Avioliittojen määrä romahti, avioehtojen määrä räjähti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Elämä on valintoja, tuon valinnan seuraus ei tule kenellekään yllätyksenä.

Vierailija kirjoitti:

Itse asun vuokralla, mutta yhteiskunta kärsii siitä, jos tulee ero niin en enää ikinä siivoa yhdellekään miehelle asuntoa enkä hoida enkä auta eläkkeellä olevia sukulaisia.

Siivoan vain oman kotini ja harrastan.

Eläkeläisiä on 1 600 000, valtio hoitaa ne tai jättää hoitamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Mutta toisaalta se mies mahdollisti, että tämä äiti pystyi jäämään kotiin hoitamaan lapsia ja ilmeisesti niin kovasti halusi, jos neljä lastakin piti tehdä. Joskus voisi miettiä, että riittääkö vähempikin määrä lapsia ja olisiko voinut laittaa ne aiemmin hoitoon.

Jos nainen haluaa itse jäädä neljäksi vuodeksi kotiin, niin se on kait hänen oma päätöksensä, ettei esim. edistä omaa uraansa. Kyllähän tilanteen voisi ratkoa tasaisemminkin miehen ja naisen välillä nykypäivänä. Naiset kyllä yleisesti haluaa tasa-arvoa, mutta osa siltikin haluaa että mies elättää ja nainen hoitaa lapset. Silloin pitää varautua siihen ettei erotessa saa niitä miehen tienaamia rahoja. Aika simppeliä. Minusta naisten pitäisi oppia hoitamaan ansionsa itse ja antaa miesten hoitaa lapsia tasaväkisemmin, eikä ottaa tuollaista asennetta, että pitää viettää 4 vuotta lasten kanssa kotona ulkona työelämästä. Ei voi eron hetkellä alkaa uhriutua, jos jää puille paljaille. Jos mies on painostanut tuollaiseen sopimukseen, niin reilua olisi sopia avioehdosta. Mutta jos se on ollut lähinnä naisen oma päätös, niin sitten on reilua että nainen kantaa vastuunsa erossakin. Ja tosiaan, yleensä nainen saa enemmän aikaa lasten kanssa eron jälkeen, jos riitauttaa asiat.

Nykyään avioliittoja solmitaan vähemmän ja ehkä myös vanhempana kuin ennen, jolloin molemmille on jo kertynyt omaa omaisuutta, joka kannattaa suojata. Samoin on nämä jo toisella tai useammalla kierroksella olevat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asun vuokralla, mutta yhteiskunta kärsii siitä, jos tulee ero niin en enää ikinä siivoa yhdellekään miehelle asuntoa enkä hoida enkä auta eläkkeellä olevia sukulaisia.

Siivoan vain oman kotini ja harrastan.

Eläkeläisiä on 1 600 000, valtio hoitaa ne tai jättää hoitamatta.

Ei ole lakia, että täytyisi hoitaa eläkeläisiä joten ne on valtion ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asun vuokralla, mutta yhteiskunta kärsii siitä, jos tulee ero niin en enää ikinä siivoa yhdellekään miehelle asuntoa enkä hoida enkä auta eläkkeellä olevia sukulaisia.

Siivoan vain oman kotini ja harrastan.

Eläkeläisiä on 1 600 000, valtio hoitaa ne tai jättää hoitamatta.

Ei ole lakia, että täytyisi hoitaa eläkeläisiä joten ne on valtion ongelma.

Minulla on vaikka mitä harrastus suunnitelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Ei mitään? Jäi kai sille ne neljä lasta, ja ilmaiset vuoden kotona. Miten voi sanoa ettei saanut mitään, jos ei tarvinnut käydä töissä vuosikausiin ja silti kummasti oli katto pään päällä ja ruokaa pöydässä. Puolisohan on kaikki nuo vuodet maksanut sekä kotona olijan elämisen, että hänen osuutensa lasten kuluista. Etu joka lasketaan joka kuukausi tuhat+ eurossa.

Varsin usein äidit maksaa ne lastenkin kulut pienistä äitiyspäivärahoistaan ja kotihoidon tuesta. Ja edelleen, se äitihän on tehnyt koko ajan työtä puolisonsa hyväksi. Jos lapset ja kodin olisi hoitanut joku muu, kalliiksi se olisi tullut.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään avioliittoja solmitaan vähemmän ja ehkä myös vanhempana kuin ennen, jolloin molemmille on jo kertynyt omaa omaisuutta, joka kannattaa suojata. Samoin on nämä jo toisella tai useammalla kierroksella olevat. 

