Miten laihdutus voisi vihdoin onnistua? 8 vuotta painanut 100kg.

Homman nimi on se, että jos omaat itsekuria, mikä vaan laihis toimii. Ellet pysty sitoutumaan, vaan luovutat pienenkin vastoinkäymisen tai epämukavuuden edessä, mikään ei toimi.

Mä pääsin silleen alkuun että kysyin itseltäni joka aamu, meenkö salille nyt heti, vai oonko luuseri selittäjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääke tai lihavuusleikkaus, muuta tietä ei ole.  Turha uskoa että joku pystyy laihtumaan ruokavaliolla ym.  Yllättävän moni on ollut lihavuusleikkauksessa.  Syön omakustanteisesti laihdutuslääkettä-en saanut kelakorvaavuutta.  Kaikille suomalaisille ketä haluaa laihtua pitäisi suoda laihdutuslääke.  Me suomalaiset ollaan todella läskejä nykyään.

Mielestäni 100kg:sta ei vielä ole vaikea laihduttaa 10-20kg ilman lihavuusleikkausta. Viehän se aikaa,mutta ruokailutottumukset korjaamalla ja liikunnan aloittamalla ja kovalla itsekurilla,niin eiköhän.

On toivotonta,aina vaan+-3kg, jo 8 vuotta

Ap

Vierailija kirjoitti:

Homman nimi on se, että jos omaat itsekuria, mikä vaan laihis toimii. Ellet pysty sitoutumaan, vaan luovutat pienenkin vastoinkäymisen tai epämukavuuden edessä, mikään ei toimi.

Mä pääsin silleen alkuun että kysyin itseltäni joka aamu, meenkö salille nyt heti, vai oonko luuseri selittäjä.

Itsekurin korostaminen laihduttamisessa on kyllä melkeinpä kaikkein typerintä - itsekuri vaatii jaksamista ja sitä on kaikilla rajallinen määrä. Jos joku laihdutusmenetelmä ei toimi kuin pitämällä itsensä visusti kurissa, niin yritys on tuhoon tuomittu - vaikka alussa homma onnistuisi, niin jossain välissä tulee esim. se viikko, kun töissä pitää venyä äärimmilleen, kotona arjessa on ylimääräistä jumppaa ja autokin pitää viedä yllättävän vian vuoksi huoltoon.

Siinä sitten kun olet viikon vetänyt roskaruokaa, karkkia ja pullaa - ja makaat rasvaisen perhepizzan ja litran jäätelöpurkin syöneenä lipittämässä punaviiniä laatikkopakkauksesta - niin olo taatusti "innokas" jatkamaan itsensä kurittamista laihiksella.

Lisäksi kyse on siitä, että pitäisi oikeasti oppia ne loppuelämän uudet elitavat, joilla paino pysyy kurissa ja kunto hyvänä. Siksi olisi parasta hakea menetelmiä, joista on mahdollisimma vähän vaivaa eli sellaiset jotka sopivat itselle luonnostaan.

Itse olen ollut aina ateriavälien venyttäjä, aamupala ei välttämättä maistu - tai sitä ei muista - niinpä vuoropäiväpaasto on kuin luotu minua varten. Ei se varmaankaan kaikille sovi, mutta jos ei ole kokeillut, niin kannattaa yrittää.

Vierailija kirjoitti:

Lääke tai lihavuusleikkaus, muuta tietä ei ole.  Turha uskoa että joku pystyy laihtumaan ruokavaliolla ym.  Yllättävän moni on ollut lihavuusleikkauksessa.  Syön omakustanteisesti laihdutuslääkettä-en saanut kelakorvaavuutta.  Kaikille suomalaisille ketä haluaa laihtua pitäisi suoda laihdutuslääke.  Me suomalaiset ollaan todella läskejä nykyään.

Laihdutusleikkauksen pitäisi olla viimeinen vaihtoehto - ei ole meinaan mitenkään ongelmatonta. Loppuelämä pitää popsia lisäravinteita ja käydä kontrollissa, koska muuttuneen ruuansulatuksen ja hormonitoiminan vuoksi uhkana on mm. anemia, neurologiset ongelmat ja osteoporoosi. Lisäksi laihdutusleikkaus näyttää lisäävän riskiä päideongelmien kehittymiseen.

Itse ainakin yritän muilla keinoin viimeiseen asti - ainakin niin kauan kuin olen "terve läski" (hyvät veriarvot, eikä mitään muitakaan ongelmia).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homman nimi on se, että jos omaat itsekuria, mikä vaan laihis toimii. Ellet pysty sitoutumaan, vaan luovutat pienenkin vastoinkäymisen tai epämukavuuden edessä, mikään ei toimi.

Mä pääsin silleen alkuun että kysyin itseltäni joka aamu, meenkö salille nyt heti, vai oonko luuseri selittäjä.

Itsekurin korostaminen laihduttamisessa on kyllä melkeinpä kaikkein typerintä - itsekuri vaatii jaksamista ja sitä on kaikilla rajallinen määrä. Jos joku laihdutusmenetelmä ei toimi kuin pitämällä itsensä visusti kurissa, niin yritys on tuhoon tuomittu - vaikka alussa homma onnistuisi, niin jossain välissä tulee esim. se viikko, kun töissä pitää venyä äärimmilleen, kotona arjessa on ylimääräistä jumppaa ja autokin pitää viedä yllättävän vian vuoksi huoltoon.

Siinä sitten kun olet viikon vetänyt roskaruokaa, karkkia ja pullaa - ja makaat rasvaisen perhepizzan ja litran jäätelöpurkin syöneenä lipittämässä punaviiniä laatikkopakkauksesta - niin olo taatusti "innokas" jatkamaan itsensä kurittamista laihiksella.

Lisäksi kyse on siitä, että pitäisi oikeasti oppia ne loppuelämän uudet elitavat, joilla paino pysyy kurissa ja kunto hyvänä. Siksi olisi parasta hakea menetelmiä, joista on mahdollisimma vähän vaivaa eli sellaiset jotka sopivat itselle luonnostaan.

