Unelmaduuni ulkomailla, puoliso ei halua mukaan

Minusta tärkeintä olisi tuossa tilanteessa miettiä millaista elämää te haluatte elää.

Jos mies haluaa rakentaa talon, pari muksua ja asua koko elämänsä siinä kotipaikkakunnallaan niin eihän siitä tule mitään jos sinä haaveilet töistä ja asumisesta ulkomailla ja uusista kokemuksista vieraissa maissa. Tai siis käytännössä aina toinen joutuu luopumaan jostain mikä on itselle tärkeää.

Minulle olisi kauhistus joutua muuttamaan ulkomaille työn perässä. Minä naisena samaistun enemmän apn puolison haaveisiin. Mutta silti sanoisin että ap lähde sinne ulkomaille kokeilemaan. Jos se työ ei olekaan sinun juttu niin palaa Suomeen. Mutta jos jätät lähtemättä niin todennäköisesti kadut sitä loppuelämäsi.

Ja teidän suhde ei välttämättä onnistuisi vaikka jättäisit tuon kokemuksen väliin. Kuulostaa siltä että haluatte niin erilaisia asioita elämästänne. Jos mies muutenkin kotina viihtyvä ja sinä taas menevä niin miten se toimisi jatkossa. Haluaisiko mies että vietätte perheenä rauhallista elämää kotona. Haluaisitko sinä käydä konserteissa, matkustaa, harrastaa iltaisin yksin ja lasten kanssa erilaisia asioita kuten muskaria jne jne. Haluaisitko mennä miehen kanssa festareille ym paikkoihin mutta haluaisiko mies? Lasten hankinnan jälkeenkin elämää voi viettää hyvin monella eri tavalla. Haaveiletteko sielläkin erilaisista asioista? Vai oletteko oikeasti keskustelleet mistä asioista haaveilette. Kannattaa jutella ja voitte yllättyä.

Muista sekin, että mies voi nyt sanoa että tehdään lapsia, ja sitten käy ilmi, ettei se häntä niin kiinnostanutkaan. Vain se, että sinä et lähtisi. Näin minulle kävi.

Vierailija kirjoitti:

Puoli vuotta on niin lyhyt aika, että kyllä miehen pitäisi joustaa. Joko päästää sinut yksin ilman erouhkaa sinne ulkomaille, tai tulla mukaasi.

Mutta missäs se mies sitten siellä toisessa maassa itse kävisi sen puolen vuotta, jos ei hänellä ole töitä siellä. Sitä sitten vain vähän ihmettelen. Harva jaksaa elellä naisen siivellä ja mittailla vain kodin lattiaa, kun nainen on töissä. Kyllä se miehen ajankulukin sit pitäisi miettiä. Ja jos on hänellä työ Suomessa, niin voiko hän edes lähteä mukaasi.

Olet itsekäs, jos et suo ajatustakaan sille, mitä se sun miehesi tekee sillä välin, kun sinä "unelmaduunaat". Vai onko se mies joku lemmikkiin verrattava teillä...?

Vierailija kirjoitti:

Itsekin pidän tästä nykyisestä kaupungista ja perhe on omakin haaveeni. Mutta! Olen tehnyt todella kovan työn tätä alaani varten ja tuntuisi kamalalta haaskaukselta olla tarttumatta näin hienoon tilaisuuteen.

Mies myönsi, että ulkomailla asuminen pelottaa häntä ja ei ole asunut koskaan niin kaukana perheestään. Yritin vakuuttaa, ettei sen tarvitse olla ikuista ja asiat saadaan kyllä järjestettyä.

ap

Ymmärrän hyvin miestä, ettei halua asua ulkomailla, en minäkään ikinä suostuisi sellaiseen. Mutta sinähän tarjosit hänelle vaihtoehtoa, että lähdet yksin ja tulet puolen vuoden päästä takaisin. Puoli vuotta etäsuhteessa, kun ei ole edes lapsia, ei pitäisi olla kenellekään mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Puoli vuotta on niin lyhyt aika, että kyllä miehen pitäisi joustaa. Joko päästää sinut yksin ilman erouhkaa sinne ulkomaille, tai tulla mukaasi.

