Avioliittojen määrä romahti, avioehtojen määrä räjähti

Mielestäni avioehto pitäisi olla pakollinen.

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Avio on nykyisen lainsäädännön puitteissa varkaiden ja idioottien liitto.

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Periaatteessa nykyään jos haluaa omaisuutensa turvata, on järkevintä mennä naimisiin ja tehdä avioehto. Vakiintuneita, pitkään kestäneitä avoliittoja on niin paljon, että nykyään niitä varten on oma lainsäädäntönsä esim. eron varalle.

Kuka tuollaista avoliitto plussaa/avioliitto miinusta tarvitsee tai haluaa? Se on kaikki tai ei mitään.

Ollaan herätty faktoihin, avioliitot eivät kestä ja tuolla on näitä rahan perässä meneviä aivan liikaa. Jos omaisuutta on tai sitä on tulossa niin pitää avioehdolla suojata.

Eiköhän tuo osin selity koronalla - moni lykkäsi häiden järjestämistä rajoitusten vuoksi. Vuonna 2022 avioliittoja solmittiin taas entiseen tahtiin.

Sen sijaan mielenkiintoista on avioerotilastot - erojen määrä on laskenut. Eikö ihmiset uskalla erota taloudellisista syistä? Vai korreloiko vuoden 2021 alhaiset avioitumisluvut erojen kanssa, kun on vähemmän pareja, jotka päätyvät eroon vuoden sisään avioitumisesta?

https://www.stat.fi/julkaisu/cl8ebhtnajuh70avu5stv17td

Avioliittohan on juridinen sopimus ja sille on olemassa vakioehdot. En tajua, miksi solmisi avioliiton, jos sen ehdot ovat huonot (ja vain osan niistä voi muuttaa avioehdolla). Itse olen pitäytynyt avoliitossa, niin moni muukin nykyään. Mihin tarvitaan avioehdollisia avioliittoja ylipäänsä?

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa nykyään jos haluaa omaisuutensa turvata, on järkevintä mennä naimisiin ja tehdä avioehto. Vakiintuneita, pitkään kestäneitä avoliittoja on niin paljon, että nykyään niitä varten on oma lainsäädäntönsä esim. eron varalle.

Avoeroja on tosi paljon. Kompensaatiota on saanut aniharva ja nekin ovat olleet pikkusumm7a.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Veikö mies lapsetkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Mutta toisaalta se mies mahdollisti, että tämä äiti pystyi jäämään kotiin hoitamaan lapsia ja ilmeisesti niin kovasti halusi, jos neljä lastakin piti tehdä. Joskus voisi miettiä, että riittääkö vähempikin määrä lapsia ja olisiko voinut laittaa ne aiemmin hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Veikö mies lapsetkin?

Yhteishuoltajuus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Veikö mies lapsetkin?

Yhteishuoltajuus

No paljon se mies on laittanut myös rahaa perheeseen, kun on kaikki elättänyt. Onkohan hirveästi omaisuuttaa kuitenkaan kertynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Mutta toisaalta se mies mahdollisti, että tämä äiti pystyi jäämään kotiin hoitamaan lapsia ja ilmeisesti niin kovasti halusi, jos neljä lastakin piti tehdä. Joskus voisi miettiä, että riittääkö vähempikin määrä lapsia ja olisiko voinut laittaa ne aiemmin hoitoon.

Tietenkin jälkiviisaana voi miettiä vaikka mitä. Moni naiivina uskoo juuri siihen oman liittonsa pysyvyyteen ja ehkä jopa ajattelee että kun uhraa erityisen paljon (koko oman uransa) perheensä eteen niin ei mies sitten ainakaan jätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Veikö mies lapsetkin?

Yhteishuoltajuus

No paljon se mies on laittanut myös rahaa perheeseen, kun on kaikki elättänyt. Onkohan hirveästi omaisuuttaa kuitenkaan kertynyt.

Asuntolainat maksanut joo, mutta niinpä on se yhteinen kotikin sen jälkeen pelkästään hänen ja ex päätyy vuokraluukkuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Mutta toisaalta se mies mahdollisti, että tämä äiti pystyi jäämään kotiin hoitamaan lapsia ja ilmeisesti niin kovasti halusi, jos neljä lastakin piti tehdä. Joskus voisi miettiä, että riittääkö vähempikin määrä lapsia ja olisiko voinut laittaa ne aiemmin hoitoon.

Tietenkin jälkiviisaana voi miettiä vaikka mitä. Moni naiivina uskoo juuri siihen oman liittonsa pysyvyyteen ja ehkä jopa ajattelee että kun uhraa erityisen paljon (koko oman uransa) perheensä eteen niin ei mies sitten ainakaan jätä.

Minä en ainakaan olisi ikinä suostunut jäämään kotiin vuosikausiksi. Kova tahto on täytynyt olla jäädä kotiäidiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Ei mitään? Jäi kai sille ne neljä lasta, ja ilmaiset vuoden kotona. Miten voi sanoa ettei saanut mitään, jos ei tarvinnut käydä töissä vuosikausiin ja silti kummasti oli katto pään päällä ja ruokaa pöydässä. Puolisohan on kaikki nuo vuodet maksanut sekä kotona olijan elämisen, että hänen osuutensa lasten kuluista. Etu joka lasketaan joka kuukausi tuhat+ eurossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehdon tulisi olla pakollinen, oli minkälainen tahansa. Olisi paljon vähemmän riitoja.

Ehkä mutta on tässäkin pointttinsa:

"Aina avioehto ei välttämättä kannata, huomauttaa Salha Hanna.

Jos on esimerkiksi sovittu, että toinen joustaa omasta urastaan tukeakseen toista, voi miettiä arvokysymyksenä, että onko ok, että kotiin ja lasten kasvatukseen panostanut jää eron sattuessa puille paljaille, hän sanoo."

Lähipiirissä tyypillinen tapaus jossa äiti jäi yhteisestä sopimuksesta vuosikausiksi hoitamaan lapsia (4 kpl) kotiin, mies kartutti omaisuuttaan. Eron kohdalla äidille ei jäänyt mitään.

Veikö mies lapsetkin?

Ei tietenkään. Niistähän olisi tullut miehelle kuluja.

Itse asun vuokralla, mutta yhteiskunta kärsii siitä, jos tulee ero niin en enää ikinä siivoa yhdellekään miehelle asuntoa enkä hoida enkä auta eläkkeellä olevia sukulaisia.