Lapset haluaa muuttaa luokseni.
Vähän ahdistaa kun oma elämä on aika työ- ja tapahtumapainotteista ja yritän väkertää väitöskirjaakin.
Ovat nyt olleet joka toinen vkl luonani ja lomilla kuukauden. Aina reissattu tai tehty jtn mukavaa eli ei kokemusta arjesta.
Uhka vai mahdollisuus?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Onkohan jotain ulkopuolista apua jota voisi tähän muutokseen palkata?
En haluaisi mitään lastensuojelua, vaan jonkun järjestäjän tai vastaavan joka voisi tehdä meidän kanssa suunnitelman ja tarvittaessa voisi varata lisäaikoja.
Ap
Perheneuvolaan yhteys.
Älä vaan lasten kuullen sano että sun oma elämä on tärkeämpi. Aivan kamalaa lapsille ja jää traumat että oma isä ei halua lapsiaan. Luulisi että sun omaan elämään kuuluu ne sun lapset. Hitto että mä vihaan ihmisiä jotka ei kanna lapsistaan vastuuta. Jos lapsia tehdään niistä kannetaan vastuu ja valitettavasti ne omat jutut jää silloin vähemmälle.
Jokainen lapsi ansaitsee tulla kuulluksi ja tuntea olevansa rakastettu ja olevansa tärkeä vanhemmilleen. Valitettavan paljon kuulee sitä että näin ei monella lapsella ole. Sit isotkin lapset tulevat leikkipuistossa / pulkkamäessä hakemaan huomiota vanhemmilta jotka ovat siellä lapsiensa kanssa, kun kotona ei kukaan välitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä järjestelet elämäsi niin, että voit kantaa vastuun lapsistasi. Kannattanee myös lasten kanssa etukäteen puhua, että arki se koittaa sinunkin luonasi.
Vähän sellainen tunne ettei lapsetkaan ole helpoimmasta päästä arjessa. Sitten olisi pakko olla konflikteissa mukana. Tapani on ollut paeta, mietin onko omat lapset reilun henkilö harjoitella 😄
ApToivon todella että olet trolli etkä oikeasti teinien isä. Huh huh.
Mitä huh huh? Aika moni nainenkin haluaisi paeta, eivät vaan sano sitä ääneen. Sitä oppii vain tekemällä vaikka aluksi kompastuukin pariinkin kertaan.
Lapsilta vaihtuu koulu ja kaveripiiri jos 100 km matkaa. Höpöhöpö juttu, eivät halua vaihtaa. Huono aloitus, yritä uudelleen.
Ymmärrän hyvin että ahdistaa, mutta kyllä sä siihen pystyt siinä missä äitinsäkin. Lapset on jo sen ikäisiä että ei heitä enää tarvitse hoitaa, sun ei tarvitse tehdä muuta kuin olla läsnä ja keskustella nuorten asioista. Anna mennä, tärkeää aikaa.