse olen samanlainen, erittäin herkkä ja lisäksi olen ollut masentunut pitkiä aikoja huonojen kokemusten takia. Siksi olen pyrkinyt elämääni viemään mahdollisimman seesteiseen ja stressittömään suuntaan ja yrittänyt olla stressaamatta ns. maallisista asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukeudun itse n. 10 % kauniimmista naisista ja tämä on niin väärää tietoa. Seurustelen miehen kanssa 7 vuotta joka tasoltaan on ehkä 2 (minua päätä lyhyempi, pullukka, hiukset osittain karistuneet päästä pois) ja en lähde muiden miesten matkaan vaikka olen "suositumpi" ja ehdotuksia tulee. Ymmärrätkö miksi? Koska on olemassa henkinen yhteensopivuus ja se että miehellä on niin hyvä, auttavainen, kiltti personaallisuus ja kaiken lisäksi samanlainen moraali kuin itsellä ja rakastaa myös eläimiä ja luontoa. Myös kemia on hyvä. Luuletko että vaihdan miestä sen takia että ns. komeampi osuu vastaan? En koska melkein jokainen mies on tasoteorian mukaan häntä komeampi ja on tullut myös ns. miesmalleja vastaan.

Saanko kysyä, miten tapasitte?

Netissä, olin deittailupalstalla, jossa voi valita mielenkiinnonkohteet ja näihin on eri palstoja. Olin luonto ja eläimet ja runous ja vastaavilla palstoilla. Hän alkoi kirjoittaan minulle itsestään ja elämästään, en juuri vastaillut, silti hän kirjoitteli minulle ehkä n. 6 kk, kunnes aloin miettiä että hetkonen, tämä henkilö kirjoittelee minulle yhä päivittäin pitkiä viestejä, joissa on oikeaa asiaa. Olin kyllästynyt miehiin ja tavannut suurimman osan ennen livenä, aloin vastailla takaisin ja kiinnyin häneen. Lopulta kun tavattiin petyin hänen ulkonäköön ensin, mutta muutamien tuntien päästä huomasin että meillä onkin kemiaa ja yhdistin keskustelut henkilöön. Lisäksi mies ei tehnyt ikinä itse seksiin ensimmäistä aloitetta, minä lopulta tein. Tämäkin oli mukavaa, sillä olin aiemmin elämässä kokenut painostusta. Nyt on ihanan rauhallista, seesteellistä, ei draamaa, ei mustasukkaisuutta, ei ongelmia.

Lisäksi minä olen häntä varakkaampi,mutta hän huomioi minua teoillaan silti paljon paremmin kuin aiemmat miehet. Hän myös ostaa lahjoja syntymäpäivinä ja saattaa ostaa kukkia tmvs ilman syytä. (ja nuo lahjat ehkä syntymäpäivänä  ja yleensä max 10-20 e arvoisia mutta hei! hän käyttää vähistä rahoistaan enemmän kuin aiemmat miehet (esim. mustasukkainen narsisti, toki komea), jotka unohtaneet syntymäpäivät ja muut/eivät välittäneet).

Onneksi olkoon. Olen jopa vähän kateellinen.

Oletko nainen? Uskon että kuka tahansa nainen voi saada välittävän miehen, jos ei tyydy ensimmäiseen joka unohtaa merkkipäivät ja ei muutenkaan välitä.

Mies. Taidat olla yllättynyt.

Olen kyllä, koska minulla meni n. 8-9 v aikaa löytää mukava ja kiltti mies, mutta varmaan vaikean lapsuuden takia ensin ihastuin pariin väärään henkilöön, joista toinen esimerkiksi esitti ihanaa kiltti ja mukavaa ihmistä n. vuoden ajan kunnes alkoi väkivalta kodin sisällä. Ulospäin oli kaikille mahtava ja karismaattinen mies. "Kilttejäkin" tuli sellaisia kyllä vastaan joilla oli ennakkoluuloja naisia kohtaan ja kummallisia rajoittuneita ja vääristyneitä ajatuksia tai sitten olisi pitänyt seksiä harrastaa jo muutaman tapaamisen jälkeen, kun taas itse haluaisin tuntea edes muutaman kuukauden/asioiden tapahtuvan luonnollisesti kun kumpikin valmis. Yksikin kyseli 5 kahvittelun jälkeen että milloin olisi seksiä, loppui tapailu. Vaikka olen todella seksuaalinen ihminen, mutta vain parisuhteessa, kun minä tarvitsen tunteetkin mukaan.

Yllätys, yllätys. Vaikea lapsuus täälläkin. Lähinnä tuen puutteen, koulukiusaamisen, syrjinnän, ynnä muiden kivojen sattumusten ansiosta. Lopputuloksena vaikea masennus, syrjäytyminen, yksinäisyys, pitkiä jaksoja työttömänä ja työkyvyttömänä. Melkeinpä huvittavaa, kuinka mitättömäksi ja merkityksettömäksi työtön tai työkyvytön ihminen onnistutaan Suomessa saamaan itsensä tuntemaan - mutta vain melkein. Olen herkkä - ehkä liiankin. Osa varmaan luonteen takia, mutta varmaan osittain kokemusten myötä. Ei juurikaan enää uskoa tulevaisuuteen. Lähinnä päivä kerrallaan koettaa elää.

Todella harmi kuulla. Suomi on helppo paikka elää niin kauan kuin menee ns. hyvin. Jos kohtaat vastoinkäymisiä, on vaikea saada apua ja/tai ymmärrystä. Itse olen samanlainen, erittäin herkkä ja lisäksi olen ollut masentunut pitkiä aikoja huonojen kokemusten takia. Siksi olen pyrkinyt elämääni viemään mahdollisimman seesteiseen ja stressittömään suuntaan ja yrittänyt olla stressaamatta ns. maallisista asioista.