Itse olen ollut aina ateriavälien venyttäjä, aamupala ei välttämättä maistu - tai sitä ei muista - niinpä vuoropäiväpaasto on kuin luotu minua varten. Ei se varmaankaan kaikille sovi, mutta jos ei ole kokeillut, niin kannattaa yrittää.

Näin juuri. Itsekurin määrä on rajallinen ja meistä suurimman osan elämässä on muitakin haasteita kuin painonpudotus, kaikkea henkistä energiaa ei vaan voi laittaa mielitekojen vastustamiseen. Ja toinen juttu on juuri se, että ruokavaliota pitäisi pystyä noudattamaan koko loppu ikä. Siksi ainoa keino minusta on opetella laittamaan sellaista ruokaa, joka auttaa painonhallinnassa ja josta PITÄÄ. Tällaiseen ruokavalioon kannattaa laittaa kohtuullisesti myös herkkuja, pala hyvää suklaata kahvin kanssa tms. Kehottaisin vähän miettimään voisiko syömisen NAUTINTOA saada muustakin kuin perhekokoisesta pizzasta ja muusta, mikä vain ahmitaan juurikaan maistamatta. Ehkä voisi kehitellä ihan uusia suosikkeja sen sijaan, että vain kieltää, kieltää ja kieltää itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homman nimi on se, että jos omaat itsekuria, mikä vaan laihis toimii. Ellet pysty sitoutumaan, vaan luovutat pienenkin vastoinkäymisen tai epämukavuuden edessä, mikään ei toimi.

Mä pääsin silleen alkuun että kysyin itseltäni joka aamu, meenkö salille nyt heti, vai oonko luuseri selittäjä.

Itsekurin korostaminen laihduttamisessa on kyllä melkeinpä kaikkein typerintä - itsekuri vaatii jaksamista ja sitä on kaikilla rajallinen määrä. Jos joku laihdutusmenetelmä ei toimi kuin pitämällä itsensä visusti kurissa, niin yritys on tuhoon tuomittu - vaikka alussa homma onnistuisi, niin jossain välissä tulee esim. se viikko, kun töissä pitää venyä äärimmilleen, kotona arjessa on ylimääräistä jumppaa ja autokin pitää viedä yllättävän vian vuoksi huoltoon.

Siinä sitten kun olet viikon vetänyt roskaruokaa, karkkia ja pullaa - ja makaat rasvaisen perhepizzan ja litran jäätelöpurkin syöneenä lipittämässä punaviiniä laatikkopakkauksesta - niin olo taatusti "innokas" jatkamaan itsensä kurittamista laihiksella.

Lisäksi kyse on siitä, että pitäisi oikeasti oppia ne loppuelämän uudet elitavat, joilla paino pysyy kurissa ja kunto hyvänä. Siksi olisi parasta hakea menetelmiä, joista on mahdollisimma vähän vaivaa eli sellaiset jotka sopivat itselle luonnostaan.

Itse olen ollut aina ateriavälien venyttäjä, aamupala ei välttämättä maistu - tai sitä ei muista - niinpä vuoropäiväpaasto on kuin luotu minua varten. Ei se varmaankaan kaikille sovi, mutta jos ei ole kokeillut, niin kannattaa yrittää.

Näin juuri. Itsekurin määrä on rajallinen ja meistä suurimman osan elämässä on muitakin haasteita kuin painonpudotus, kaikkea henkistä energiaa ei vaan voi laittaa mielitekojen vastustamiseen. Ja toinen juttu on juuri se, että ruokavaliota pitäisi pystyä noudattamaan koko loppu ikä. Siksi ainoa keino minusta on opetella laittamaan sellaista ruokaa, joka auttaa painonhallinnassa ja josta PITÄÄ. Tällaiseen ruokavalioon kannattaa laittaa kohtuullisesti myös herkkuja, pala hyvää suklaata kahvin kanssa tms. Kehottaisin vähän miettimään voisiko syömisen NAUTINTOA saada muustakin kuin perhekokoisesta pizzasta ja muusta, mikä vain ahmitaan juurikaan maistamatta. Ehkä voisi kehitellä ihan uusia suosikkeja sen sijaan, että vain kieltää, kieltää ja kieltää itseään.

Pointti oli siinä, että jos laihdutus on perustunut johonkin, joka vaatii melkeinpä itsensä kurittamista ja valtavasti energiaa (esim. "syötän jokaisen syömäni suupalan appiin ja syön vain sen suosittelemia itusalaatteja ja kaalikeittoa sellaisella rytmillä, johon en ole ikinä aiemmin tottunut"), niin repsahduksessa vastareaktio voi olla aika jyrkkä ja jopa itsetuhoinen, kun takki on tyhjä ja aivot tiltissä. Tietysti reaktiot voivat vaihdella yksilöstä toiseen, mutta itselläni ne ovat yleensä tyyliin "ei tästäkään taas tullut mitään - antaa mennä vaan!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homman nimi on se, että jos omaat itsekuria, mikä vaan laihis toimii. Ellet pysty sitoutumaan, vaan luovutat pienenkin vastoinkäymisen tai epämukavuuden edessä, mikään ei toimi.

Mä pääsin silleen alkuun että kysyin itseltäni joka aamu, meenkö salille nyt heti, vai oonko luuseri selittäjä.

Itsekurin korostaminen laihduttamisessa on kyllä melkeinpä kaikkein typerintä - itsekuri vaatii jaksamista ja sitä on kaikilla rajallinen määrä. Jos joku laihdutusmenetelmä ei toimi kuin pitämällä itsensä visusti kurissa, niin yritys on tuhoon tuomittu - vaikka alussa homma onnistuisi, niin jossain välissä tulee esim. se viikko, kun töissä pitää venyä äärimmilleen, kotona arjessa on ylimääräistä jumppaa ja autokin pitää viedä yllättävän vian vuoksi huoltoon.

Siinä sitten kun olet viikon vetänyt roskaruokaa, karkkia ja pullaa - ja makaat rasvaisen perhepizzan ja litran jäätelöpurkin syöneenä lipittämässä punaviiniä laatikkopakkauksesta - niin olo taatusti "innokas" jatkamaan itsensä kurittamista laihiksella.

