Lapset haluaa muuttaa luokseni.

Lapset 11 ja 12. Eivät jaksa äitiään, minkä tietysti ymmärrän, koska olin hänen kanssa parisuhteessa 5 vuotta. Ei ole tasaisin ihminen, mutta veikkaan että silti itseäni parempi vaihtoehto ykkösvanhempana.

Lapset ovat matemaattisesti lahjakkaita, muuten koulu menee molemmilla huonosti joten mitään menetettävää ei välttämättä ole.

Nyt voisivat kesällä muuttaa jos vastaan myöntävästi. Vähän ahdistaa.

Ap

Sinä järjestelet elämäsi niin, että voit kantaa vastuun lapsistasi. Kannattanee myös lasten kanssa etukäteen puhua, että arki se koittaa sinunkin luonasi.

Sun täytyy laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja tehdä päätökset sen mukaan.

Toinen lapsi lähetti viestin "eiks olis muutenki sun vuoro ottaa meistä vastuu?" Mikä ei nopeasti luettuna kuulosta 11-vuotiaan kirjoittamalta. Toisaalta, vaikea sanoa, kun en juuri tuon ikäisiä tunne.

Mietin vaan jos heidän äiti haluaa heistä eroon ja sehän tietäisi mentaalista katastrofia 😬

Ap

Jopas on taas kysymys. Etkö ap rakasta lapsiasi? Mitäpä jos annatte heidät huostaan?

Vierailija kirjoitti:

Sinä järjestelet elämäsi niin, että voit kantaa vastuun lapsistasi. Kannattanee myös lasten kanssa etukäteen puhua, että arki se koittaa sinunkin luonasi.

Vähän sellainen tunne ettei lapsetkaan ole helpoimmasta päästä arjessa. Sitten olisi pakko olla konflikteissa mukana. Tapani on ollut paeta, mietin onko omat lapset reilun henkilö harjoitella 😄

Ap

Vierailija kirjoitti:

Toinen lapsi lähetti viestin "eiks olis muutenki sun vuoro ottaa meistä vastuu?" Mikä ei nopeasti luettuna kuulosta 11-vuotiaan kirjoittamalta. Toisaalta, vaikea sanoa, kun en juuri tuon ikäisiä tunne.

Mietin vaan jos heidän äiti haluaa heistä eroon ja sehän tietäisi mentaalista katastrofia 😬

Ap

Mitä ihmeen mentaalista katastrofia? Ei etä-äitiys ole yhtään sen kummempaa kuin etä-isyys.

Häpeisit. Pitääkö sun oikeesti miettiä kumpi on tärkeempää, nykytyylinen elämäsi vai lapsesi. Olet alinta ihmissaastaa

Hyvästi rauha. 😟

Nyt sulla onkin ap pohdittavaa. Jos exäsi ei jaksa/halua enää yksin olla lapsista vastuussa. Mitäpä jos antaisitte lapset huostaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä järjestelet elämäsi niin, että voit kantaa vastuun lapsistasi. Kannattanee myös lasten kanssa etukäteen puhua, että arki se koittaa sinunkin luonasi.

Vähän sellainen tunne ettei lapsetkaan ole helpoimmasta päästä arjessa. Sitten olisi pakko olla konflikteissa mukana. Tapani on ollut paeta, mietin onko omat lapset reilun henkilö harjoitella 😄

Ap

Niin, huomaa että tapanasi on vain paeta, huomaatko että yrität sitä nytkin? Jos lapset on tehty niin ei ole enää oikeutta paeta vastuuta millään verukkeella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen lapsi lähetti viestin "eiks olis muutenki sun vuoro ottaa meistä vastuu?" Mikä ei nopeasti luettuna kuulosta 11-vuotiaan kirjoittamalta. Toisaalta, vaikea sanoa, kun en juuri tuon ikäisiä tunne.

Mietin vaan jos heidän äiti haluaa heistä eroon ja sehän tietäisi mentaalista katastrofia 😬

Ap

Mitä ihmeen mentaalista katastrofia? Ei etä-äitiys ole yhtään sen kummempaa kuin etä-isyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen lapsi lähetti viestin "eiks olis muutenki sun vuoro ottaa meistä vastuu?" Mikä ei nopeasti luettuna kuulosta 11-vuotiaan kirjoittamalta. Toisaalta, vaikea sanoa, kun en juuri tuon ikäisiä tunne.