Mutta missäs se mies sitten siellä toisessa maassa itse kävisi sen puolen vuotta, jos ei hänellä ole töitä siellä. Sitä sitten vain vähän ihmettelen. Harva jaksaa elellä naisen siivellä ja mittailla vain kodin lattiaa, kun nainen on töissä. Kyllä se miehen ajankulukin sit pitäisi miettiä. Ja jos on hänellä työ Suomessa, niin voiko hän edes lähteä mukaasi.

Expateilla on paljonkin vaimoja, jotka lähtevät miehen mukaan, vaikka ei itsellä ole siellä työtä. Elävät miehen tuloilla. Miten se on nyt sitten yhtäkkiä puolison arvolle sopimatonta, kun puoliso on mies.

Harkitkaa myös vaihtoehtoa, että lähdet yksin, ainakin aluksi. Me teimme niin, ja hyvin meni muutama vuosi. Nyt asumme takaisin Suomessa ja vauva syntyy syksyllä.

Vuoden, parin etäsuhde ei ole mahdoton asia, jos mies ei halua tulla mukaan. Lentokoneet kulkee, joten välillä voi vierailla puolin ja toisin. Aloittajan ei kannata missata tilaisuutta, se jää harmittamaan koko loppuiäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puoli vuotta on niin lyhyt aika, että kyllä miehen pitäisi joustaa. Joko päästää sinut yksin ilman erouhkaa sinne ulkomaille, tai tulla mukaasi.

Mutta missäs se mies sitten siellä toisessa maassa itse kävisi sen puolen vuotta, jos ei hänellä ole töitä siellä. Sitä sitten vain vähän ihmettelen. Harva jaksaa elellä naisen siivellä ja mittailla vain kodin lattiaa, kun nainen on töissä. Kyllä se miehen ajankulukin sit pitäisi miettiä. Ja jos on hänellä työ Suomessa, niin voiko hän edes lähteä mukaasi.

Olet itsekäs, jos et suo ajatustakaan sille, mitä se sun miehesi tekee sillä välin, kun sinä "unelmaduunaat". Vai onko se mies joku lemmikkiin verrattava teillä...?

Tietenkin myös sitä mietitään, mutta siinähän se ongelma on jos se puoliso ei halua lähteä sinne ulkomaille ja tehdä siellä jotain. Suomeen jäädessä varmasti jatkaisi nykyisessä duunissaan, eikö?

Maasta vähän riippuen kyllä sieltä ulkomailta nimittäin töitä löytyy, olen itse työskennellyt viidessä maassa ja tällä hetkellä duunissa maassa jonka kieltä en puhu, alalla josta ei ole kokemusta eikä koulutusta. Ja paikallista tasoa paremmalla palkallakin vielä. Täällä ollaan paljon joustavampia kuin Suomessa ja toimistoduuneihin pääsee koska tahansa jos englanti sujuu. Suomen puhujista suorastaan tapellaan.

Mutta sen puolison pitää olla itse motivoitunut järjestämään se oma työ ja tekeminen - ei se ulkomaille lähtevä osapuoli ole vastuussa sen toisen viihdyttämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puoli vuotta on niin lyhyt aika, että kyllä miehen pitäisi joustaa. Joko päästää sinut yksin ilman erouhkaa sinne ulkomaille, tai tulla mukaasi.

Mutta missäs se mies sitten siellä toisessa maassa itse kävisi sen puolen vuotta, jos ei hänellä ole töitä siellä. Sitä sitten vain vähän ihmettelen. Harva jaksaa elellä naisen siivellä ja mittailla vain kodin lattiaa, kun nainen on töissä. Kyllä se miehen ajankulukin sit pitäisi miettiä. Ja jos on hänellä työ Suomessa, niin voiko hän edes lähteä mukaasi.

Olet itsekäs, jos et suo ajatustakaan sille, mitä se sun miehesi tekee sillä välin, kun sinä "unelmaduunaat". Vai onko se mies joku lemmikkiin verrattava teillä...?

Onko ap sanonut ettei suo ajatustakaan miehen tekemisille? Ei. Hän yrittää löytää kompromissia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puoli vuotta on niin lyhyt aika, että kyllä miehen pitäisi joustaa. Joko päästää sinut yksin ilman erouhkaa sinne ulkomaille, tai tulla mukaasi.