Lisäksi kyse on siitä, että pitäisi oikeasti oppia ne loppuelämän uudet elitavat, joilla paino pysyy kurissa ja kunto hyvänä. Siksi olisi parasta hakea menetelmiä, joista on mahdollisimma vähän vaivaa eli sellaiset jotka sopivat itselle luonnostaan.

Itse olen ollut aina ateriavälien venyttäjä, aamupala ei välttämättä maistu - tai sitä ei muista - niinpä vuoropäiväpaasto on kuin luotu minua varten. Ei se varmaankaan kaikille sovi, mutta jos ei ole kokeillut, niin kannattaa yrittää.

Näin juuri. Itsekurin määrä on rajallinen ja meistä suurimman osan elämässä on muitakin haasteita kuin painonpudotus, kaikkea henkistä energiaa ei vaan voi laittaa mielitekojen vastustamiseen. Ja toinen juttu on juuri se, että ruokavaliota pitäisi pystyä noudattamaan koko loppu ikä. Siksi ainoa keino minusta on opetella laittamaan sellaista ruokaa, joka auttaa painonhallinnassa ja josta PITÄÄ. Tällaiseen ruokavalioon kannattaa laittaa kohtuullisesti myös herkkuja, pala hyvää suklaata kahvin kanssa tms. Kehottaisin vähän miettimään voisiko syömisen NAUTINTOA saada muustakin kuin perhekokoisesta pizzasta ja muusta, mikä vain ahmitaan juurikaan maistamatta. Ehkä voisi kehitellä ihan uusia suosikkeja sen sijaan, että vain kieltää, kieltää ja kieltää itseään.

Syömisen nautintoa voi saada kevyemmistäkin ja terveellisemmistä ruuista. Kasvisruuista saa herkullisia,mutta kaikille se ei riitä,vaan pitää saada rasvaista pitsaa. Esim. kasvissosekeitot on omaan makuuni ja voin aivan hyvin valita sen kuin lihottavan pitsan ja saahan pitsastakin terveellisemmän. Mutta sitten pitääkin yrittää valita terveellisemmin,jos haluaa painoa pois. Mutta se on jokaisen henkilökohtainen ongelma, paljon sitä painoa pitäis saada pois. Toiselle riittää vähempikin,jos ei terveyden takia tartte pudottaa.

Miten ap olet saanut painon pysymään vakiona noin pitkään? Kahdeksan vuottaa sadassa kilossa? Minulle tulee joka vuosi kiloja lisää hitaasti. Kolme vuotta sitten painoin sata kiloa hetken aikaa ja luulin, etten enää lihoisi. Viime keväänä painoin sitten 107 ja eilen taas kaikkien aikojen ennätys 109,4. Ehkä minullakin paino hakeutuu johonkin tiettyyn lukemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mikä sinulla toimisi, toisesta ihmisestä on mahdoton sanoa. Siinä pitää aina jonkin asian naksahtaa oikeaan asentoon päässä, että homma lähtee toimimaan. Siksi toiselle voi kyllä kertoa miten laihdutetaan, mutta se että asia oikeasti lähtee käyntiin ja onnistuu, sitä ei voi kukaan toisen puolesta tehdä. Täällä voi jokainen vain antaa sinulle vinkkejä ja tsemppiä tai kertoa omista kokemuksistaan, mutta kysymykseesi ei pysty kukaan vastaamaan. 

Tämä toimii parhaillaan itselläni (toistaiseksi lähtenyt 3,5 kg): kirjauduin kilokalori.net ja loin itselleni tilin. Merkitsin sinne senhetkisen painoni, tavoitepainoni sekä liikuntatottumukseni, ja sivusto laski suurinpiirtein kulutukseni päivässä. Siitä vähennetään 500 kcal, ja sillä kalorimäärällä mennään per päivä. 

Syön siis mitä huvittaa, mutta en niin paljon kuin huvittaa. Toistaiseksi olen kyllä syönyt suht terveellisestikin kyllä, mutta esimerkkinä: jos haluan pitsaa, syön pitsaa - otan vain huomioon, että kaloreita tulee sen verran, että loppupäivästä mennään sitten todella kevyellä tai vähällä ruoalla. 

Merkitsen syömiseni tuonne sivustolle (se tuntee monia ruokia ja tuotemerkkejä, mutta esimerkiksi ravintolasyömiset vain arvioin), ja näen kalorimäärät suoraan sieltä. 

Minulle tämä on siis toiminut, voi olla että se toimisi sinullekin, tai sitten ei. Tsemppiä joka tapauksessa!

Voiko tuonne kilokaloriin merkitä omia reseptejä? Olen käyttänyt Yaziota mutta en ymmärrä milloin siinä jää -500 kaloria.

Kuulostaa tosi vähälle tuo 500 kaloria mutta voisin kokeilla. Entä jos kulutukseni on sykemittarin ja kalorilaskurin mukaan 3500 kcal päivässä niin minun pitäisi syödä 3000 kcal! Huh huh, voiko tuollanen oikeasti toimia?

Se toimii, jos kulutuksesi on oikeasti  3500 kcal ja syöt oikeasti 3000 kcal. Tuossa laskennassa on vain niin paljon virheen mahdollisuuksia, että on aika herran  huomassa, laihdutko vai lihotko. 

Ensimmäinen on, että oletko ihan oikeasti selvittänyt maksimisykkeesi testaamalla ja syöttänyt sen kelloosi. Jos et ole, vaan menet sillä oletuksella, niin kaikki laskenta on ihan tuurista kiinni, satutko osumaan siihen keskiarvoon ikäsi perusteella. Toki vaikka maksiimisykkeesi olisikin oikein, niin kulutuksesi saattaa vielä poiketa merkittävästikin kellon antamasta, riippuen aineenvaihdunnasta, mutta ainakin se on lähempänä. 

Toinen on sitten toi syötyjen kalorien laskeminen. Jos et edes pystynyt oppimaan käyttämään Yaziota, olisin hiukan skeptinen kykyysi laskea ne oikein. 

Sepä se että laskennassa on virheen mahdollisuuksia.

Yazio antaa minulle kalorimääräksi päivässä 2186 jos haluan 0,5 kg laihtua viikossa, liikunta ei mukana. On vaan aika iso kalorimäärä. Syödyt kalorit osaan kyllä laskea ja on tarkka vaaka ja tarkat reseptit, en syö muiden valmistamia ruokia niin helppo laskea.