Avioehto ei poista useammilla kierroksilla kuitenkaan lesken asumisoikeutta, joten avioehto on silloin yhtä tyhjän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Ei mitään? Jäi kai sille ne neljä lasta, ja ilmaiset vuoden kotona. Miten voi sanoa ettei saanut mitään, jos ei tarvinnut käydä töissä vuosikausiin ja silti kummasti oli katto pään päällä ja ruokaa pöydässä. Puolisohan on kaikki nuo vuodet maksanut sekä kotona olijan elämisen, että hänen osuutensa lasten kuluista. Etu joka lasketaan joka kuukausi tuhat+ eurossa.

Ihan samoin ajattelen. Nainen valitsi vuosikausiksi jäädä kotiin nauttimaan miehen mahdollistamasta elintasosta, joten ihan oikeinhan tuo meni.

Huom neljä lasta, ei neljä vuotta. Neljä lasta kotona hoidettuna lie ottannu ennemminkin 10 vuotta. Ja koko sen ajan puoliso maksanut kaiken. Puhutaan vähintään 100-200 tonnin edusta sille kotona olijalle (= paljonko työssäkäyvä puoliso on maksanut hänen puolestaan perheen kuluja). Ja vielä pitäisi erossa saada jotain lisää?

Jos nyt vedätte säästetyt hoitomaksut mukaan, niin niistä tulisi enintään luokkaa 11 kuukautta per vuosi x 500e (kahden lapsen maksimimaksut, toisen kaksi maksaa toinen puoliso) 10v. Eli noin 50 tonnia. Kyllä se kotona olija on silti ollut reippaasti saamapuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Ei mitään? Jäi kai sille ne neljä lasta, ja ilmaiset vuoden kotona. Miten voi sanoa ettei saanut mitään, jos ei tarvinnut käydä töissä vuosikausiin ja silti kummasti oli katto pään päällä ja ruokaa pöydässä. Puolisohan on kaikki nuo vuodet maksanut sekä kotona olijan elämisen, että hänen osuutensa lasten kuluista. Etu joka lasketaan joka kuukausi tuhat+ eurossa.

"ei tarvinnut käydä töissä"? Eiköhän se miehen arkielämä helpompaa ole ollut kuin 4 lapsen kotiäidin.

Olemme olleet naimisissa yli 20 vuotta ja teimme avioehdon vasta muutama vuosi sitten. Avioehtoon kirjasimme lähinnä molempien perittävään omaisuuteen liittyvät asiat, sillä ne alkavat tulla ajankohtaisiksi pian.

Olen ollut lastemme kanssa kotona aikoinaan yhdeksän vuotta ja tämä oli meille yhteinen päätös. Mieheni teki pitkiä työpäiviä ja matkusteli paljon työn takia, joten minä hoidin huushollin ja lapset. Rahahuolia meillä ei ole ollut ja talokin on ollut velaton jo yli kymmenen vuotta. Emme ole eroamassa, vaan parisuhteemme on oikein onnellinen, joten avioehdolla ei välttämättä ole mitään virkaa koskaan, mutta tulipa tehtyä. Se oli molempien toive. Teimme samalla keskinäisen testamentin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Ei mitään? Jäi kai sille ne neljä lasta, ja ilmaiset vuoden kotona. Miten voi sanoa ettei saanut mitään, jos ei tarvinnut käydä töissä vuosikausiin ja silti kummasti oli katto pään päällä ja ruokaa pöydässä. Puolisohan on kaikki nuo vuodet maksanut sekä kotona olijan elämisen, että hänen osuutensa lasten kuluista. Etu joka lasketaan joka kuukausi tuhat+ eurossa.

Varsin usein äidit maksaa ne lastenkin kulut pienistä äitiyspäivärahoistaan ja kotihoidon tuesta. Ja edelleen, se äitihän on tehnyt koko ajan työtä puolisonsa hyväksi. Jos lapset ja kodin olisi hoitanut joku muu, kalliiksi se olisi tullut.

