Lasten etäinen mummo

Vierailija kirjoitti:

Nämä on vaikeita asioita. Minulla kaksi miniää ja tyttö.

Tyttö uskaltaa pyytää apua ihan reilusti ja hänen kotiin on helppo mennä. Toinen miniä myös soittelee minulle ja käy lasten kanssa kylässä. Heillekin on helppo mennä.

Sen toisen miniän työpaikalla on tuttuni töissä ja kuulin, että tämä miniä haukkuu minua aina työpaikallaan. Kuinka en osaa tai tungen heille tai mitä milloinkin. Ei myöskään koskaan ota minuun mitään kontaktia. Ilmoittaa vain tekstarilla, että tuomme lapset huomenna viikonlopuksi klo 16.00 ja haemme sunnuntaina. Ihmettelen joskus mielessäni, että miksi poikani itse ei kysy, että sopiiko. Miniä vain ilmoittaa päivää ennen, että nyt tulee lapset viikonlopuksi.

Lapset kyllä ihania joka perheessä. Mutta olisi kivaa, jos kysyttäisiin etukäteen, että onko meillä jotain suunnitelmia viikonloppuna. Eikä töissä sitten haluttaisi, että kuinka huonosti taas olemme viikonlopun lapsia hoitaneet

No huh.

Minä en edes ottaisin lapsia hoitoon jos asenne olisi tuo.

Jos ovelle tuotaisiin lapsia kysymättä minulta, soittaisin sossut hakemaan lapset.

Vierailija kirjoitti:

Anoppia ei jaksa enää kutsua kylään kun ei mitään muuta puhu kuin tyttären lapsista täällä ollessa.

Mun anoppi vie tästä kyllä voiton. Anopin ainoalla tyttärellä ei ole lapsia. Hän sitten puhuu meille kokoajan tämän tyttärensä kahdesta kummilapsesta! Vierailut menee päivitellessä, mitä uutta Anna ja Matti ovat oppineet ja kuinka nämä ovat niin taitavia ja ihania lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Kivittäkää vaan, mutta minä olen anoppia joutunut kouluttamaan.

Minun omat vanhemmat kohtelee lapsenlapsiaan tasapuolisesti. Minä ja sisarukseni tietävät sen.

Anoppini ei Kohtele lapsia tasapuolisesti. Anoppi ostelee jatkuvasti tyttären lapsille präniköitä hienoja ulkovarusteita ja laadukkaita vaatteita. Eihän siinä muuta, mutta nämä lapset leuhkii mummon ostamilla vaatteilla meidän lapsille eli serkuilleen.

Kerran sanoin anopille, että niin kuule, kyllä meidänkin lapsille sopisi ne vaatteet, joita X ja X aina esittelevät kun on niin kivoja mummo taas tuonut. Mummo meni vaikeaksi ja muutaman päivän päästä toi ovelle vaatteita lapsille.

Voi kauhea kuinka itsekäs ja röyhkeä ihminen olet Jotain rajaa siihen kateellisuuteesi ja käytökseesi vanhempia ihmisiä kohtaan. Naurettavaksi teit itsesi. Olisit ollut viisaampi, kun olisit pitänyt suusi kiinni.

Olet kyllä hirveä miniä. Sääliksi käy anoppia. Eihän anopilla ole mitään velvollisuuksia sinun lapsiasi kohtaan. Sinulla ei ollut mitään oikeutta tuollaiseen vaatimiseen,vaikka ymmärrän että tuollainen toisen suosiminen aiheuttaa mielipahaa.

Joo, enkä ole itse anoppi vaan miniä minäkin.