Mietin vaan jos heidän äiti haluaa heistä eroon ja sehän tietäisi mentaalista katastrofia 😬

Ap

Mitä ihmeen mentaalista katastrofia? Ei etä-äitiys ole yhtään sen kummempaa kuin etä-isyys.

Siis jälkimmäisessä ei tarvita viivaa.

No en tietenkään halua heitä huostaan. Mietin vaan menevätkö ihan raiteiltaan luonani. Kokemus lapsista on ne viikonloput ja lomat.

Kysyin heidän äidiltään mikä juttu, niin vastaus: 12v päättää itse ja yritänkö taas paeta. Ei kovin rakentavaa, mikä ei tietenkään yllätä 😄

Ap

Vierailija kirjoitti:

Toinen lapsi lähetti viestin "eiks olis muutenki sun vuoro ottaa meistä vastuu?" Mikä ei nopeasti luettuna kuulosta 11-vuotiaan kirjoittamalta. Toisaalta, vaikea sanoa, kun en juuri tuon ikäisiä tunne.

Mietin vaan jos heidän äiti haluaa heistä eroon ja sehän tietäisi mentaalista katastrofia 😬

Ap

Et juuri tunne 11-vuotiaita ja oma lapsi on 11-vuotias? Oisko aika tutustua?

Voi olla oma kirjoittama, jos tuollaista on ääneen äiti esim. puhunut, että olisi isän vuoro ottaa vastuu.

Kurja tilanne lapsille, jos äiti haluaa heistä eroon ja tuupata isälle eikä isäkään halua heitä. Sen  verran on vanhoja, että ymmärtävät olevansa liikaa ja se jos mikä tuo tulevaisuudessa ongelmia.

Tässä on ihan selkeästi sellainen rusinat pullasta -tausta. Eli AP on saanut vain ne kaikki kivat hetket lasten kanssa, äiti on kantanut kaiken kasvatusvastuun taisteluineen ja riitoineen jne. Lapset kuvittelevat, että arki isän luona olisi samaa kuin ne satunnaiset viikonloput, jolloin tehdään aina jotain hauskaa. Äiti alkaa olla loppu, kun isä ei kanna osaa kasvatusvastuustaan vaan sysää vaikeat asiat äidille.

Älkää ihmeessä tehkö lapsia, jos ette ole valmiita heitä kasvattamaan ja heistä huolehtimaan.

Anteeksi nyt, mutta aloitus vaikuttaa provolta. Jos Ap todella on jatko-opiskelija ja aikoo kirjoittaa väitöskirjan, on tapa kirjoittaa vähintäänkin outo.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi nyt, mutta aloitus vaikuttaa provolta. Jos Ap todella on jatko-opiskelija ja aikoo kirjoittaa väitöskirjan, on tapa kirjoittaa vähintäänkin outo.

Moni väitöskirjatutkija on vähän outo. Kai tiedän kun olen sellaisen kanssa naimisissa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on ihan selkeästi sellainen rusinat pullasta -tausta. Eli AP on saanut vain ne kaikki kivat hetket lasten kanssa, äiti on kantanut kaiken kasvatusvastuun taisteluineen ja riitoineen jne. Lapset kuvittelevat, että arki isän luona olisi samaa kuin ne satunnaiset viikonloput, jolloin tehdään aina jotain hauskaa. Äiti alkaa olla loppu, kun isä ei kanna osaa kasvatusvastuustaan vaan sysää vaikeat asiat äidille.

Allekirjoitan tämän. Sehän koko pointti on. Ei minusta ole kantamaan vastuuta siinä määrin, että saisin heistä tasapainoisia aikuisia.

Olen kyllä yrittänyt käydä heidän kanssaan myös keskusteluja, esim toinen aloittaa uuden harrastuksen ja jättää joka kerta kesken. Toinen ei tee läksyjään ja saa sen takia 6-7 vaikka kokeista 8-9. Opettaja vastaa ettei voi pelkän kokeen perusteella antaa numeroita. Keskustelut eivät auta. Toinen ei nyt harrasta protestiksi mitään, eikä toinen tee vieläkään läksyjä.

Ei nämä asiat parane luonani. Rahalla ajattelin yrittää lahjoa jos luokseni muuttavat.

Ap