Löysin netistä maksimisykkeen mittaukseen ohjeita juoksuun mutta kaipa tuo onnistunee crosstrainerillakin. Juoksemaan en ala, en raski tähän painoon ostaa juoksurintsikoita, ostan sitten kun paino on vakiintunut.

13 kg on tippunut, en oikein tiedä mitä tein oikein, nyt on pysähtynyt. Olin varmaan pätkäpaastolla ja omadilla, se on ainakin varma tapa olla kalorivajeella.

Sinulla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä maksimisykkeeseen kotona crosstrainerilla. Jos testaat, miten kovaksi saat sykkeesi trainerilla ja merkkaat sen kelloosi, saat takuuvarmasti liian suuria kalorikulutuksia. Sinulla tulee kipukynnys ja epämukavuudensietokyky vastaan huomattavasti ennen maksimisykettä.

Jos tiedät kynnysarvosi, niin niistä voi jo tehdä suht hyviä questimaatteja maksimisykkeestä, mutta ilman sopivia softia, kuten TrainingPeaksia ja juoksematta niidenkin määrittäminen kotikonstein on suht vaikeaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homman nimi on se, että jos omaat itsekuria, mikä vaan laihis toimii. Ellet pysty sitoutumaan, vaan luovutat pienenkin vastoinkäymisen tai epämukavuuden edessä, mikään ei toimi.

Mä pääsin silleen alkuun että kysyin itseltäni joka aamu, meenkö salille nyt heti, vai oonko luuseri selittäjä.

Itsekurin korostaminen laihduttamisessa on kyllä melkeinpä kaikkein typerintä - itsekuri vaatii jaksamista ja sitä on kaikilla rajallinen määrä. Jos joku laihdutusmenetelmä ei toimi kuin pitämällä itsensä visusti kurissa, niin yritys on tuhoon tuomittu - vaikka alussa homma onnistuisi, niin jossain välissä tulee esim. se viikko, kun töissä pitää venyä äärimmilleen, kotona arjessa on ylimääräistä jumppaa ja autokin pitää viedä yllättävän vian vuoksi huoltoon.

Siinä sitten kun olet viikon vetänyt roskaruokaa, karkkia ja pullaa - ja makaat rasvaisen perhepizzan ja litran jäätelöpurkin syöneenä lipittämässä punaviiniä laatikkopakkauksesta - niin olo taatusti "innokas" jatkamaan itsensä kurittamista laihiksella.

Lisäksi kyse on siitä, että pitäisi oikeasti oppia ne loppuelämän uudet elitavat, joilla paino pysyy kurissa ja kunto hyvänä. Siksi olisi parasta hakea menetelmiä, joista on mahdollisimma vähän vaivaa eli sellaiset jotka sopivat itselle luonnostaan.

Itse olen ollut aina ateriavälien venyttäjä, aamupala ei välttämättä maistu - tai sitä ei muista - niinpä vuoropäiväpaasto on kuin luotu minua varten. Ei se varmaankaan kaikille sovi, mutta jos ei ole kokeillut, niin kannattaa yrittää.

Ei kaikki ylipainoiset syö viikkoa putkeen pullaa, roskaruokaa, karkkia, rasvaista pizzaa, jäätelöä ja viiniä.

Kuulostaa ihan kamalalta. Jos meno on tuollaista niin olisiko parempi aloittaa muualta kuin laihduttamisesta. Syömishäiriöhän tuo on, ahmimishäiriö. Olen itse katsonut läheltä kun läheinen vuoroin crashdiettaa ja vuoroin ahmii. Anonyymit ongelmasyöjät voisi olla paras paikka aloittaa, suomessa ei oikein taida saada ahmimishäiriöön apua eikä sitä ammattilaiset tunnista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mikä sinulla toimisi, toisesta ihmisestä on mahdoton sanoa. Siinä pitää aina jonkin asian naksahtaa oikeaan asentoon päässä, että homma lähtee toimimaan. Siksi toiselle voi kyllä kertoa miten laihdutetaan, mutta se että asia oikeasti lähtee käyntiin ja onnistuu, sitä ei voi kukaan toisen puolesta tehdä. Täällä voi jokainen vain antaa sinulle vinkkejä ja tsemppiä tai kertoa omista kokemuksistaan, mutta kysymykseesi ei pysty kukaan vastaamaan. 

Tämä toimii parhaillaan itselläni (toistaiseksi lähtenyt 3,5 kg): kirjauduin kilokalori.net ja loin itselleni tilin. Merkitsin sinne senhetkisen painoni, tavoitepainoni sekä liikuntatottumukseni, ja sivusto laski suurinpiirtein kulutukseni päivässä. Siitä vähennetään 500 kcal, ja sillä kalorimäärällä mennään per päivä. 

Syön siis mitä huvittaa, mutta en niin paljon kuin huvittaa. Toistaiseksi olen kyllä syönyt suht terveellisestikin kyllä, mutta esimerkkinä: jos haluan pitsaa, syön pitsaa - otan vain huomioon, että kaloreita tulee sen verran, että loppupäivästä mennään sitten todella kevyellä tai vähällä ruoalla. 

Merkitsen syömiseni tuonne sivustolle (se tuntee monia ruokia ja tuotemerkkejä, mutta esimerkiksi ravintolasyömiset vain arvioin), ja näen kalorimäärät suoraan sieltä. 

Minulle tämä on siis toiminut, voi olla että se toimisi sinullekin, tai sitten ei. Tsemppiä joka tapauksessa!

Voiko tuonne kilokaloriin merkitä omia reseptejä? Olen käyttänyt Yaziota mutta en ymmärrä milloin siinä jää -500 kaloria.

Kuulostaa tosi vähälle tuo 500 kaloria mutta voisin kokeilla. Entä jos kulutukseni on sykemittarin ja kalorilaskurin mukaan 3500 kcal päivässä niin minun pitäisi syödä 3000 kcal! Huh huh, voiko tuollanen oikeasti toimia?