Ensin mummon elämän täytti koira ja työ, sittemmin eläkkeelle jäämisen ja koiran kuoleman jälkeen omat liikuntaharrastukset ja pakonomainen kalorienlaskenta. Koira oli tärkeämpi kuin yksikään ihminen ikinä. Arvaamaton iso eläin, jota ei uskaltanut koskea, joka rähjäsi kaikille muille paitsi mummolle. Ei ole ollut mummosta apua lapsenhoidossa ikinä. Veljen lapsia hoiti kyllä. Ei soita, ei viestittele. Mummo on jäänyt todella etäiseksi lapselle. Kun tuli ero lapsen isästä niin vihjaili, että lapsi viedään minulta pois. No eipä ole vielä viety, erostakin jo 11 vuotta. Semmonen mummo. Minun äiti. En ole enää vuosiin jaksanut yrittää pitää yllä yksipuolista suhdetta.

Minun äitini on maailman surkein mummi. Mikäli hän tulee kylään niin hän varmistaa ettei lapset ole kotona. "Koska silloinhan minulla on enemmän aikaa". Eli haluaa istua ja kahvitella ja puhua loputtomasti omista asioistaan. Koskaan ei kysy mitä lapsille kuuluu eikä koskaan ole tehnyt heidän kanssaan yhtään mitään. Lapsia ei edes kiinnosta koko ihminen, miksi kiinnostaisi? Mikäli käydään äitini luona kylässä hän laittaa ensimmäiseksi television päälle. Piirrettyjä lapsille että voi taas istua kahvipöydän ääressä puhumassa loputtomia juttujaan minulle. Ei kyllä kysy minunkaan elämästäni mitään. Kertoo vaan tarinoita ihmisistä ketä en edes tunne. Mitä joku Reino tai Sirkka taas on tehnyt tai sanonut. Useimmiten valittaa muista ihmisistä. Hyi että on uuvuttava ihminen. Taidan katkaista välit kokonaan kun tulee ainoastaan ahdistus koko ihmisestä.

Älkää odottako isovanhemmiltanne yhtään mitään. Heillä ei ole mitään velvollisuuksia lastenlapsiansa kohtaan, kuten ei oikeuksiakaan.

Jos jotain saatte, se on plussaa. Oppikaa olemaan kiitollisia. Vai haluatteko olla juuri itse se hirviö miniä.

Lapsellista touhua tuollainen vertailu ja kyttääminen kenen lapsia se mummo eniten rahallisesti avustaa. Eikä pelkästään lapsellista vaan myöskin ahneutta ja rumaa käytöstä. Yrittäkää edes olla vähän parempia ihmisiä. Jalostakaa luonnettanne korkeammalle. Te pystytte siihen.

Aika kauheaa luettavaa nämä miniöiden kirjoittelut, joissa heidän todellinen luonteensa paljastuu.

Enkä sano, että anopit välttämättä ovat sen fiksumpia, mutta olkaa edes te fiksumpia.

Mä olen antanut olla, vaikka huomaan ja tiedostan sen, että anoppi on enemmän tyttärensä perheen kanssa tekemisissä. Minä kutsun välillä kylään ja tyydyn olemaan onnellinen edes siitä. Lapsille mummi on todella tärkeä, mutta mummi itse ei oikein tänne päin ota yhteyttä. Nautitaan siitä, että edes joskus käy kysyttäessä. Voisin alkaa pitämään listaa kuinka paljon hän tyttären perhettä näkee ja mitä kaikkea ostaa sinne, mutta miksi tekisin niin, paha mieli tulisi.

Onneksi omaa anoppia ei kiinnosta, mummoksi sitä en voi sanoa, niin myrkyllinen persoona. Sääliksi käy lasten serkkuja, jotka ovat olleet enemmän tekemissä, ja miesystävän lapsia. Ja omiaan.

On tämä niin vaikeata. Luonnollisesti serkuksista enemmän ovat saaneet he jotka ovat kauemmin olleet lapsenlapsia.

Täällähän yksi miniä keväällä esitti että mummon pitäisi laskea paljonko on parikymppiselle antanut lahjoja ja hyvittää/ tallettaa sama summa kertaeränä toisen perheen taaperoikäiselle ennen kuolemaansa tasavertaisuuden nimessä.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi omaa anoppia ei kiinnosta, mummoksi sitä en voi sanoa, niin myrkyllinen persoona. Sääliksi käy lasten serkkuja, jotka ovat olleet enemmän tekemissä, ja miesystävän lapsia. Ja omiaan.