Ja suomalaiset ovat todella hyviä potkimaan toisiaan. Ja varsinkin heikompiaan. Tai niitä, jotka vaikuttavat heikommilta. Eikä tuokaan sinänsä se ongelma ole. Ongelma omalla kohdalla oli ennemminkin se, että muut katsoivat vierestä, eivätkä tehneet mitään. Ainakin ne, jotka eivät osallistuneet siihen "hauskanpitoon". Bonuksena, aina kun yritti tuoda asiaa jollain lailla esille, sanottiin vain että älä valita tai jotain muuta hyödyllistä. Paras taisi olla isäni tokaisema "et voi olettaa muiden toimivan sinun tahtosi mukaan" (en tarkkaa sanamuotoa muista) - ja se "tahto" oli käytännössä luokkaa "älä lyö". Että sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukeudun itse n. 10 % kauniimmista naisista ja tämä on niin väärää tietoa. Seurustelen miehen kanssa 7 vuotta joka tasoltaan on ehkä 2 (minua päätä lyhyempi, pullukka, hiukset osittain karistuneet päästä pois) ja en lähde muiden miesten matkaan vaikka olen "suositumpi" ja ehdotuksia tulee. Ymmärrätkö miksi? Koska on olemassa henkinen yhteensopivuus ja se että miehellä on niin hyvä, auttavainen, kiltti personaallisuus ja kaiken lisäksi samanlainen moraali kuin itsellä ja rakastaa myös eläimiä ja luontoa. Myös kemia on hyvä. Luuletko että vaihdan miestä sen takia että ns. komeampi osuu vastaan? En koska melkein jokainen mies on tasoteorian mukaan häntä komeampi ja on tullut myös ns. miesmalleja vastaan.

Saanko kysyä, miten tapasitte?

Netissä, olin deittailupalstalla, jossa voi valita mielenkiinnonkohteet ja näihin on eri palstoja. Olin luonto ja eläimet ja runous ja vastaavilla palstoilla. Hän alkoi kirjoittaan minulle itsestään ja elämästään, en juuri vastaillut, silti hän kirjoitteli minulle ehkä n. 6 kk, kunnes aloin miettiä että hetkonen, tämä henkilö kirjoittelee minulle yhä päivittäin pitkiä viestejä, joissa on oikeaa asiaa. Olin kyllästynyt miehiin ja tavannut suurimman osan ennen livenä, aloin vastailla takaisin ja kiinnyin häneen. Lopulta kun tavattiin petyin hänen ulkonäköön ensin, mutta muutamien tuntien päästä huomasin että meillä onkin kemiaa ja yhdistin keskustelut henkilöön. Lisäksi mies ei tehnyt ikinä itse seksiin ensimmäistä aloitetta, minä lopulta tein. Tämäkin oli mukavaa, sillä olin aiemmin elämässä kokenut painostusta. Nyt on ihanan rauhallista, seesteellistä, ei draamaa, ei mustasukkaisuutta, ei ongelmia.

Lisäksi minä olen häntä varakkaampi,mutta hän huomioi minua teoillaan silti paljon paremmin kuin aiemmat miehet. Hän myös ostaa lahjoja syntymäpäivinä ja saattaa ostaa kukkia tmvs ilman syytä. (ja nuo lahjat ehkä syntymäpäivänä  ja yleensä max 10-20 e arvoisia mutta hei! hän käyttää vähistä rahoistaan enemmän kuin aiemmat miehet (esim. mustasukkainen narsisti, toki komea), jotka unohtaneet syntymäpäivät ja muut/eivät välittäneet).

Onneksi olkoon. Olen jopa vähän kateellinen.

Oletko nainen? Uskon että kuka tahansa nainen voi saada välittävän miehen, jos ei tyydy ensimmäiseen joka unohtaa merkkipäivät ja ei muutenkaan välitä.

Mies. Taidat olla yllättynyt.

Olen kyllä, koska minulla meni n. 8-9 v aikaa löytää mukava ja kiltti mies, mutta varmaan vaikean lapsuuden takia ensin ihastuin pariin väärään henkilöön, joista toinen esimerkiksi esitti ihanaa kiltti ja mukavaa ihmistä n. vuoden ajan kunnes alkoi väkivalta kodin sisällä. Ulospäin oli kaikille mahtava ja karismaattinen mies. "Kilttejäkin" tuli sellaisia kyllä vastaan joilla oli ennakkoluuloja naisia kohtaan ja kummallisia rajoittuneita ja vääristyneitä ajatuksia tai sitten olisi pitänyt seksiä harrastaa jo muutaman tapaamisen jälkeen, kun taas itse haluaisin tuntea edes muutaman kuukauden/asioiden tapahtuvan luonnollisesti kun kumpikin valmis. Yksikin kyseli 5 kahvittelun jälkeen että milloin olisi seksiä, loppui tapailu. Vaikka olen todella seksuaalinen ihminen, mutta vain parisuhteessa, kun minä tarvitsen tunteetkin mukaan.

Yllätys, yllätys. Vaikea lapsuus täälläkin. Lähinnä tuen puutteen, koulukiusaamisen, syrjinnän, ynnä muiden kivojen sattumusten ansiosta. Lopputuloksena vaikea masennus, syrjäytyminen, yksinäisyys, pitkiä jaksoja työttömänä ja työkyvyttömänä. Melkeinpä huvittavaa, kuinka mitättömäksi ja merkityksettömäksi työtön tai työkyvytön ihminen onnistutaan Suomessa saamaan itsensä tuntemaan - mutta vain melkein. Olen herkkä - ehkä liiankin. Osa varmaan luonteen takia, mutta varmaan osittain kokemusten myötä. Ei juurikaan enää uskoa tulevaisuuteen. Lähinnä päivä kerrallaan koettaa elää.

Todella harmi kuulla. Suomi on helppo paikka elää niin kauan kuin menee ns. hyvin. Jos kohtaat vastoinkäymisiä, on vaikea saada apua ja/tai ymmärrystä. Itse olen samanlainen, erittäin herkkä ja lisäksi olen ollut masentunut pitkiä aikoja huonojen kokemusten takia. Siksi olen pyrkinyt elämääni viemään mahdollisimman seesteiseen ja stressittömään suuntaan ja yrittänyt olla stressaamatta ns. maallisista asioista.

