Kuinka saada hänet pois mielestä?
Olen jäänyt ajatuksistani kiinni ihmiseen jonka haluaisin unohtaa. Välillä helpottaa ja sitten yks'kaks hän tulee taas puskista mieleeni eikä jätä rauhaan. 6kk ei olla nähty. Ollaan myöskin vain muutamia kertoja nähneet, suudelleet usein, mutta siinä kaikki. En käsitä. En ole enää teinikään vaan aikuinen.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ihan sama. Nainen on varattu, enkä halua häntä.
Et halua naista, mutta pyörii mielessä kuitenkin?
No ei kai kukaan järkevä varattua halua. Jos varattu olisi valmis jättämään nykyisensä niin hänhän olisi sopivan paikan tullen valmis jättämään minutkin. Kuka sellaista haluaisi? Varattuun ihastuminen on siis tilanne, jossa ei voi voittaa. Joko et saa ihastustasi tai saat petturin. Mielessä hän pyörii kuitenkin.
Itse en ajattele noin. Ihminen voi olla parisuhteessa jonkun kanssa, joka ei olekaan hänelle sopiva ja jossain kohtaa sitten löytyykin se oikea, jonka kanssa synkkaa paremmin. Ei se tarkoita, että henkilö olis valmis jättämään seuraavankin kumppanin.
Miksi kukaan järkevä olisi parisuhteessa jonkun kanssa, joka ei ole sopiva? Tuossa tilanteessa on pitäisi olla sinkku, jos ei ole ketään sopivaa. Ainoastaan raukka ja petturi on parisuhteessa ei-sopivan kanssa, kunnes löytää paremman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ihan sama. Nainen on varattu, enkä halua häntä.
Et halua naista, mutta pyörii mielessä kuitenkin?
No ei kai kukaan järkevä varattua halua. Jos varattu olisi valmis jättämään nykyisensä niin hänhän olisi sopivan paikan tullen valmis jättämään minutkin. Kuka sellaista haluaisi? Varattuun ihastuminen on siis tilanne, jossa ei voi voittaa. Joko et saa ihastustasi tai saat petturin. Mielessä hän pyörii kuitenkin.
Itse en ajattele noin. Ihminen voi olla parisuhteessa jonkun kanssa, joka ei olekaan hänelle sopiva ja jossain kohtaa sitten löytyykin se oikea, jonka kanssa synkkaa paremmin. Ei se tarkoita, että henkilö olis valmis jättämään seuraavankin kumppanin.
Miksi kukaan järkevä olisi parisuhteessa jonkun kanssa, joka ei ole sopiva? Tuossa tilanteessa on pitäisi olla sinkku, jos ei ole ketään sopivaa. Ainoastaan raukka ja petturi on parisuhteessa ei-sopivan kanssa, kunnes löytää paremman.
Eihän sitä aina suhteen alussa välttämättä tiedä, että toinen ei olekaan sopiva. Vuosien kuluessa ihmiset, heidän arvonsa ja tavoitteensa elämässä saattavat muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ihan sama. Nainen on varattu, enkä halua häntä.
Et halua naista, mutta pyörii mielessä kuitenkin?
No ei kai kukaan järkevä varattua halua. Jos varattu olisi valmis jättämään nykyisensä niin hänhän olisi sopivan paikan tullen valmis jättämään minutkin. Kuka sellaista haluaisi? Varattuun ihastuminen on siis tilanne, jossa ei voi voittaa. Joko et saa ihastustasi tai saat petturin. Mielessä hän pyörii kuitenkin.
Itse en ajattele noin. Ihminen voi olla parisuhteessa jonkun kanssa, joka ei olekaan hänelle sopiva ja jossain kohtaa sitten löytyykin se oikea, jonka kanssa synkkaa paremmin. Ei se tarkoita, että henkilö olis valmis jättämään seuraavankin kumppanin.
Miksi kukaan järkevä olisi parisuhteessa jonkun kanssa, joka ei ole sopiva? Tuossa tilanteessa on pitäisi olla sinkku, jos ei ole ketään sopivaa. Ainoastaan raukka ja petturi on parisuhteessa ei-sopivan kanssa, kunnes löytää paremman.
Eihän sitä aina suhteen alussa välttämättä tiedä, että toinen ei olekaan sopiva. Vuosien kuluessa ihmiset, heidän arvonsa ja tavoitteensa elämässä saattavat muuttua.
Silloin pitää ensin erota ja sitten alkaa katselemaan uusia, eikä katsella uutta suhteessa ollessaan ja erota vasta sitten, kun se löytyy.