Toivottavasti mies älyääkin pysyä miesystävänä eikä sukuunsa nai katkeraa lohikäärmettä, oikeaa anoppiainesta.

Tsemppiä kaikille! Meillä on kaksi etäistä mummelia. Molemmat asuvat kaukana. Toiset 2h ajomatkan päässä, toiset 6h ajomatkan päässä. Varsinkin 6h ajomatkan päähän (miehen leskeksi jäänyt äiti) ei jakseta usein ajaa eikä hän meillepäin. Itä-Suomessa hyysää lähellä asuvaa tytärtään ja tämän lapsia. No, ei hirveästi kiinnosta anoppi, tai ajaa kauas hänen luokseen. Katsotaan mennäänkö kesällä. Lahjaksi meidän lapsille joskus lähettelee ostamaansa krääsää joilla lapset ei edes leiki. En ole hennonnut kieltää. Ja omat vanhempani ovat syvästi uskonnollisia (minä en ole) ja välisensä dynamiikka on epäterve. Oikeastaan myös heidän luona ahdistaa. Heillä käydään ehkä 2 kertaa vuodessa; jolloin äitiki nurisee ja valittaa kun pitää laittaa vieraille ruokaa (me ollaan kaikkiruokaisia). En itse asiassa halua heitä kylään, koska kylässä ollessaan valittavat myös kaikesta, esim jos meillä ei ole heidän suosikkileipää tms tarjolla, mitä ovat tottuneet syömään. Kaikilla ei ole onnistanut sukulaisten suhteen :D. Onneksi lapset kasvaa ja apua kaipaan vähemmän ja vähemmän, ja nämä heikentyvät vanhukset, kummankaan puolen, ei kiinnosta mua kyllä yhtään. No, ainakin tietää että tiedossa on hautajaisia jolloin ei ole surullinen mieli. Omia lapsiani rakastan tosi paljon. Samoin ystäviäni. (Miestänikin siedän).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kivittäkää vaan, mutta minä olen anoppia joutunut kouluttamaan.

Minun omat vanhemmat kohtelee lapsenlapsiaan tasapuolisesti. Minä ja sisarukseni tietävät sen.

Anoppini ei Kohtele lapsia tasapuolisesti. Anoppi ostelee jatkuvasti tyttären lapsille präniköitä hienoja ulkovarusteita ja laadukkaita vaatteita. Eihän siinä muuta, mutta nämä lapset leuhkii mummon ostamilla vaatteilla meidän lapsille eli serkuilleen.

Kerran sanoin anopille, että niin kuule, kyllä meidänkin lapsille sopisi ne vaatteet, joita X ja X aina esittelevät kun on niin kivoja mummo taas tuonut. Mummo meni vaikeaksi ja muutaman päivän päästä toi ovelle vaatteita lapsille.

Eikös lasten vanhempien homma ole yleensä ostella ne ulkoiluvaatteet?

Ei ole mummon velvollisuus ostaa yhtään kenellekään.

Takerrut nyt tahallasi tuohon, että vanhempien velvollisuus hankkia vaatteet. Ei ole se pointti tässä

Jostain syystä monet miniät valittavat anopistaan, mutta eivät omasta äidistään. Meillä on lapset hoidettu itse, kuten myös vaatteet on ostettu itse.

Riippuu varmaan äidistä. Mutta eiköhän tähän päde juurikin tuo, että monesti äidit suosii tyttäriään ja näiden jälkeläisiä..?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kivittäkää vaan, mutta minä olen anoppia joutunut kouluttamaan.

Minun omat vanhemmat kohtelee lapsenlapsiaan tasapuolisesti. Minä ja sisarukseni tietävät sen.

Anoppini ei Kohtele lapsia tasapuolisesti. Anoppi ostelee jatkuvasti tyttären lapsille präniköitä hienoja ulkovarusteita ja laadukkaita vaatteita. Eihän siinä muuta, mutta nämä lapset leuhkii mummon ostamilla vaatteilla meidän lapsille eli serkuilleen.