Ja suomalaiset ovat todella hyviä potkimaan toisiaan. Ja varsinkin heikompiaan. Tai niitä, jotka vaikuttavat heikommilta. Eikä tuokaan sinänsä se ongelma ole. Ongelma omalla kohdalla oli ennemminkin se, että muut katsoivat vierestä, eivätkä tehneet mitään. Ainakin ne, jotka eivät osallistuneet siihen "hauskanpitoon". Bonuksena, aina kun yritti tuoda asiaa jollain lailla esille, sanottiin vain että älä valita tai jotain muuta hyödyllistä. Paras taisi olla isäni tokaisema "et voi olettaa muiden toimivan sinun tahtosi mukaan" (en tarkkaa sanamuotoa muista) - ja se "tahto" oli käytännössä luokkaa "älä lyö". Että sellaista.

Koulukiusattu itsekin ja hakattu myös koulussa. Miksiköhän Suomessa saa lapsia hakata koulussa, mutta aikuisia ei ns saisi hakata/on uhka rikosilmoitukselle. Ainakin itseäni hakattiin koulussa ja opettajien vastaus oli että minun vaihtaa koulua, vanhempien vastaus oli ei varaa muuttaa omakotitalo juuri rakennettu tänne ja kukaan ei sitten tehnyt mitään. "Älä aina itke" oli vastaus. Nyt tämä taas kyllä poikkeaa palstan aiheesta, johon ei voi muuta sanoa kun kukaan emme tiedä syytä miksi ovat sinkkuja. Ovatko kohdanneet koko ajan epäsopivia ja huonoja kumppaneita eli ns. huono tuuri kuten itsellä oli vuosia, ovatko yrittäneet tarpeeksi, ovatko luovuttaneet, onko liika vääristyneet ajatukset vai ovatko nirsoja jne. Kukaan ei tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukeudun itse n. 10 % kauniimmista naisista ja tämä on niin väärää tietoa. Seurustelen miehen kanssa 7 vuotta joka tasoltaan on ehkä 2 (minua päätä lyhyempi, pullukka, hiukset osittain karistuneet päästä pois) ja en lähde muiden miesten matkaan vaikka olen "suositumpi" ja ehdotuksia tulee. Ymmärrätkö miksi? Koska on olemassa henkinen yhteensopivuus ja se että miehellä on niin hyvä, auttavainen, kiltti personaallisuus ja kaiken lisäksi samanlainen moraali kuin itsellä ja rakastaa myös eläimiä ja luontoa. Myös kemia on hyvä. Luuletko että vaihdan miestä sen takia että ns. komeampi osuu vastaan? En koska melkein jokainen mies on tasoteorian mukaan häntä komeampi ja on tullut myös ns. miesmalleja vastaan.

Saanko kysyä, miten tapasitte?

Netissä, olin deittailupalstalla, jossa voi valita mielenkiinnonkohteet ja näihin on eri palstoja. Olin luonto ja eläimet ja runous ja vastaavilla palstoilla. Hän alkoi kirjoittaan minulle itsestään ja elämästään, en juuri vastaillut, silti hän kirjoitteli minulle ehkä n. 6 kk, kunnes aloin miettiä että hetkonen, tämä henkilö kirjoittelee minulle yhä päivittäin pitkiä viestejä, joissa on oikeaa asiaa. Olin kyllästynyt miehiin ja tavannut suurimman osan ennen livenä, aloin vastailla takaisin ja kiinnyin häneen. Lopulta kun tavattiin petyin hänen ulkonäköön ensin, mutta muutamien tuntien päästä huomasin että meillä onkin kemiaa ja yhdistin keskustelut henkilöön. Lisäksi mies ei tehnyt ikinä itse seksiin ensimmäistä aloitetta, minä lopulta tein. Tämäkin oli mukavaa, sillä olin aiemmin elämässä kokenut painostusta. Nyt on ihanan rauhallista, seesteellistä, ei draamaa, ei mustasukkaisuutta, ei ongelmia.

Lisäksi minä olen häntä varakkaampi,mutta hän huomioi minua teoillaan silti paljon paremmin kuin aiemmat miehet. Hän myös ostaa lahjoja syntymäpäivinä ja saattaa ostaa kukkia tmvs ilman syytä. (ja nuo lahjat ehkä syntymäpäivänä  ja yleensä max 10-20 e arvoisia mutta hei! hän käyttää vähistä rahoistaan enemmän kuin aiemmat miehet (esim. mustasukkainen narsisti, toki komea), jotka unohtaneet syntymäpäivät ja muut/eivät välittäneet).

Onneksi olkoon. Olen jopa vähän kateellinen.

Oletko nainen? Uskon että kuka tahansa nainen voi saada välittävän miehen, jos ei tyydy ensimmäiseen joka unohtaa merkkipäivät ja ei muutenkaan välitä.

Mies. Taidat olla yllättynyt.

Olen kyllä, koska minulla meni n. 8-9 v aikaa löytää mukava ja kiltti mies, mutta varmaan vaikean lapsuuden takia ensin ihastuin pariin väärään henkilöön, joista toinen esimerkiksi esitti ihanaa kiltti ja mukavaa ihmistä n. vuoden ajan kunnes alkoi väkivalta kodin sisällä. Ulospäin oli kaikille mahtava ja karismaattinen mies. "Kilttejäkin" tuli sellaisia kyllä vastaan joilla oli ennakkoluuloja naisia kohtaan ja kummallisia rajoittuneita ja vääristyneitä ajatuksia tai sitten olisi pitänyt seksiä harrastaa jo muutaman tapaamisen jälkeen, kun taas itse haluaisin tuntea edes muutaman kuukauden/asioiden tapahtuvan luonnollisesti kun kumpikin valmis. Yksikin kyseli 5 kahvittelun jälkeen että milloin olisi seksiä, loppui tapailu. Vaikka olen todella seksuaalinen ihminen, mutta vain parisuhteessa, kun minä tarvitsen tunteetkin mukaan.