Olen samassa tilanteessa toista kertaa omassa avioliitossani. Meillä on mennyt nyt pari vuotta huonosti miehen kanssa. Ihastuin ensin yhteen, ja hänkin minuun. Sänkyyn tms ei menty, mutta olin niin ihastunut että harkitsin jopa eroa. Ymmärsin kuitenkin, että haluan eropäätöksen perustuvan siihen etten usko enää ollenkaan avioliittooni, en siihen että tapaan jonkun muun. Päätin etten ole enää tekemisissä. No, tämä ihastus löysi sitten kumppanin. Haikailin hänen peräänsä. Se meni ohi. Sillä, että löysin seuraavan johon ihastuin. :/ Nyt olen sitten taas eri mieheen ihastunut ja hänkin minuun. Tosin hänkin on naimisissa eikä ole eroamassa. Ei siis mitään järkeä.
Tässä kirjoituksessa ei ollut mitään tolkkua, mutta helpottipa kirjoittaa.
Ns. turvalliset ihastukset ovat ok. Että on varattu, mutta ihastuu mahdollisesti toiseen varattuun.
Sitten vain odottelee, että ihastus loppuu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ihan sama. Nainen on varattu, enkä halua häntä.
Et halua naista, mutta pyörii mielessä kuitenkin?
No ei kai kukaan järkevä varattua halua. Jos varattu olisi valmis jättämään nykyisensä niin hänhän olisi sopivan paikan tullen valmis jättämään minutkin. Kuka sellaista haluaisi? Varattuun ihastuminen on siis tilanne, jossa ei voi voittaa. Joko et saa ihastustasi tai saat petturin. Mielessä hän pyörii kuitenkin.
Itse en ajattele noin. Ihminen voi olla parisuhteessa jonkun kanssa, joka ei olekaan hänelle sopiva ja jossain kohtaa sitten löytyykin se oikea, jonka kanssa synkkaa paremmin. Ei se tarkoita, että henkilö olis valmis jättämään seuraavankin kumppanin.
Miksi kukaan järkevä olisi parisuhteessa jonkun kanssa, joka ei ole sopiva? Tuossa tilanteessa on pitäisi olla sinkku, jos ei ole ketään sopivaa. Ainoastaan raukka ja petturi on parisuhteessa ei-sopivan kanssa, kunnes löytää paremman.
Eihän sitä aina suhteen alussa välttämättä tiedä, että toinen ei olekaan sopiva. Vuosien kuluessa ihmiset, heidän arvonsa ja tavoitteensa elämässä saattavat muuttua.
Silloin pitää ensin erota ja sitten alkaa katselemaan uusia, eikä katsella uutta suhteessa ollessaan ja erota vasta sitten, kun se löytyy.
Eivät asiat elämässä aina etene rationaalisen harkitusti ja hyvässä järjestyksessä. Siihen voi toki pyrkiä, mutta käytäntö on usein ihan eri juttu. Ihminen voi suunnitella kaikenlaista mutta usein elämä tulee ja yllättää.
Oi kyllä. Henkilö on täysin saavuttamaton monella tapaa, ja siis itsekin olen hyvässä parisuhteessa. Tavataan usein työn merkeissä ja ollaan oikeastaan aika hyviä kavereita, mutta jotain meidän välillä on, ja jos tulkitsen oikein se on molemminpuolista. Mutta koska ollaan molemmat hyvin rationaalisia ihmisiä niin tämä ei koskaan tule etenemään mihinkään. Ollaan kavereita. Voihan sitä salaa vähän haaveilla.
Vierailija kirjoitti:
Ns. turvalliset ihastukset ovat ok. Että on varattu, mutta ihastuu mahdollisesti toiseen varattuun.
Sitten vain odottelee, että ihastus loppuu!
Tai sitten ei odottele, vaan tarttuu toimeen. Sitten ollaankin vaarallisilla vesillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ihan sama. Nainen on varattu, enkä halua häntä.
Et halua naista, mutta pyörii mielessä kuitenkin?
No ei kai kukaan järkevä varattua halua. Jos varattu olisi valmis jättämään nykyisensä niin hänhän olisi sopivan paikan tullen valmis jättämään minutkin. Kuka sellaista haluaisi? Varattuun ihastuminen on siis tilanne, jossa ei voi voittaa. Joko et saa ihastustasi tai saat petturin. Mielessä hän pyörii kuitenkin.
Itse en ajattele noin. Ihminen voi olla parisuhteessa jonkun kanssa, joka ei olekaan hänelle sopiva ja jossain kohtaa sitten löytyykin se oikea, jonka kanssa synkkaa paremmin. Ei se tarkoita, että henkilö olis valmis jättämään seuraavankin kumppanin.
Miksi kukaan järkevä olisi parisuhteessa jonkun kanssa, joka ei ole sopiva? Tuossa tilanteessa on pitäisi olla sinkku, jos ei ole ketään sopivaa. Ainoastaan raukka ja petturi on parisuhteessa ei-sopivan kanssa, kunnes löytää paremman.
Eihän sitä aina suhteen alussa välttämättä tiedä, että toinen ei olekaan sopiva. Vuosien kuluessa ihmiset, heidän arvonsa ja tavoitteensa elämässä saattavat muuttua.
Silloin pitää ensin erota ja sitten alkaa katselemaan uusia, eikä katsella uutta suhteessa ollessaan ja erota vasta sitten, kun se löytyy.
