Siedätkö ihmisiä jotka ovat ekstrovertteja?
Kommentit (27)
Pakko sietää, mutta en todellakaan viihdy ja pyrin pois.
Siedän on juuri oikea tapa kuvaamaan suhtautumistani. Siedän suurinta osaa, harvemmasta pidän.
Riippuu ihan siitä kuka se ihminen on, että siedänkö häntä.
Mitä siitäkin tulisi jos emme sietäisi toisiamme
Kyllä. Monesti hyvät jutut ja toisaalta hoitaa paskan jauhamisen mun puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Monesti hyvät jutut ja toisaalta hoitaa paskan jauhamisen mun puolesta.
Ai perseellään?
Toki. Väsyn kyllä heidän seurassaan, ja olen heidän mielestään usein tylsä hissukka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Monesti hyvät jutut ja toisaalta hoitaa paskan jauhamisen mun puolesta.
Ai perseellään?
Niinno. Sitä sanotaan kielikuvaksi.
En kestä tyhjiä tynnyreitä yhtään, ne imee energiat kuin iilimadot.
Useimmiten en. Mutta harvemmin muutenkaan hakeudun sosiaalisiin tilanteisiin koska en vain jaksa niitä.
Kyllä. Mun mies on ekstrovertti ja minä introvertti. Täydennetään toisiamme, kun ollaan lähes joka asiassa ihan vastakohtia.
Ei ekstroverttejä jaksa. Heidän seurassaan on vaikea keskittyä ajattelemaan mitään tai keskustelemaan kunnolla mistään, kun ekstrovertti ei yleensä kauheasti harkitse, mitä ja miten sanoo, ja turhan usein ekstrovertti ei kuuntele (ainakaan kunnolla), mitä toinen sanoo.
Viihdyn hyvin omissa oloissa mutta myös seurassa ja en oo takarivin taavitar.
Siedän ja joskus ihan viihdyn heidän seurassaan. Varsinkin jos eivät odota vastavuoroisuutta keskustelussa ja tykkäävät puhua itsestään. Olen hyvä kuuntelija ja tuo on kuin radion kuuntelu, volyymia ei tosin saa säädettyä. Kanavaa kyllä jos johdattelee aiheita.
Jos joudun olemaan seurassa enkä yhtään jaksaisi, niin silloin joku satunnainen ekstrovertti hölötyksellään voi pelastaa tilanteen. Voin itse olla hiljaa, kun ekstrovertti hoitaa hölöttämisen. Sitten vaan koetan keksiä sopivan sauman liueta paikalta. Joskus ekstrovertista voi olla siis hyötyäkin.
Todella huonosti. Nuorena tosin oli avarakatseinen tämänkin asian suhteen ja jopa seurustelin suulaan ja ilmeisen supersosiaalisen ekstroverttimiehen kanssa, mutta ihan hlvettiähän se jatkuva meneminen ja papattaminen oli. Aina ja kokoajan olisi pitänyt olla menossa sinne ja tulossa tänne ja käytävä siellä ja soitettava sille ja pistettävä viestiä blaablaablaa..
Mä tarvitsen sellaisen miehen jonka suu ei käy tauotta ja jonka seurassa on helppo viihtyä vaikka kumpikin olisi ihan hiljaa.
Enää en kestä ekstroverttejä oikein edes kavereita tai tuttuinakaan. Se jatkuva läpätys ja muu mölyäminen on todella raskasta.
Välillä ja välillä en.
Enimmäkseen en.