Se toimii, jos kulutuksesi on oikeasti  3500 kcal ja syöt oikeasti 3000 kcal. Tuossa laskennassa on vain niin paljon virheen mahdollisuuksia, että on aika herran  huomassa, laihdutko vai lihotko. 

Ensimmäinen on, että oletko ihan oikeasti selvittänyt maksimisykkeesi testaamalla ja syöttänyt sen kelloosi. Jos et ole, vaan menet sillä oletuksella, niin kaikki laskenta on ihan tuurista kiinni, satutko osumaan siihen keskiarvoon ikäsi perusteella. Toki vaikka maksiimisykkeesi olisikin oikein, niin kulutuksesi saattaa vielä poiketa merkittävästikin kellon antamasta, riippuen aineenvaihdunnasta, mutta ainakin se on lähempänä. 

Toinen on sitten toi syötyjen kalorien laskeminen. Jos et edes pystynyt oppimaan käyttämään Yaziota, olisin hiukan skeptinen kykyysi laskea ne oikein. 

Sepä se että laskennassa on virheen mahdollisuuksia.

Yazio antaa minulle kalorimääräksi päivässä 2186 jos haluan 0,5 kg laihtua viikossa, liikunta ei mukana. On vaan aika iso kalorimäärä. Syödyt kalorit osaan kyllä laskea ja on tarkka vaaka ja tarkat reseptit, en syö muiden valmistamia ruokia niin helppo laskea.

Löysin netistä maksimisykkeen mittaukseen ohjeita juoksuun mutta kaipa tuo onnistunee crosstrainerillakin. Juoksemaan en ala, en raski tähän painoon ostaa juoksurintsikoita, ostan sitten kun paino on vakiintunut.

13 kg on tippunut, en oikein tiedä mitä tein oikein, nyt on pysähtynyt. Olin varmaan pätkäpaastolla ja omadilla, se on ainakin varma tapa olla kalorivajeella.

Sinulla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä maksimisykkeeseen kotona crosstrainerilla. Jos testaat, miten kovaksi saat sykkeesi trainerilla ja merkkaat sen kelloosi, saat takuuvarmasti liian suuria kalorikulutuksia. Sinulla tulee kipukynnys ja epämukavuudensietokyky vastaan huomattavasti ennen maksimisykettä.

Jos tiedät kynnysarvosi, niin niistä voi jo tehdä suht hyviä questimaatteja maksimisykkeestä, mutta ilman sopivia softia, kuten TrainingPeaksia ja juoksematta niidenkin määrittäminen kotikonstein on suht vaikeaa. 

Kiitos paljon vinkeistä! Pitää ostaa uudet shock absorberit ja tutustua tuohon trainingpeaksiin, vaikuttaa kivalle. Olisikohan tuosta apua kunnon kohottamiseen, kuntoni ei kohoa sairauden jälkeen. Olin erinomaisessa kunnossa ennen sairautta vaikka liikuin ihan miten sattuu, niin kuin nytkin. En ole koskaan liikkunut kunnonkohotusmielessä, mutta hyvä kunto on tullut siinä sivussa kaupanpäälle,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homman nimi on se, että jos omaat itsekuria, mikä vaan laihis toimii. Ellet pysty sitoutumaan, vaan luovutat pienenkin vastoinkäymisen tai epämukavuuden edessä, mikään ei toimi.

Mä pääsin silleen alkuun että kysyin itseltäni joka aamu, meenkö salille nyt heti, vai oonko luuseri selittäjä.

Itsekurin korostaminen laihduttamisessa on kyllä melkeinpä kaikkein typerintä - itsekuri vaatii jaksamista ja sitä on kaikilla rajallinen määrä. Jos joku laihdutusmenetelmä ei toimi kuin pitämällä itsensä visusti kurissa, niin yritys on tuhoon tuomittu - vaikka alussa homma onnistuisi, niin jossain välissä tulee esim. se viikko, kun töissä pitää venyä äärimmilleen, kotona arjessa on ylimääräistä jumppaa ja autokin pitää viedä yllättävän vian vuoksi huoltoon.

Siinä sitten kun olet viikon vetänyt roskaruokaa, karkkia ja pullaa - ja makaat rasvaisen perhepizzan ja litran jäätelöpurkin syöneenä lipittämässä punaviiniä laatikkopakkauksesta - niin olo taatusti "innokas" jatkamaan itsensä kurittamista laihiksella.

Lisäksi kyse on siitä, että pitäisi oikeasti oppia ne loppuelämän uudet elitavat, joilla paino pysyy kurissa ja kunto hyvänä. Siksi olisi parasta hakea menetelmiä, joista on mahdollisimma vähän vaivaa eli sellaiset jotka sopivat itselle luonnostaan.

Itse olen ollut aina ateriavälien venyttäjä, aamupala ei välttämättä maistu - tai sitä ei muista - niinpä vuoropäiväpaasto on kuin luotu minua varten. Ei se varmaankaan kaikille sovi, mutta jos ei ole kokeillut, niin kannattaa yrittää.

Ei kaikki ylipainoiset syö viikkoa putkeen pullaa, roskaruokaa, karkkia, rasvaista pizzaa, jäätelöä ja viiniä.

Kuulostaa ihan kamalalta. Jos meno on tuollaista niin olisiko parempi aloittaa muualta kuin laihduttamisesta. Syömishäiriöhän tuo on, ahmimishäiriö. Olen itse katsonut läheltä kun läheinen vuoroin crashdiettaa ja vuoroin ahmii. Anonyymit ongelmasyöjät voisi olla paras paikka aloittaa, suomessa ei oikein taida saada ahmimishäiriöön apua eikä sitä ammattilaiset tunnista.

Ehdottomasti kannattaa selvittää mitkä syyt ovat äärimmäisen epäterveellisten tapojen taustalla.

Omalla kohdalla avuksi tuli se, että olen lopulta oppinut hallitsemaan stressiä - ja sitä kautta varmaankin parantunut myös ahdistuksesta ja masennuksesta. Äärimmäinen pitkään jatkunut stressi saa kaikenlaista kummallista aikaiseksi - varsinkin, jos tapaa olla aika ehdoton itselleen ja asettaa tavoitteet korkealle.