Mutta missäs se mies sitten siellä toisessa maassa itse kävisi sen puolen vuotta, jos ei hänellä ole töitä siellä. Sitä sitten vain vähän ihmettelen. Harva jaksaa elellä naisen siivellä ja mittailla vain kodin lattiaa, kun nainen on töissä. Kyllä se miehen ajankulukin sit pitäisi miettiä. Ja jos on hänellä työ Suomessa, niin voiko hän edes lähteä mukaasi.

Olet itsekäs, jos et suo ajatustakaan sille, mitä se sun miehesi tekee sillä välin, kun sinä "unelmaduunaat". Vai onko se mies joku lemmikkiin verrattava teillä...?

Jos ei puolisolla ole mitään tekemistä, kun sinä olet töissä, niin sitten saat varautua siihen, että yksin oleva mies keksii sitten omin päin sinusta riippumatonta unelmatekemistä.

Niin mikä tämä unelmaduuni on jota tänne tulit mainostamaan, se jäi vielä auki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puoli vuotta on niin lyhyt aika, että kyllä miehen pitäisi joustaa. Joko päästää sinut yksin ilman erouhkaa sinne ulkomaille, tai tulla mukaasi.

Mutta missäs se mies sitten siellä toisessa maassa itse kävisi sen puolen vuotta, jos ei hänellä ole töitä siellä. Sitä sitten vain vähän ihmettelen. Harva jaksaa elellä naisen siivellä ja mittailla vain kodin lattiaa, kun nainen on töissä. Kyllä se miehen ajankulukin sit pitäisi miettiä. Ja jos on hänellä työ Suomessa, niin voiko hän edes lähteä mukaasi.

Olet itsekäs, jos et suo ajatustakaan sille, mitä se sun miehesi tekee sillä välin, kun sinä "unelmaduunaat". Vai onko se mies joku lemmikkiin verrattava teillä...?

Jos ei puolisolla ole mitään tekemistä, kun sinä olet töissä, niin sitten saat varautua siihen, että yksin oleva mies keksii sitten omin päin sinusta riippumatonta unelmatekemistä.

Niin? Niinhän ne miehen mukana lähtevät expat-vaimotkin keksivät tekemistä päiviinsä. Nimenomaan sen puolison pitääkin pitää huoli omasta viihtymisestään.

Jos yrität vihjailla jostain pettämisistä, niin joo kyllä sehän olisi vain kohtuullista - "jouduin muuttamaan naisen perässä ulkomaille elämään hänen rahoillaan, niin on ihan oikein että petän häntä päivisin kun hän on töissä ja minulla on tylsää".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puoli vuotta on niin lyhyt aika, että kyllä miehen pitäisi joustaa. Joko päästää sinut yksin ilman erouhkaa sinne ulkomaille, tai tulla mukaasi.

Mutta missäs se mies sitten siellä toisessa maassa itse kävisi sen puolen vuotta, jos ei hänellä ole töitä siellä. Sitä sitten vain vähän ihmettelen. Harva jaksaa elellä naisen siivellä ja mittailla vain kodin lattiaa, kun nainen on töissä. Kyllä se miehen ajankulukin sit pitäisi miettiä. Ja jos on hänellä työ Suomessa, niin voiko hän edes lähteä mukaasi.

Olet itsekäs, jos et suo ajatustakaan sille, mitä se sun miehesi tekee sillä välin, kun sinä "unelmaduunaat". Vai onko se mies joku lemmikkiin verrattava teillä...?

Tietenkin myös sitä mietitään, mutta siinähän se ongelma on jos se puoliso ei halua lähteä sinne ulkomaille ja tehdä siellä jotain. Suomeen jäädessä varmasti jatkaisi nykyisessä duunissaan, eikö?

Maasta vähän riippuen kyllä sieltä ulkomailta nimittäin töitä löytyy, olen itse työskennellyt viidessä maassa ja tällä hetkellä duunissa maassa jonka kieltä en puhu, alalla josta ei ole kokemusta eikä koulutusta. Ja paikallista tasoa paremmalla palkallakin vielä. Täällä ollaan paljon joustavampia kuin Suomessa ja toimistoduuneihin pääsee koska tahansa jos englanti sujuu. Suomen puhujista suorastaan tapellaan.

Mutta sen puolison pitää olla itse motivoitunut järjestämään se oma työ ja tekeminen - ei se ulkomaille lähtevä osapuoli ole vastuussa sen toisen viihdyttämisestä.