Hmm paljonkos se kotihoidontuki onkaan, jos mielestäsi sillä on maksanut kaikki omat aikuisen naisen kulut, kaikki lasten kulut, puolet asumisesta ja sähköstä ja vakuutuksista ja autosta ja vedestä ja... Oikeasti meinaat että sillä muutamalla sadalla kuussa se kotona olija on maksanut kaikesta puolet? Onpas todella säästeliäs elämäntapa sitten, jos KAIKKI koko perheen kulut on luokkaa 700 euroa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Ei mitään? Jäi kai sille ne neljä lasta, ja ilmaiset vuoden kotona. Miten voi sanoa ettei saanut mitään, jos ei tarvinnut käydä töissä vuosikausiin ja silti kummasti oli katto pään päällä ja ruokaa pöydässä. Puolisohan on kaikki nuo vuodet maksanut sekä kotona olijan elämisen, että hänen osuutensa lasten kuluista. Etu joka lasketaan joka kuukausi tuhat+ eurossa.

"ei tarvinnut käydä töissä"? Eiköhän se miehen arkielämä helpompaa ole ollut kuin 4 lapsen kotiäidin.

Eiköhän se töissä käynti kuitenkin ole vaikeampaa.

Katsos, mielipiteen heittäminen on noin helppoa!

Vihkimisilmoituksen paikallislehdessä näin viimeksi ehkä 12v. sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Ei mitään? Jäi kai sille ne neljä lasta, ja ilmaiset vuoden kotona. Miten voi sanoa ettei saanut mitään, jos ei tarvinnut käydä töissä vuosikausiin ja silti kummasti oli katto pään päällä ja ruokaa pöydässä. Puolisohan on kaikki nuo vuodet maksanut sekä kotona olijan elämisen, että hänen osuutensa lasten kuluista. Etu joka lasketaan joka kuukausi tuhat+ eurossa.

Ihan samoin ajattelen. Nainen valitsi vuosikausiksi jäädä kotiin nauttimaan miehen mahdollistamasta elintasosta, joten ihan oikeinhan tuo meni.

Mutta onhan se nainen myös nostanut miehen elintasoa omalla työllään. Päivähoitokulutkin 4 lapsesta kohoaa varsin suureksi ja jos vielä laskisi jonkun siivoojan/kodinhoitajankin kulut päälle...

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, loppu naisten loisimille miesten lompakolla.

Meillä ei ole avioehtoa. En ole koskaan ymmärtänyt näitä itseään jalkaan ampuvia naisia. 😁

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, loppu naisten loisimille miesten lompakolla.

Ymmärrätkö mikä avioehto on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Ei mitään? Jäi kai sille ne neljä lasta, ja ilmaiset vuoden kotona. Miten voi sanoa ettei saanut mitään, jos ei tarvinnut käydä töissä vuosikausiin ja silti kummasti oli katto pään päällä ja ruokaa pöydässä. Puolisohan on kaikki nuo vuodet maksanut sekä kotona olijan elämisen, että hänen osuutensa lasten kuluista. Etu joka lasketaan joka kuukausi tuhat+ eurossa.

Varsin usein äidit maksaa ne lastenkin kulut pienistä äitiyspäivärahoistaan ja kotihoidon tuesta. Ja edelleen, se äitihän on tehnyt koko ajan työtä puolisonsa hyväksi. Jos lapset ja kodin olisi hoitanut joku muu, kalliiksi se olisi tullut.

Hmm paljonkos se kotihoidontuki onkaan, jos mielestäsi sillä on maksanut kaikki omat aikuisen naisen kulut, kaikki lasten kulut, puolet asumisesta ja sähköstä ja vakuutuksista ja autosta ja vedestä ja... Oikeasti meinaat että sillä muutamalla sadalla kuussa se kotona olija on maksanut kaikesta puolet? Onpas todella säästeliäs elämäntapa sitten, jos KAIKKI koko perheen kulut on luokkaa 700 euroa!

Minulla oli säästöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Ei mitään? Jäi kai sille ne neljä lasta, ja ilmaiset vuoden kotona. Miten voi sanoa ettei saanut mitään, jos ei tarvinnut käydä töissä vuosikausiin ja silti kummasti oli katto pään päällä ja ruokaa pöydässä. Puolisohan on kaikki nuo vuodet maksanut sekä kotona olijan elämisen, että hänen osuutensa lasten kuluista. Etu joka lasketaan joka kuukausi tuhat+ eurossa.

"ei tarvinnut käydä töissä"? Eiköhän se miehen arkielämä helpompaa ole ollut kuin 4 lapsen kotiäidin.

Eiköhän se töissä käynti kuitenkin ole vaikeampaa.

Katsos, mielipiteen heittäminen on noin helppoa!

Mies ei suostunut koti-isäksi yhdenkään lapsen kohdalla joten eiköhän kokenut työelämän mieluisammaksi.