Kuinka oppia puhumaan tunteista?
En osaa puhuessa kertoa miltä tuntuu. Puran kaiken kuitenkin paperille, eikä siinä koskaan ole ollut hankaluutta.
Kommentit (11)
Ei kaikki vain koskaan opi. Olet luonteeltasi kirjoittamaan parempi kuin puhumaan.
Olisiko niin, ettei sinulla ole ollut ketään, kenen kanssa turvallisesti keskustella tunteista. Niistä puhuessaan asettaa itsensä haavoittuvaan tilaan ja pitää olla voimaa kantaa se, että homma menee pieleen.
Onko sinulle puhuttu tunteista?
On myös eri asia puhua jollekin tunteista kolmatta osapuolta kohtaan kuin puhua jonkun kanssa häneen kohdistuvista tai hänen aiheuttamistaan tunteista.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko niin, ettei sinulla ole ollut ketään, kenen kanssa turvallisesti keskustella tunteista. Niistä puhuessaan asettaa itsensä haavoittuvaan tilaan ja pitää olla voimaa kantaa se, että homma menee pieleen.
Onko sinulle puhuttu tunteista?
On myös eri asia puhua jollekin tunteista kolmatta osapuolta kohtaan kuin puhua jonkun kanssa häneen kohdistuvista tai hänen aiheuttamistaan tunteista.
Olen ehkä enemmän tottunut siihen, että minä olen aina se jolle kerrotaan huolista, olen hyvä kuuntelemaan ja antamaan neuvoja. Ehkä tuo rooli jäänyt sitten päälle, enkä osaa itse puhua. -Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko niin, ettei sinulla ole ollut ketään, kenen kanssa turvallisesti keskustella tunteista. Niistä puhuessaan asettaa itsensä haavoittuvaan tilaan ja pitää olla voimaa kantaa se, että homma menee pieleen.
Onko sinulle puhuttu tunteista?
On myös eri asia puhua jollekin tunteista kolmatta osapuolta kohtaan kuin puhua jonkun kanssa häneen kohdistuvista tai hänen aiheuttamistaan tunteista.
Olen ehkä enemmän tottunut siihen, että minä olen aina se jolle kerrotaan huolista, olen hyvä kuuntelemaan ja antamaan neuvoja. Ehkä tuo rooli jäänyt sitten päälle, enkä osaa itse puhua. -Ap
Siinähän se!
Itsellä sama ongelma. En kyllä osaa edes kirjoittamalla kertoa mitä tunnen. Ainut jonka tunnistan on viha ja ilo.
Pakottamalla itsensä puhumaan. Niin opin itse. Sanoin mitä tunnen vaikken olisihaluut sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko niin, ettei sinulla ole ollut ketään, kenen kanssa turvallisesti keskustella tunteista. Niistä puhuessaan asettaa itsensä haavoittuvaan tilaan ja pitää olla voimaa kantaa se, että homma menee pieleen.
Onko sinulle puhuttu tunteista?
On myös eri asia puhua jollekin tunteista kolmatta osapuolta kohtaan kuin puhua jonkun kanssa häneen kohdistuvista tai hänen aiheuttamistaan tunteista.
Olen ehkä enemmän tottunut siihen, että minä olen aina se jolle kerrotaan huolista, olen hyvä kuuntelemaan ja antamaan neuvoja. Ehkä tuo rooli jäänyt sitten päälle, enkä osaa itse puhua. -Ap
Minä olen oppinut puhumaan tunteista, kun sain elämääni turvallisia ihmisiä, joiden kanssa puhua tunteista. Sitten tuli sellainen padon avautuminen, että olen puhunut tunteista varmaan liikaakin. Haluan kuitenkin tasaväkisen suhteen, en olla pelkästään itse vuodattamassa jotain toisen päälle.
Ääni tuolle, että ala kirjoittamaan runoja.
Minultakin kysytään mitä oikeasti tunnen, menen aivan lukkoon, enkä osaa enää ajatella oikein mitään. -Ap