Yllätys, yllätys. Vaikea lapsuus täälläkin. Lähinnä tuen puutteen, koulukiusaamisen, syrjinnän, ynnä muiden kivojen sattumusten ansiosta. Lopputuloksena vaikea masennus, syrjäytyminen, yksinäisyys, pitkiä jaksoja työttömänä ja työkyvyttömänä. Melkeinpä huvittavaa, kuinka mitättömäksi ja merkityksettömäksi työtön tai työkyvytön ihminen onnistutaan Suomessa saamaan itsensä tuntemaan - mutta vain melkein. Olen herkkä - ehkä liiankin. Osa varmaan luonteen takia, mutta varmaan osittain kokemusten myötä. Ei juurikaan enää uskoa tulevaisuuteen. Lähinnä päivä kerrallaan koettaa elää.

Todella harmi kuulla. Suomi on helppo paikka elää niin kauan kuin menee ns. hyvin. Jos kohtaat vastoinkäymisiä, on vaikea saada apua ja/tai ymmärrystä. Itse olen samanlainen, erittäin herkkä ja lisäksi olen ollut masentunut pitkiä aikoja huonojen kokemusten takia. Siksi olen pyrkinyt elämääni viemään mahdollisimman seesteiseen ja stressittömään suuntaan ja yrittänyt olla stressaamatta ns. maallisista asioista.

Ja suomalaiset ovat todella hyviä potkimaan toisiaan. Ja varsinkin heikompiaan. Tai niitä, jotka vaikuttavat heikommilta. Eikä tuokaan sinänsä se ongelma ole. Ongelma omalla kohdalla oli ennemminkin se, että muut katsoivat vierestä, eivätkä tehneet mitään. Ainakin ne, jotka eivät osallistuneet siihen "hauskanpitoon". Bonuksena, aina kun yritti tuoda asiaa jollain lailla esille, sanottiin vain että älä valita tai jotain muuta hyödyllistä. Paras taisi olla isäni tokaisema "et voi olettaa muiden toimivan sinun tahtosi mukaan" (en tarkkaa sanamuotoa muista) - ja se "tahto" oli käytännössä luokkaa "älä lyö". Että sellaista.

Koulukiusattu itsekin ja hakattu myös koulussa. Miksiköhän Suomessa saa lapsia hakata koulussa, mutta aikuisia ei ns saisi hakata/on uhka rikosilmoitukselle. Ainakin itseäni hakattiin koulussa ja opettajien vastaus oli että minun vaihtaa koulua, vanhempien vastaus oli ei varaa muuttaa omakotitalo juuri rakennettu tänne ja kukaan ei sitten tehnyt mitään. "Älä aina itke" oli vastaus. Nyt tämä taas kyllä poikkeaa palstan aiheesta, johon ei voi muuta sanoa kun kukaan emme tiedä syytä miksi ovat sinkkuja. Ovatko kohdanneet koko ajan epäsopivia ja huonoja kumppaneita eli ns. huono tuuri kuten itsellä oli vuosia, ovatko yrittäneet tarpeeksi, ovatko luovuttaneet, onko liika vääristyneet ajatukset vai ovatko nirsoja jne. Kukaan ei tiedä.

Omalla kohdalla ihan kyllä luovutus. Tai kyllästyminen siihen, kun ei vastakaikua saa. Vie ne itsetunnon rippeetkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"kyllä itseään pitäisi osata rakastaa ennen kuin ...blaa blaa"

Olen todella väsynyt tähän ajatukseen, että ihmisten pitää olla ehdottamasti valmiita, kypsiä, kaikki lapsellisuudet pitää olla käsitelty, itseluottamus tapissa jne. ennen kuin voi ryhtyä parisuhteeseen. Kahden aikuisen läheisin suhdehan on juuri se paikka, jossa voi kasvaa. Siinä vaan pitää antaa itselle ja kumppanille lupa olla keskeneräisiä. Apua saa hakea, mutta silti, kasvuvaraa on kaikilla. Eikä tarvitse ajatella, että ihan sama, pärjään aivan yhtä hyvin yksinkin, vaan voi rehellisesti olla sitä mieltä, että kumppani toisi elämään paljon arvokasta mitä yksin eläjänä ei saa. 

Sitä tämä nyt kuitenkin on. Naisten ei tarvitse enää vain tyytyä johonkin. Nyt on omat rahat, oma kiva kerrostaloasunto ja oma elämä. Jos siihen tulee täydellinen mies, niin mikä ettei. Muutoin voi elää yksin. Miksi kukaan näinä aikoina alkaisi korjaamaan jotain keskeneräistä kumppania, kun voi odottaa valmista?

Tavallaan ymmärrän mitä tarkoitat mutta ihminen ei ole koskaan täysin "valmis". Muutumme ja kehitymme koko ajan läpi elämän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"kyllä itseään pitäisi osata rakastaa ennen kuin ...blaa blaa"

Olen todella väsynyt tähän ajatukseen, että ihmisten pitää olla ehdottamasti valmiita, kypsiä, kaikki lapsellisuudet pitää olla käsitelty, itseluottamus tapissa jne. ennen kuin voi ryhtyä parisuhteeseen. Kahden aikuisen läheisin suhdehan on juuri se paikka, jossa voi kasvaa. Siinä vaan pitää antaa itselle ja kumppanille lupa olla keskeneräisiä. Apua saa hakea, mutta silti, kasvuvaraa on kaikilla. Eikä tarvitse ajatella, että ihan sama, pärjään aivan yhtä hyvin yksinkin, vaan voi rehellisesti olla sitä mieltä, että kumppani toisi elämään paljon arvokasta mitä yksin eläjänä ei saa. 

Sitä tämä nyt kuitenkin on. Naisten ei tarvitse enää vain tyytyä johonkin. Nyt on omat rahat, oma kiva kerrostaloasunto ja oma elämä. Jos siihen tulee täydellinen mies, niin mikä ettei. Muutoin voi elää yksin. Miksi kukaan näinä aikoina alkaisi korjaamaan jotain keskeneräistä kumppania, kun voi odottaa valmista?

Tavallaan ymmärrän mitä tarkoitat mutta ihminen ei ole koskaan täysin "valmis". Muutumme ja kehitymme koko ajan läpi elämän.