Työ on edelleen vaativaa ja stressaa usein, mutta nyt sen pystyy aina katkaisemaan eikä syöksykierrettä pääse syntymään. Välillä toki lipsuu, mutta olen oppinut antamaan sen itselleni anteeksi - ei yksi huono viikko silloin tällöin merkitse mitään niin kauan kuin suunta on pitkässäjuoksussa oikea - kysehän on loppuelämän mittaisesta matkasta eikä mistään sprintistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mikä sinulla toimisi, toisesta ihmisestä on mahdoton sanoa. Siinä pitää aina jonkin asian naksahtaa oikeaan asentoon päässä, että homma lähtee toimimaan. Siksi toiselle voi kyllä kertoa miten laihdutetaan, mutta se että asia oikeasti lähtee käyntiin ja onnistuu, sitä ei voi kukaan toisen puolesta tehdä. Täällä voi jokainen vain antaa sinulle vinkkejä ja tsemppiä tai kertoa omista kokemuksistaan, mutta kysymykseesi ei pysty kukaan vastaamaan. 

Tämä toimii parhaillaan itselläni (toistaiseksi lähtenyt 3,5 kg): kirjauduin kilokalori.net ja loin itselleni tilin. Merkitsin sinne senhetkisen painoni, tavoitepainoni sekä liikuntatottumukseni, ja sivusto laski suurinpiirtein kulutukseni päivässä. Siitä vähennetään 500 kcal, ja sillä kalorimäärällä mennään per päivä. 

Syön siis mitä huvittaa, mutta en niin paljon kuin huvittaa. Toistaiseksi olen kyllä syönyt suht terveellisestikin kyllä, mutta esimerkkinä: jos haluan pitsaa, syön pitsaa - otan vain huomioon, että kaloreita tulee sen verran, että loppupäivästä mennään sitten todella kevyellä tai vähällä ruoalla. 

Merkitsen syömiseni tuonne sivustolle (se tuntee monia ruokia ja tuotemerkkejä, mutta esimerkiksi ravintolasyömiset vain arvioin), ja näen kalorimäärät suoraan sieltä. 

Minulle tämä on siis toiminut, voi olla että se toimisi sinullekin, tai sitten ei. Tsemppiä joka tapauksessa!

Voiko tuonne kilokaloriin merkitä omia reseptejä? Olen käyttänyt Yaziota mutta en ymmärrä milloin siinä jää -500 kaloria.

Kuulostaa tosi vähälle tuo 500 kaloria mutta voisin kokeilla. Entä jos kulutukseni on sykemittarin ja kalorilaskurin mukaan 3500 kcal päivässä niin minun pitäisi syödä 3000 kcal! Huh huh, voiko tuollanen oikeasti toimia?

Se toimii, jos kulutuksesi on oikeasti  3500 kcal ja syöt oikeasti 3000 kcal. Tuossa laskennassa on vain niin paljon virheen mahdollisuuksia, että on aika herran  huomassa, laihdutko vai lihotko. 

Ensimmäinen on, että oletko ihan oikeasti selvittänyt maksimisykkeesi testaamalla ja syöttänyt sen kelloosi. Jos et ole, vaan menet sillä oletuksella, niin kaikki laskenta on ihan tuurista kiinni, satutko osumaan siihen keskiarvoon ikäsi perusteella. Toki vaikka maksiimisykkeesi olisikin oikein, niin kulutuksesi saattaa vielä poiketa merkittävästikin kellon antamasta, riippuen aineenvaihdunnasta, mutta ainakin se on lähempänä. 

Toinen on sitten toi syötyjen kalorien laskeminen. Jos et edes pystynyt oppimaan käyttämään Yaziota, olisin hiukan skeptinen kykyysi laskea ne oikein. 

Sepä se että laskennassa on virheen mahdollisuuksia.

Yazio antaa minulle kalorimääräksi päivässä 2186 jos haluan 0,5 kg laihtua viikossa, liikunta ei mukana. On vaan aika iso kalorimäärä. Syödyt kalorit osaan kyllä laskea ja on tarkka vaaka ja tarkat reseptit, en syö muiden valmistamia ruokia niin helppo laskea.

Löysin netistä maksimisykkeen mittaukseen ohjeita juoksuun mutta kaipa tuo onnistunee crosstrainerillakin. Juoksemaan en ala, en raski tähän painoon ostaa juoksurintsikoita, ostan sitten kun paino on vakiintunut.

13 kg on tippunut, en oikein tiedä mitä tein oikein, nyt on pysähtynyt. Olin varmaan pätkäpaastolla ja omadilla, se on ainakin varma tapa olla kalorivajeella.

Sinulla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä maksimisykkeeseen kotona crosstrainerilla. Jos testaat, miten kovaksi saat sykkeesi trainerilla ja merkkaat sen kelloosi, saat takuuvarmasti liian suuria kalorikulutuksia. Sinulla tulee kipukynnys ja epämukavuudensietokyky vastaan huomattavasti ennen maksimisykettä.

Jos tiedät kynnysarvosi, niin niistä voi jo tehdä suht hyviä questimaatteja maksimisykkeestä, mutta ilman sopivia softia, kuten TrainingPeaksia ja juoksematta niidenkin määrittäminen kotikonstein on suht vaikeaa. 

Kiitos paljon vinkeistä! Pitää ostaa uudet shock absorberit ja tutustua tuohon trainingpeaksiin, vaikuttaa kivalle. Olisikohan tuosta apua kunnon kohottamiseen, kuntoni ei kohoa sairauden jälkeen. Olin erinomaisessa kunnossa ennen sairautta vaikka liikuin ihan miten sattuu, niin kuin nytkin. En ole koskaan liikkunut kunnonkohotusmielessä, mutta hyvä kunto on tullut siinä sivussa kaupanpäälle,

TrainingPeaks on siis sellainen suht protason treeniseurantasofta, joka on aika kallis ja ei tuo kyllä merkittävää lisäarvoa laihdutusliikkujalle. Jos haluaa selvittää syketasonsa, niin erilaiset kaupalliset syketasotestit ovat tarkempia ja taitavat olla jopa halvempia kuin tuon ohjelmiston vuosilisenssi, eli en suosittele sitä, jos ei treenaa ihan tosissaan ja tavoitteellisesti.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homman nimi on se, että jos omaat itsekuria, mikä vaan laihis toimii. Ellet pysty sitoutumaan, vaan luovutat pienenkin vastoinkäymisen tai epämukavuuden edessä, mikään ei toimi.