No ei kai ne aina katselekaan. Joskus siihen yhteensopimattomuuteen havahtuu vasta siinä vaiheessa, kun se sopivampi osuu kohdalle. Tai sen kanssa on ollut helpompi elää kun ei ole edes ajatellut vaihtoehtoja.
Itse ajattelin pystyyn kuolleessa liitossa, että rakkauden mahdollisuus on tässä elämässä menetetty ja se mitä voin vielä tehdä oikein on ehjä perhe lapsille. Sitten tuli joku, joka näytti ettei mikään ole vielä liian myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. turvalliset ihastukset ovat ok. Että on varattu, mutta ihastuu mahdollisesti toiseen varattuun.
Sitten vain odottelee, että ihastus loppuu!Tai sitten ei odottele, vaan tarttuu toimeen. Sitten ollaankin vaarallisilla vesillä.
Minä odottelin ensin kolmisen vuotta. Ei mennyt ohi. Lopulta minä tunnustin tunteeni ja erosin. Tuo toinen petti pari kertaa minun kanssani ja palasi sitten muina miehinä kotiin. Ei näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ihan sama. Nainen on varattu, enkä halua häntä.
Et halua naista, mutta pyörii mielessä kuitenkin?
No ei kai kukaan järkevä varattua halua. Jos varattu olisi valmis jättämään nykyisensä niin hänhän olisi sopivan paikan tullen valmis jättämään minutkin. Kuka sellaista haluaisi? Varattuun ihastuminen on siis tilanne, jossa ei voi voittaa. Joko et saa ihastustasi tai saat petturin. Mielessä hän pyörii kuitenkin.
Olen eri, mutta eikö kuka tahansa on sopivan paikan tullen valmis lähtemään. Sopiva paikka = suhde tekee onnettomaksi, ja ihminen uskoo tulevansa onnellisemmaksi yksin tai jonkun toisen kanssa. Silloin pitääkin lähteä. Ei parisuhde mikään vankila ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihastunut varattuun-hullu taas jankuttamassa.
Mikä?
https://www.vauva.fi/keskustelu/4940833/varatusta-tykkaaminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. turvalliset ihastukset ovat ok. Että on varattu, mutta ihastuu mahdollisesti toiseen varattuun.
Sitten vain odottelee, että ihastus loppuu!Tai sitten ei odottele, vaan tarttuu toimeen. Sitten ollaankin vaarallisilla vesillä.
Minä odottelin ensin kolmisen vuotta. Ei mennyt ohi. Lopulta minä tunnustin tunteeni ja erosin. Tuo toinen petti pari kertaa minun kanssani ja palasi sitten muina miehinä kotiin. Ei näin.
Miten tokenit tuosta?
Oletteko enää yhteydessä? Kuoliko tunteesi vihdoin tuon jälkeen?
Olen ajatellut, että ehkä se tunteen ei häviäkään. Se on haava joka ei parane, jonka kanssa pitää vaan oppia elämään. Mutta minä ajattelen myös, että minä voin ottaa sen tunteen takaisin. Piilottaa sen sisälleni. Antaa sen liekin elää minussa, turvassa. Mutta hän ei sitä saa enää koskaan koskettaa. Koska hän ei osannut arvostaa sitä ja kohdella sitä lempeästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihastunut varattuun-hullu taas jankuttamassa.
Mikä?
https://www.vauva.fi/keskustelu/4940833/varatusta-tykkaaminen
Tämä ei ole minun ketjuni, kuten ei myöskään mikään noista tänne linkatuista. Usko tai älä, tässä maassa on tosiaan yli yksi ihmistä painimassa samojen ongelmien kanssa. Eiköhän kolmiodraamat ole aika lailla maailman vanhimpia ihmissuhdeongelmia.
-Tuon ketjun Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. turvalliset ihastukset ovat ok. Että on varattu, mutta ihastuu mahdollisesti toiseen varattuun.
Sitten vain odottelee, että ihastus loppuu!Tai sitten ei odottele, vaan tarttuu toimeen. Sitten ollaankin vaarallisilla vesillä.
Minä odottelin ensin kolmisen vuotta. Ei mennyt ohi. Lopulta minä tunnustin tunteeni ja erosin. Tuo toinen petti pari kertaa minun kanssani ja palasi sitten muina miehinä kotiin. Ei näin.
Miten tokenit tuosta?
Oletteko enää yhteydessä? Kuoliko tunteesi vihdoin tuon jälkeen?
En toennut eikä kuolleet.
No, se varattu voi joku kaunis päivä erota ja on teidän aika.
Eläimellistä panemista, niin selviää, kuka vetoaa ja kuka ei.
Itse en ajattele noin. Ihminen voi olla parisuhteessa jonkun kanssa, joka ei olekaan hänelle sopiva ja jossain kohtaa sitten löytyykin se oikea, jonka kanssa synkkaa paremmin. Ei se tarkoita, että henkilö olis valmis jättämään seuraavankin kumppanin.