Miksei miehet halua kehittyä?

Vierailija kirjoitti:

Ja jos nuoret miehet valittaa ettei seuraa löydy niin ne leimataan surutta samassa lehdistössä joksikin inceliksi joka ei seuraa ansaitsekaan eikä asiaa pohdita sen enempää. Hienot kaksoisstandardit taas kerran median feministeillä. 

Unohdin sen yhen ukon nimen joka oli jotain liki 40 eikä ollut koskaan suudellut. Ei ainakaan häntä kukaan leimannut inceliksi kun luin keskusteluja. Mutta hän olikin vähän semmoinen herkän oloinen peräkammarinpoika. Se miten oman sinkkuutensa esittää vaikuttaa paljon.

Luulen että tietyt asiat mitä Jooa sanoi haastattelussa (esim. pippurisumutteesta vitsailu ja ajatus että heti kun on sinkku luulee että naiset ryntää laumalla kohti) sai parin kommentoijan karvat nousemaan pystyyn. Mutta ei häntäkään suurimmaksi osaksi leimattu miksikään inceliksi. Enemmän MIEHET täällä ovat jankanneet ettei Jooa saa ketään ellei mene tyyliin salille. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kanervan ongelma: Harhaluulot omasta tasosta ja nirsous

Jooan ongelma: Naisten harhaluulot omasta tasosta ja naisten nirsous

Taas se että kaikki miestenkin ongelmat on jollain tasolla naisen syy. Sama kun yh-äitejä haukutaan vaikka oli se vanhempi joka jäi. Ja jos mies raiskaa, on sekin naisen syy. Ihan sama mitä, niin naisten syy. Sairasta.

Tästä on sanontakin: miehen syyttävä sormi on kompassi, joka löytää aina naisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"kyllä itseään pitäisi osata rakastaa ennen kuin ...blaa blaa"

Olen todella väsynyt tähän ajatukseen, että ihmisten pitää olla ehdottamasti valmiita, kypsiä, kaikki lapsellisuudet pitää olla käsitelty, itseluottamus tapissa jne. ennen kuin voi ryhtyä parisuhteeseen. Kahden aikuisen läheisin suhdehan on juuri se paikka, jossa voi kasvaa. Siinä vaan pitää antaa itselle ja kumppanille lupa olla keskeneräisiä. Apua saa hakea, mutta silti, kasvuvaraa on kaikilla. Eikä tarvitse ajatella, että ihan sama, pärjään aivan yhtä hyvin yksinkin, vaan voi rehellisesti olla sitä mieltä, että kumppani toisi elämään paljon arvokasta mitä yksin eläjänä ei saa. 

Sitä tämä nyt kuitenkin on. Naisten ei tarvitse enää vain tyytyä johonkin. Nyt on omat rahat, oma kiva kerrostaloasunto ja oma elämä. Jos siihen tulee täydellinen mies, niin mikä ettei. Muutoin voi elää yksin. Miksi kukaan näinä aikoina alkaisi korjaamaan jotain keskeneräistä kumppania, kun voi odottaa valmista?

Tavallaan ymmärrän mitä tarkoitat mutta ihminen ei ole koskaan täysin "valmis". Muutumme ja kehitymme koko ajan läpi elämän.

Monella miehellä kehittymisen paikka olisi se että näkee naiset ihmisinä. En ihmettele että vähänkin kokeneempi nainen ei viitsi jäädä sitä odottelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"kyllä itseään pitäisi osata rakastaa ennen kuin ...blaa blaa"

Olen todella väsynyt tähän ajatukseen, että ihmisten pitää olla ehdottamasti valmiita, kypsiä, kaikki lapsellisuudet pitää olla käsitelty, itseluottamus tapissa jne. ennen kuin voi ryhtyä parisuhteeseen. Kahden aikuisen läheisin suhdehan on juuri se paikka, jossa voi kasvaa. Siinä vaan pitää antaa itselle ja kumppanille lupa olla keskeneräisiä. Apua saa hakea, mutta silti, kasvuvaraa on kaikilla. Eikä tarvitse ajatella, että ihan sama, pärjään aivan yhtä hyvin yksinkin, vaan voi rehellisesti olla sitä mieltä, että kumppani toisi elämään paljon arvokasta mitä yksin eläjänä ei saa. 

Sitä tämä nyt kuitenkin on. Naisten ei tarvitse enää vain tyytyä johonkin. Nyt on omat rahat, oma kiva kerrostaloasunto ja oma elämä. Jos siihen tulee täydellinen mies, niin mikä ettei. Muutoin voi elää yksin. Miksi kukaan näinä aikoina alkaisi korjaamaan jotain keskeneräistä kumppania, kun voi odottaa valmista?

Tavallaan ymmärrän mitä tarkoitat mutta ihminen ei ole koskaan täysin "valmis". Muutumme ja kehitymme koko ajan läpi elämän.

Miksei miehet halua kehittyä?

Miksei naiset halua kehittyä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Jooa oikein todella haluaisi parisuhteen, hän osaisi ainakin vastata oikein kysymykseen "mitä olet suunnitellut tekeväsi tulevaisuudessa"  Jos hänellä ei ole aikomustakaan heivata itseään varastomiehen töistä, se antaa vaikutelman, jota hän ei haluaisi antaa: ei kunnianhimoa, ei ehkä mitään erityistä osaamista (vaikka amiksen käyneenä olisikin), ei opi työssään mitään ihmeellistä, ei etenemismahdollisuuksia - ja mahdollisesti työkin niin raskasta että siinä saa itsensä vuosien saatossa rikki.

Ei tuo silti mikään este parisuhteelle ole. Eivät kaikki naisetkaan erityisen kunnianhimoisia ole, eivätkä kaikki edes arvosta tavoitteellisia uraihmisiä. On niitä naisiakin, joille työ on vain pakollinen paha, jotta saa rahaa, ja jotka muutenkin haluavat elää vain peruselämää. Duunaripariskuntiakin on paljon.