Kerran sanoin anopille, että niin kuule, kyllä meidänkin lapsille sopisi ne vaatteet, joita X ja X aina esittelevät kun on niin kivoja mummo taas tuonut. Mummo meni vaikeaksi ja muutaman päivän päästä toi ovelle vaatteita lapsille.

Eikös lasten vanhempien homma ole yleensä ostella ne ulkoiluvaatteet?

Ei ole mummon velvollisuus ostaa yhtään kenellekään.

Takerrut nyt tahallasi tuohon, että vanhempien velvollisuus hankkia vaatteet. Ei ole se pointti tässä

Jostain syystä monet miniät valittavat anopistaan, mutta eivät omasta äidistään. Meillä on lapset hoidettu itse, kuten myös vaatteet on ostettu itse.

Riippuu varmaan äidistä. Mutta eiköhän tähän päde juurikin tuo, että monesti äidit suosii tyttäriään ja näiden jälkeläisiä..?

Voihan olla näin, mutta kyllä itse tyttärenä huomaan kuinka ihanasti vanhempamme kohtelee kaikkia tasavertaisesti. Äidilläni on lämmin suhde veljeni lapsiin myös. Jos on ostanut jotakin jomman kumman lapsille niin aina kertoo, että hän osti tuonne sitä ja tätä , että sanokaan vaan mitä voisi toisille sitten antaa.

Tätä lukiessani olen onnellinen, että mulla on vain tyttäriä. Ei tarvitse miettiä ongelmia miniän kanssa.

Hyvä mummo antaa paljon jokaiselle, köyhää mummoa ei kannata käydä katsomassakaan tai soitella, pitäköön krääsänsä.

Jatkuvasti ihmettelen naisia, onko niin kova miesten puute suomessa että pitää ihan väkisten naida se köyhän ja ikävän äidin poika. Sit ei saa hyviä lahjoja.

Miniät, lasku vaan anopille jos tiedätte lasten serkkujen saaneen enemmän rahaa, lahjoja tai apua.

Saamattoman avun voi laskuttaa vaikka kuukausittain, 48 x 30 euroa, jos lasten serkut ovat vaikka vkln olleet anopilla.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen antanut olla, vaikka huomaan ja tiedostan sen, että anoppi on enemmän tyttärensä perheen kanssa tekemisissä. Minä kutsun välillä kylään ja tyydyn olemaan onnellinen edes siitä. Lapsille mummi on todella tärkeä, mutta mummi itse ei oikein tänne päin ota yhteyttä. Nautitaan siitä, että edes joskus käy kysyttäessä. Voisin alkaa pitämään listaa kuinka paljon hän tyttären perhettä näkee ja mitä kaikkea ostaa sinne, mutta miksi tekisin niin, paha mieli tulisi.

Vain hölmö anoppi ehdottaisi kyläään tuloa kutsumatta. Se on täälyäkin luettu monta kertaa. Ja sillä anopin pojalla ei mitään sananvaltaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai siinä ole mitään ihmeellistä, jos mummo ottaa jo etäisyyttä, kun on kahta lasta hoitanut ja lahjonut, ja sitten tulee vielä kolmas. Että aloita taas alusta. Osta lahjat nyt kolmelle lapselle, hoida ja yökylätä kolme lasta.

Jos sitä ei vaan jaksa eikä halua totuttaa miniää siihen, että tämä hoitaminen jatkuu ikuisuuteen. Mummot muuten vanhenevat ja voimat väsyy, jos et sitä tiedä.

Kai sitä rajansa saa olla anopillakin.

Ja miksi vain mummon pitää olla se antaja ja auttaja? Tuleeko koskaan apua ja annettavaa sille mummolle? Autetaanko mummoa siivoamisessa, mattojen pesussa, pihatöissä, annetaanko kuljetusapua, virkistystä, ostetaanko mummolle oikeita lahjoja eikä vain jotain näennäistä, ollaanko mummolle ylipäänsä ystävällisiä?