Kuka tässä jostain toisen "viihdyttämisvastuusta" on edes puhunut?

Kysymys on yksinkertaisesti parisuhteesta, jossa yleensä se toinenkin huomioidaan. Eli kuuluisi suunnitella, mikä on se miehen rooli siellä kohdemaassa: olla kodinhoitaja vai myös käydä itsekin siellä työssä.

Parisuhteet, omakotitalot, niin moni 25 vuotta yhdessä ollut on kyllästynyt jo. ja moni eronnut. ....  anna olla. Mies ei ole sun tyyppiä. Mene ja elä vapaana Naisena. Saat mitä haluat, koska eurooppalainen, suomalainen nainen on arvostettu ulkomailla. Älä ala kenenkään ovimatoksi. Ota se mistä hyödyt eniten. Rakkaus ei ole ikuinen. 

Vierailija kirjoitti:

Niin mikä tämä unelmaduuni on jota tänne tulit mainostamaan, se jäi vielä auki.

Ei Ap:n tarvitse sitä kertoa, ei se ole olennaista.

Kannattaisi aloittaa niistä miehen peloista ja löytää niihin ensin ratkaisu, tutustua niihin asioihin, joita hän pelkää. Jos ei pelot haihdu, hän ei varmaan edes harkitse mukaan lähtemistä.

Jätä se sika!

Jos aloittaja olisi mies, hän olisi täydellinen kusipää jos edes harkitsisi lähtevänsä.

Rakentakaa talo Klaukkalaan ja lopeta eläminen pilvilinnassa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puoli vuotta on niin lyhyt aika, että kyllä miehen pitäisi joustaa. Joko päästää sinut yksin ilman erouhkaa sinne ulkomaille, tai tulla mukaasi.

Mutta missäs se mies sitten siellä toisessa maassa itse kävisi sen puolen vuotta, jos ei hänellä ole töitä siellä. Sitä sitten vain vähän ihmettelen. Harva jaksaa elellä naisen siivellä ja mittailla vain kodin lattiaa, kun nainen on töissä. Kyllä se miehen ajankulukin sit pitäisi miettiä. Ja jos on hänellä työ Suomessa, niin voiko hän edes lähteä mukaasi.

Olet itsekäs, jos et suo ajatustakaan sille, mitä se sun miehesi tekee sillä välin, kun sinä "unelmaduunaat". Vai onko se mies joku lemmikkiin verrattava teillä...?

Tietenkin myös sitä mietitään, mutta siinähän se ongelma on jos se puoliso ei halua lähteä sinne ulkomaille ja tehdä siellä jotain. Suomeen jäädessä varmasti jatkaisi nykyisessä duunissaan, eikö?

Maasta vähän riippuen kyllä sieltä ulkomailta nimittäin töitä löytyy, olen itse työskennellyt viidessä maassa ja tällä hetkellä duunissa maassa jonka kieltä en puhu, alalla josta ei ole kokemusta eikä koulutusta. Ja paikallista tasoa paremmalla palkallakin vielä. Täällä ollaan paljon joustavampia kuin Suomessa ja toimistoduuneihin pääsee koska tahansa jos englanti sujuu. Suomen puhujista suorastaan tapellaan.

Mutta sen puolison pitää olla itse motivoitunut järjestämään se oma työ ja tekeminen - ei se ulkomaille lähtevä osapuoli ole vastuussa sen toisen viihdyttämisestä.

Kuka tässä jostain toisen "viihdyttämisvastuusta" on edes puhunut?

Kysymys on yksinkertaisesti parisuhteesta, jossa yleensä se toinenkin huomioidaan. Eli kuuluisi suunnitella, mikä on se miehen rooli siellä kohdemaassa: olla kodinhoitaja vai myös käydä itsekin siellä työssä.

Totta kai, sitähän juuri sanoin. Noissa lainaamissani viesteissä puhuttiin että "no mitä se mies sitten tekee" - no Ja se mies on itse vastuussa olemisestaan ja tekemisestään. Ulkomailla olo suunnitellaan yhdessä eli kummankin pitää aktiivisesti kertoa mitä haluaa ja miten aikoo saavuttaa sen mitä haluaa. Ei se niin mene että se töihin lähtevän naisen pitää jotenkin miettiä mitä se mies siellä tekee.