Oon käynyt yliopiston eikä mulle oisi mikään ongelma, jos mies oisi "vaan amis" tai "vaan varastomies". Oikeaa työtä sekin on.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi nyt, monen tässä ketjussa olevan mielestä Kanerva on jotenkin liian pyöreä. Mitä ihmettä te oikein sekoilette? Trollaatteko vain.

Ei todellakaan ole pullukka. Ja vaikka olisikin, olisi silti aivan yhtä arvokas. En ymmärrä.

Toi nyt on vaan tapa dissata naista.

Miehet dissaa naista, josta tietävät etteivät voi saada omakseen.

Naiset dissaa naista, jolle ovat kateellisia.

En tiedä kummilta noi viestit on.

Tyhmää sinällään, koska Kanerva ei edes ole lihava eikä ruma. Kateellisuus/katkeruus paistaa läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"kyllä itseään pitäisi osata rakastaa ennen kuin ...blaa blaa"

Olen todella väsynyt tähän ajatukseen, että ihmisten pitää olla ehdottamasti valmiita, kypsiä, kaikki lapsellisuudet pitää olla käsitelty, itseluottamus tapissa jne. ennen kuin voi ryhtyä parisuhteeseen. Kahden aikuisen läheisin suhdehan on juuri se paikka, jossa voi kasvaa. Siinä vaan pitää antaa itselle ja kumppanille lupa olla keskeneräisiä. Apua saa hakea, mutta silti, kasvuvaraa on kaikilla. Eikä tarvitse ajatella, että ihan sama, pärjään aivan yhtä hyvin yksinkin, vaan voi rehellisesti olla sitä mieltä, että kumppani toisi elämään paljon arvokasta mitä yksin eläjänä ei saa. 

Sitä tämä nyt kuitenkin on. Naisten ei tarvitse enää vain tyytyä johonkin. Nyt on omat rahat, oma kiva kerrostaloasunto ja oma elämä. Jos siihen tulee täydellinen mies, niin mikä ettei. Muutoin voi elää yksin. Miksi kukaan näinä aikoina alkaisi korjaamaan jotain keskeneräistä kumppania, kun voi odottaa valmista?

Ethän sinäkään ole täydellinen nainen, miksi sinun pitäisi siis saada täydellinen mies?

Olen eri, mutta objektiivisesti ajatellen täydellistä miestä/naista ei olekaan. Näissä keskusteluissa ihmiset taitavat usein tarkoittaa täydellisellä sellaista, joka tuntuu juuri oikealta, itselle sopivalta. Jossa ei ole mitään turn off -ominaisuuksia tai jonka kanssa ei ole mitään perustavanlaatuisia ongelmia. Ja silloinhan, kun joku on ihastunut tai rakastunut, kohde tuntuu juuri siltä jonka haluaa - jotain tällaista varmaan haetaan kun puhutaan, että vain täydellinen kelpaa.

Naisesta täydellinen mies: samanlaiset arvot, synkkaa henkisesti, huumorintaju passaa yhteen, samanlaiset tulevaisuudentoiveet, saa sopivasti sopivanlaista läheisyyttä ja seksielämä pelaa hyvin.

Miehestä täydellinen nainen: kaunis ja nuori, jolta saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi nyt, monen tässä ketjussa olevan mielestä Kanerva on jotenkin liian pyöreä. Mitä ihmettä te oikein sekoilette? Trollaatteko vain.

Ei todellakaan ole pullukka. Ja vaikka olisikin, olisi silti aivan yhtä arvokas. En ymmärrä.

Täällä vaan hehkutetaan aivan liikaa tuota Kanervan ulkonäköä. Naiset yliarvioivat rajusti toisten naisten ulkonäön. Kanerva on ihan nätti, mutta hänen vastinparinsa ei ole tummahiuksinen miesmalli.

Onko joku sanonut, että hänen vastinparinsa olisi tummahiuksinen miesmalli?

Kanerva on nätti. Ja kun katsoo naisia tuolla ympärillä, hän on heihin verrattuna todella nätti ja hoikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Tämä lause kertoo siitä, miten uskomattoman hukassa naiset ovat siitä, mikä esimerkiksi tuollaisen naisen todellinen taso on. Tuo nainen ei ole yhtään 5-6/10 ihmeellisempi.

Jätän tämän vain tähän:

https://pbs.twimg.com/media/Fvms7LCXsAMaShp?format=jpg&name=900x900

6 on ylemmän tason tavis, 7 on top 20% ja 8+ on top 510%. Ylemmän tason tavis se artikkelin nainen on, ei häikäisevän kaunis tai malli/missiainesta, mutta perusnätti ja keskivertoa kauniimpi. Joku varmaan sanoisi, että hän on 6,5 eli ihan seiskan rajamailla.

Mutta se ei ole tosiaan mitään haukkumista, jos sanoo naisen (tai miehen) olevan 6.

Miten te osaatte määrittää noin tarkkaan, kuka on mitäkin tasoa? Katsotteko sen jostain taulukosta? Ja millä perusteella siis tuo nainen nyt on tasoa 6? Kysyn siksi, että itse en ainakaan osaisi ihmisistä sanoa, mitä tasoa he ovat, enkä osaisi itseänikään määrittää tasojen mukaan. Mistä te oikein katsotte nuo?

Itse arvioin sen perusteella, kun olen nähnyt paljon sellaisia kuvasarjoja, joissa on jaettu naisten ja miesten kasvoja ulkonäön mukaan asteikolla 1-10. Tuon artikkelin naisen kasvot on ehkä tasoa 6. Huom: noissa harvemmin annetaan kenelläkään 10 ja 8 on yleensä käytännössä korkein numero. 8:n naiset on jo häikäisevän kauniita, 7:n naiset sellaisia hyvin kauniita, muttei ihan missi/mallitasoa.

Yksi suosittu tubettaja on tehnyt miesten kasvoista ihan kasvojen yksityiskohtia ja tiettyjä mittasuhteita analysoimalla noita komeuden määrityksiä ja ihmiset on yleensä aika samaa mieltä niistä, eli se tyyppi on löytänyt aika hyvän kaavan ulkonäön arvioimiselle. Naisista se ei tee niitä pahemmin julkisesti, koska kanava luultavasti bännättäisiin, jos tekisi. Mutta se varmaan tekee niitä arvioita yksityisesti myös naisille.