Yksikin tuntemani miniä haukkui anoppinsa joka käänteessä, ja se oli kuitenkin ihan tavallinen normaali ihminen, ei mikään hirviö. Mutta kaikesta mitättömästä piti nälviä ja natkuttaa, tahallaan ei ottanut ainuttakaan mummon ostamaa vaatetta lapselle käyttöön, vaikka niissä ei ollut mitään vikaa. Vei piruuttaan kaikki kirpputorille. Katselin ja kuuntelin sitä sivusta monta vuotta. Lapset kyllä tuotiin hoitoon kysymättä ja sopimatta etukäteen ja varjele jos mummolle ei käynytkään.

Tämä mummo kertoi äidilleni, että hän kyllä hoitaisi lapsia ja vaikka mitä, mutta kaikesta tehdään aina kauhea vääntö ja draama, miniälle ei käy mikään eikä ikinä tule vastaan missään asiassa, se on aina oltava mummo, joka antaa periksi ja suostuu kaikkeen.

Onko ihme jos ei sitten sitä hyvää suhdetta synnykään. Jos toisen miniän tai tyttären kanssa asiat sujuu mutkattomasti, niin kumpaahan perhettä se mummo mieluummin tapaa ja lapsia hoitaa?

Hei vaan mummo, kiva kun kirjoitit mulle näin pitkän viestin, mutta minä en ole vaatinut tuollaisia asioita anopilta. Kyse on siitä, että ei tunnu haluavan edes näkevän lapsia. Emme ole pitäneet häntä minään lastenvahtina tai osteluautomaattina.

Muutenkin aika kamalasti ajateltu tuo tekstisi, että joku ei olisi onnellinen lapsenlapsestaan siksi, että joutuu ostamaan lisää lahjoja. Hui kauhee 😃😂 totta puhuen en jaksanut edes lukea tuota kaikkea, kun en ole tuollaisia vaatinut mitä tuossa luettelet. Ap

En vastannutkaan sulle, vaan tuolle yhdelle, joka kirjoitti, että mummo otti etäisyyttä kun heille tuli kolmas lapsi.  Ja muutenkin kirjoitin noin yleisesti siitä, miten mummoja kohdellaan aika useinkin.  Ei kaikki ole samanlaisia tietenkään.  Mutta aika yleistä on, että mummoihin kohdistetaan toiveita ja vaatimuksia, joita he ei pysty täyttämään.  

Se, että on onnellinen lapsenlapsestaan ei tarkoita sitä, että jostain samantien putkahtaa ylimääräisiä voimia ja lisää rahaa sitä lapsenlasta varten.  Tämä pitää niiden vanhempien tajuta.  Ja tämä ei ole sitten tarkoitettu sinulle, vaan niille vanhemmille, jotka näin olettavat.  Niitä on.

Saat lapset maailmalle, harrastukset, opiskelujen tukeminen on vienyt paljon rahaa.

Pääset eläkkeelle, tulot putoavat kolmannekseen tai jopa vähempään, sitten pitäisikin alkaa uusi kierros, osta vaikka kuudelle serkuksella kausivaatteet, hyvää merkkiä, lelut, elektroniikka, anna rahaa. Vaikka tulot ovat pienemmät kuin niiden omien lasten aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Miniät, lasku vaan anopille jos tiedätte lasten serkkujen saaneen enemmän rahaa, lahjoja tai apua.

Saamattoman avun voi laskuttaa vaikka kuukausittain, 48 x 30 euroa, jos lasten serkut ovat vaikka vkln olleet anopilla.

Ei.  Lahjat on lahjoja, joita voi antaa kenelle vain.  Jos mummo vie lahjan vaikka naapurin lapselle, ei se tarkoita sitä, että kaikki naapurien lapset on lahjottava ja samalla summalla.  

Laki ei ole määritellyt lahjojen antamista eikä myöskään avun.  Saat antaa rahaa kenelle haluat ilman, että sinun on annettava sitä kaikille.  Sinä valitset, kenelle annat.  Opettele elämään tämän tosiasian kanssa.