Mä pääsin silleen alkuun että kysyin itseltäni joka aamu, meenkö salille nyt heti, vai oonko luuseri selittäjä.

Itsekurin korostaminen laihduttamisessa on kyllä melkeinpä kaikkein typerintä - itsekuri vaatii jaksamista ja sitä on kaikilla rajallinen määrä. Jos joku laihdutusmenetelmä ei toimi kuin pitämällä itsensä visusti kurissa, niin yritys on tuhoon tuomittu - vaikka alussa homma onnistuisi, niin jossain välissä tulee esim. se viikko, kun töissä pitää venyä äärimmilleen, kotona arjessa on ylimääräistä jumppaa ja autokin pitää viedä yllättävän vian vuoksi huoltoon.

Siinä sitten kun olet viikon vetänyt roskaruokaa, karkkia ja pullaa - ja makaat rasvaisen perhepizzan ja litran jäätelöpurkin syöneenä lipittämässä punaviiniä laatikkopakkauksesta - niin olo taatusti "innokas" jatkamaan itsensä kurittamista laihiksella.

Lisäksi kyse on siitä, että pitäisi oikeasti oppia ne loppuelämän uudet elitavat, joilla paino pysyy kurissa ja kunto hyvänä. Siksi olisi parasta hakea menetelmiä, joista on mahdollisimma vähän vaivaa eli sellaiset jotka sopivat itselle luonnostaan.

Itse olen ollut aina ateriavälien venyttäjä, aamupala ei välttämättä maistu - tai sitä ei muista - niinpä vuoropäiväpaasto on kuin luotu minua varten. Ei se varmaankaan kaikille sovi, mutta jos ei ole kokeillut, niin kannattaa yrittää.

Näin juuri. Itsekurin määrä on rajallinen ja meistä suurimman osan elämässä on muitakin haasteita kuin painonpudotus, kaikkea henkistä energiaa ei vaan voi laittaa mielitekojen vastustamiseen. Ja toinen juttu on juuri se, että ruokavaliota pitäisi pystyä noudattamaan koko loppu ikä. Siksi ainoa keino minusta on opetella laittamaan sellaista ruokaa, joka auttaa painonhallinnassa ja josta PITÄÄ. Tällaiseen ruokavalioon kannattaa laittaa kohtuullisesti myös herkkuja, pala hyvää suklaata kahvin kanssa tms. Kehottaisin vähän miettimään voisiko syömisen NAUTINTOA saada muustakin kuin perhekokoisesta pizzasta ja muusta, mikä vain ahmitaan juurikaan maistamatta. Ehkä voisi kehitellä ihan uusia suosikkeja sen sijaan, että vain kieltää, kieltää ja kieltää itseään.

Syömisen nautintoa voi saada kevyemmistäkin ja terveellisemmistä ruuista. Kasvisruuista saa herkullisia,mutta kaikille se ei riitä,vaan pitää saada rasvaista pitsaa. Esim. kasvissosekeitot on omaan makuuni ja voin aivan hyvin valita sen kuin lihottavan pitsan ja saahan pitsastakin terveellisemmän. Mutta sitten pitääkin yrittää valita terveellisemmin,jos haluaa painoa pois. Mutta se on jokaisen henkilökohtainen ongelma, paljon sitä painoa pitäis saada pois. Toiselle riittää vähempikin,jos ei terveyden takia tartte pudottaa.

Tuntuu, että nuo monen "herkut" ovat sellaisia, että niitä ikään kuin pitää syödä paljon, jotta niistä saa mitään nautintoa. Jos oikein makustelee jotain halppisperunalastuja, niin ainakin omassa suussani ne maistuvat suorastaan pahalta, mutta jos vain rouskuttelee menemään, niistä saa jotain nautintoa, mutta ei se siihen makuun liity. Ja jotain halpaa pizzaa voi mässyttää menemään niin, että hyvä jos ehtii nielaista välillä, mutta itse tehty pizza ei aiheuta ainakaan minulla sellaista reaktiota. Onhan siinäkin siis rasvaa, mutta elimistöni jotenkin tunnistaa sen rasvan ja ilmoittaa, että "kiitti riitti, nyt on syöty riittävästi". Ja se kylläisyys tulee melko pienestä määrästä. Minusta on melkeinpä parempi syödä ihan jonkin verran rasvaa, se vie nälän pian ja nälkä myös pysyy pois. Esim. monet keitot ovat hyviä ja nälkä lähtee siitä nesteestä, mutta pian on jo taas nälkä. Mutta tämä on varmaan tosiaan yksilöllistä.

Täällä toinen, jolla toimii vain keto. Kaikki muut ovat kariutuneet.

Mä oon laihduttanut viimeiset 35 vuotta, joten voitte uskoa, että kokemusta löytyy. 

Mikä ei auta:

-kaikki kerralla ryminällä uusiksi

-laihdutuskuurit

-lisää liikuntaa, vähennä syömistä

-itsekurin varassa toimiminen

Mikä toimii:

-etsi ja löydä sellainen terveellinen tapa syödä, joka sopii itselle ja jota on HELPPO noudattaa. Se voi olla vhh, keto, paleo, kasviruokailu, virallisterveellinen, välimerellinen... ihan sama, kunhan se on sellaista ruokaa, josta nautit ja jota voit kuvitella syöväsi lopun elämäsi. Mun esim on täysin turha yrittää opetella syömään virallisterveellisten suositusten mukaan, ei vaan tule mitään. Keto ja vhh sen sijaan sopii mulle täydellisesti, en edes koe jääväni mistään paitsi tällä ruokavaliolla. Mitään kaloreita tai muutakaan ei tarvitse laskea, annoskokoja sen sijaan kannattaa järkevöittää esim. nyrkkimallin/kämmenmallin avulla. 