Minäkin olen nähnyt noita kuvasarjoja, mutta eivät ne ainakaan minua auta arvioimaan tasoja. Kuvasarjassa, jonka näin, puuttui taso 10 kokonaan, mutta tasot 7-9 olivat mielestäni kaikki aika samanlaisia - lähinnähän niissä oli jotain julkkiksia. Tasolla 6 olevilla naisilla oli vain vähemmän meikkiä kuin niillä julkkiksilla ja hiukset vähemmän laitetut.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Tuosta löydät lukuisia esimerkkejä.

Tästä linkistäsi tuli mieleen yksi ongelma, mikä tulee vastaan niin tässä kuin myös niissä taulukoissa - niissä ilmeisesti on aina jotain amerikkalaisia ihmisiä, muutama voi olla aasialaistaustainen ja ehkä pari afrikkalaistaustaista, mutta esim. yhtäkään suomalaisen näköistä niissä ei ole. En ainakaan itse osaa mitenkään soveltaa amerikkalaisista julkkiksista tehtyä taulukkoa suomalaisiin. Ja itseäni miellyttää nimenomaan suomalaiset piirteet, joten en tee mitään sillä tiedolla, että jonkun taulukon mukaan joku amerikkalainen mies on "huipputasoa". Jos hän kerran ei ulkoisesti miellytä minua, niin millä perusteella minun pitäisi pitää häntä huipputasona? Ja edelleenkään en osaa näiden taulukoiden avulla määrittää kaikkien niiden miesten tasoja, joita tapaan työpaikalla, baareissa, harrastuksissa, vapaa-ajalla tai vaikka aiemmin opiskeluissa. Ja samoin en osaa itseäni sijoittaa yhdellekään tasolle, jos katson kuvagalleriaa täysin erinäköisistä ihmisistä, joista mielestäni kukaan ei muistuta minua niin tyylin kuin piirteiden puolesta. Vai onko ideana, että kaikki, jotka eivät näytä amerikkalaiselta, ovat alinta kastia???

Kun käytät yleistä maalaisjärkeä, niin osaat sijoittaa kyllä suomalaiset miehet täsmälleen noille samoille tasoille. Niin paljoa emme toisistamme eroa, koska joka tapauksessa kaukasialainen ulkonäkö on ainut naisten hyväksymä etnisyys.

No en todellakaan osaa sijoittaa. Minusta, kuten sanoin, ne tasot 7-9 näyttivät samoilta, ja taisi olla jopa niin, että minusta sekä naisten että miesten osalta tasolla 6 olivat parhaimman näköiset ihmiset. Ja en tosiaan osaisi jotain yksittäistä miestä sijoittaa tasoasteikolla mihinkään. En edes tiedä, mihin yleisen asteikon mukaan oma kumppanini kuuluisi. Minusta aina se, joka sytyttää minut, on kiinnostavin. Sen mukaisesti hänen siis pitäisi olla kai tasoa 10, eikö? Toisaalta sitten epäkiinnostavista en osaisi sanoa, ovatko tasoa 2 vai 7.

Tasot 7-9 ovat yleensä samankaltaisia, koska yli 7 arvosanan miehet ovat selvästi paremman näköisiä. Kutonen on normaali, jolla alkaa olla Tinderissä jo isoja haasteita. Sinut sytyttää samat miehet, kuin muutkin naiset. Et eroa varmasti mitenkään isosta joukosta.

Miten kutosen miehillä voi olla Tinderissä haasteita, jos kerran he sytyttävät kaikki naiset?

Ja toisaalta jos kerran tasot 7-9 ovat käytännössä samanlaiset, miksi heidät edes pitää jakaa eri tasoihin?

Eiväthän sytytä. Kutonen on ihan perusäijä, eikä sytytä ketään. Seiskan ja ysin välillä voi olla erona esimerkiksi se, että seiska on hieman lyhyempi, kuin ysi. Seiskalla ei välttämättä ole niin selkeästi sixpack näkyvillä, kuin ysillä. Tai seiskan vaatetyyli on vaatimattomampi, kuin ysillä.

No kun just kerroin, että noissa taulukoissa minusta ne tason 6 ihmiset olivat parhaimman näköisiä, ja sain vastaukseksi, että minut sytyttää samat miehet jotka sytyttävät muutkin naiset. Ihan tämän perusteella ymmärsin siis, että kaikki haluavat tason 6 miehiä. 

Jos kerran erona on sixpack tai vaatetyyli, miksi näistä ei ole mitään osviittaa noissa taulukoissa? Niissähän on aina pelkät naamat. Miten te osaatte pelkkiä naamakuvia soveltaa vartalotyyppien määrittämiseen? Ja skandinaavithan ovat keskimäärin pitempiä kuin muunmaalaiset (poislukien esim. hollantilaiset) - miten tämä otetaan huomioon tasotaulukossa?

Miehen kasvojen rasvattomuudesta ja leukalinjasta näkee vartalon kunnon. Pituudella ei ole mitään merkitystä, jos lukuisat muut ominaisuudet (erityisesti hiukset) eivät ole kunnossa. 190 cm pituudella ei tee mitään, jos on kalju tai vanha. Mikään ominaisuus ei yksin riitä, vaan kahdeksan kohtaa on osuttava kaikkien kohdalleen.

Huomioidaanko näissä siis yksilöllisiä mieltymyksiä ollenkaan? Ja jos nyt puhutaan vaikka pituudesta, niin onko oletus siis se, että mahdollisimman pitkä on aina kaikkien naisten ihanne - eli kaikkien mielestä 195cm pitkä mies on aina parempi kuin 185cm pitkä mies - kumpikin näistä on pitempi kuin valtaosa naisista, joten ei edes tarvitse omata mitenkään radikaalia miesmakua mieltyäkseen siitä 185cm miehestä.

Tämä on sillä lailla jännä, että tunnen vain yhden naisen, joka on sanonut ääneen, että miehen pitäisi olla pitkä. Ja kuitenkin hänenkin miehensä on keskipituista lyhyempi. Pointti ilmeisesti silläkin naisella oli, että halusi miehen olevan itseään selvästi pitempi, ja hän on siis itse arviolta joku 165 cm tms (perustan arvioni siihen, että hän on minua hiukan lyhyempi ja itse olen 168cm), ja hänen miehensä pituuden arvioin sen perusteella, että oma kumppanini on n. 180cm, ja tämän pitkistä miehistä pitävän naisen kumppani on tätä lyhyempi.

Mutta muiden en tosiaan ole kuullut esittävän pituustoiveita. Sen perusteella vaikuttaa, ettei se mikään ykköstoive ehkä ole, eikä ainakaan sellainen, että halutaan aina "mahdollisimman pitkä".

Ei huomioida yksilöllisiä mieltymyksiä, koska tasot on luotu sen perusteella, millaiselle miehelle on kaikista kovin kysyntä. Esim. täällä painotetaan jatkuvasti, että: "sinun tulee lähestyä oman tasoistasi naista, eikä niitä kaikkein suosituimpia naisia". Eli suosituimmille naisille on varattu eri miestyyppi, kuin ei suosituille. Eli naisilla ei ole yksilöllistä makua, vaan maku kulkee tasojen mukaisesti.

Makueroja on kyllä tasojen sisällä, eli joku 8 nainen tykkää miehisestä 8 miehestä, toinen 8 kaunispojasta, kolmas 8 pitkätukkaisesta rokkarimiehestä jne. Mutta komeus ja kauneus ei ole katsoja silmässä, tai ehkä 20% katsojan silmässä ja 80% objektiivista (kasvojen mittasuhteet ja tietyt yksityiskohdat).

Juuri näin. Esim. nuori David Lee Roth oli pommin varma 9 vaikka ilman superjulkkisstatustakin, mutta niin on myös Ryan Gosling, joka on täysin eri tyylinen mies. Samat perusasiat ovat kuitenkin molemmissa erityylisissä miehissä.

Olisko sulla heittää suomalaisista jotain esimerkkejä? Anna vaikka esimerkki tason 8 suomalaisesta rokkarista, ja myös pari muuta esimerkkiä tason 8 miehistä - ja perustele myös, miksi ovat juuri 8 eikä 7 tai 9.

Suomalaisista rokkareista luonnollisesti Ville Valo sijoittuu kasiksi. Ville Valo voisi olla siinä ja siinä ysi, mutta Valolla olisi pitänyt olla vielä hieman enemmän lihasmassaa. Nuorempi Mikko Leppilampi oli melko selkeä 9. Lauri Tilkanen nuorempana 8-9. Todella vaikeaa näitä on sijoittaa eksaktisti jompaan kumpaan, mutta 8-9 on varmasti riittävä. Seiska voisi olla esimerkiksi nuorempi Sami Uotila, luonnollisesti pituutensa takia. Kasvoiltaan ja hiuksiltaan toki selkeä 8-9 (nuorempana).

S0ri, mutta Valo on vähintään 9 tai jopa 10. Ei sen vartalo mitään lihasmassaa ole kaivannut tai kaipaa. Sun pitäisi tajuta ettei lihakset ole se juttu, jos ulkonäkö on muuten kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"kyllä itseään pitäisi osata rakastaa ennen kuin ...blaa blaa"

Olen todella väsynyt tähän ajatukseen, että ihmisten pitää olla ehdottamasti valmiita, kypsiä, kaikki lapsellisuudet pitää olla käsitelty, itseluottamus tapissa jne. ennen kuin voi ryhtyä parisuhteeseen. Kahden aikuisen läheisin suhdehan on juuri se paikka, jossa voi kasvaa. Siinä vaan pitää antaa itselle ja kumppanille lupa olla keskeneräisiä. Apua saa hakea, mutta silti, kasvuvaraa on kaikilla. Eikä tarvitse ajatella, että ihan sama, pärjään aivan yhtä hyvin yksinkin, vaan voi rehellisesti olla sitä mieltä, että kumppani toisi elämään paljon arvokasta mitä yksin eläjänä ei saa. 

Sitä tämä nyt kuitenkin on. Naisten ei tarvitse enää vain tyytyä johonkin. Nyt on omat rahat, oma kiva kerrostaloasunto ja oma elämä. Jos siihen tulee täydellinen mies, niin mikä ettei. Muutoin voi elää yksin. Miksi kukaan näinä aikoina alkaisi korjaamaan jotain keskeneräistä kumppania, kun voi odottaa valmista?

Ethän sinäkään ole täydellinen nainen, miksi sinun pitäisi siis saada täydellinen mies?

Olen eri, mutta objektiivisesti ajatellen täydellistä miestä/naista ei olekaan. Näissä keskusteluissa ihmiset taitavat usein tarkoittaa täydellisellä sellaista, joka tuntuu juuri oikealta, itselle sopivalta. Jossa ei ole mitään turn off -ominaisuuksia tai jonka kanssa ei ole mitään perustavanlaatuisia ongelmia. Ja silloinhan, kun joku on ihastunut tai rakastunut, kohde tuntuu juuri siltä jonka haluaa - jotain tällaista varmaan haetaan kun puhutaan, että vain täydellinen kelpaa.

Naisesta täydellinen mies: samanlaiset arvot, synkkaa henkisesti, huumorintaju passaa yhteen, samanlaiset tulevaisuudentoiveet, saa sopivasti sopivanlaista läheisyyttä ja seksielämä pelaa hyvin.

Miehestä täydellinen nainen: kaunis ja nuori, jolta saa.

Juuri näin. Tämän takia nuo tasoteorit eivät toimi oikeassa elämässä. Tasoteoriassa korkealla olevat miehet miellyttävät muita miehiä ja homoja, naiset ei välitä tasoteoriasta. Ainoastaan joku fitness nainen joka haluaa instagram fame jne. voi olla että haluaa myös esteettisesti hyvännäköisen miehen, mutta ei aina.