-lopeta laihduttaminen ja laihdutuskuurit! Paino tulee kyllä itsekseen alas, pääasia on opetella täysin uusi tapa syödä ja elää, ja sen tavan tulee jatkua koko elämän. Ei ole mitään kuureja jotka alkaa tai loppuu tai josta voi "repsahtaa"

-liikuntaa voi ja kannattaa lisäillä mukaan vasta sitten, kun syöminen ja nukkuminen on hallussa, sen kanssa ei ole kiire. 

Nämä uudet laihdutuslääkkeet auttaa jokaisella, Ozempic tms.  Kaikki tuttavani ovat laihtuneet tuon avulla. Tosin kilot voivat tulla takasin kun käytön lopettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mikä sinulla toimisi, toisesta ihmisestä on mahdoton sanoa. Siinä pitää aina jonkin asian naksahtaa oikeaan asentoon päässä, että homma lähtee toimimaan. Siksi toiselle voi kyllä kertoa miten laihdutetaan, mutta se että asia oikeasti lähtee käyntiin ja onnistuu, sitä ei voi kukaan toisen puolesta tehdä. Täällä voi jokainen vain antaa sinulle vinkkejä ja tsemppiä tai kertoa omista kokemuksistaan, mutta kysymykseesi ei pysty kukaan vastaamaan. 

Tämä toimii parhaillaan itselläni (toistaiseksi lähtenyt 3,5 kg): kirjauduin kilokalori.net ja loin itselleni tilin. Merkitsin sinne senhetkisen painoni, tavoitepainoni sekä liikuntatottumukseni, ja sivusto laski suurinpiirtein kulutukseni päivässä. Siitä vähennetään 500 kcal, ja sillä kalorimäärällä mennään per päivä. 

Syön siis mitä huvittaa, mutta en niin paljon kuin huvittaa. Toistaiseksi olen kyllä syönyt suht terveellisestikin kyllä, mutta esimerkkinä: jos haluan pitsaa, syön pitsaa - otan vain huomioon, että kaloreita tulee sen verran, että loppupäivästä mennään sitten todella kevyellä tai vähällä ruoalla. 

Merkitsen syömiseni tuonne sivustolle (se tuntee monia ruokia ja tuotemerkkejä, mutta esimerkiksi ravintolasyömiset vain arvioin), ja näen kalorimäärät suoraan sieltä. 

Minulle tämä on siis toiminut, voi olla että se toimisi sinullekin, tai sitten ei. Tsemppiä joka tapauksessa!

Voiko tuonne kilokaloriin merkitä omia reseptejä? Olen käyttänyt Yaziota mutta en ymmärrä milloin siinä jää -500 kaloria.

Kuulostaa tosi vähälle tuo 500 kaloria mutta voisin kokeilla. Entä jos kulutukseni on sykemittarin ja kalorilaskurin mukaan 3500 kcal päivässä niin minun pitäisi syödä 3000 kcal! Huh huh, voiko tuollanen oikeasti toimia?

Se toimii, jos kulutuksesi on oikeasti  3500 kcal ja syöt oikeasti 3000 kcal. Tuossa laskennassa on vain niin paljon virheen mahdollisuuksia, että on aika herran  huomassa, laihdutko vai lihotko. 

Ensimmäinen on, että oletko ihan oikeasti selvittänyt maksimisykkeesi testaamalla ja syöttänyt sen kelloosi. Jos et ole, vaan menet sillä oletuksella, niin kaikki laskenta on ihan tuurista kiinni, satutko osumaan siihen keskiarvoon ikäsi perusteella. Toki vaikka maksiimisykkeesi olisikin oikein, niin kulutuksesi saattaa vielä poiketa merkittävästikin kellon antamasta, riippuen aineenvaihdunnasta, mutta ainakin se on lähempänä. 

Toinen on sitten toi syötyjen kalorien laskeminen. Jos et edes pystynyt oppimaan käyttämään Yaziota, olisin hiukan skeptinen kykyysi laskea ne oikein. 

Sepä se että laskennassa on virheen mahdollisuuksia.

Yazio antaa minulle kalorimääräksi päivässä 2186 jos haluan 0,5 kg laihtua viikossa, liikunta ei mukana. On vaan aika iso kalorimäärä. Syödyt kalorit osaan kyllä laskea ja on tarkka vaaka ja tarkat reseptit, en syö muiden valmistamia ruokia niin helppo laskea.

Löysin netistä maksimisykkeen mittaukseen ohjeita juoksuun mutta kaipa tuo onnistunee crosstrainerillakin. Juoksemaan en ala, en raski tähän painoon ostaa juoksurintsikoita, ostan sitten kun paino on vakiintunut.

13 kg on tippunut, en oikein tiedä mitä tein oikein, nyt on pysähtynyt. Olin varmaan pätkäpaastolla ja omadilla, se on ainakin varma tapa olla kalorivajeella.

Sinulla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä maksimisykkeeseen kotona crosstrainerilla. Jos testaat, miten kovaksi saat sykkeesi trainerilla ja merkkaat sen kelloosi, saat takuuvarmasti liian suuria kalorikulutuksia. Sinulla tulee kipukynnys ja epämukavuudensietokyky vastaan huomattavasti ennen maksimisykettä.

Jos tiedät kynnysarvosi, niin niistä voi jo tehdä suht hyviä questimaatteja maksimisykkeestä, mutta ilman sopivia softia, kuten TrainingPeaksia ja juoksematta niidenkin määrittäminen kotikonstein on suht vaikeaa. 

Kiitos paljon vinkeistä! Pitää ostaa uudet shock absorberit ja tutustua tuohon trainingpeaksiin, vaikuttaa kivalle. Olisikohan tuosta apua kunnon kohottamiseen, kuntoni ei kohoa sairauden jälkeen. Olin erinomaisessa kunnossa ennen sairautta vaikka liikuin ihan miten sattuu, niin kuin nytkin. En ole koskaan liikkunut kunnonkohotusmielessä, mutta hyvä kunto on tullut siinä sivussa kaupanpäälle,

TrainingPeaks on siis sellainen suht protason treeniseurantasofta, joka on aika kallis ja ei tuo kyllä merkittävää lisäarvoa laihdutusliikkujalle. Jos haluaa selvittää syketasonsa, niin erilaiset kaupalliset syketasotestit ovat tarkempia ja taitavat olla jopa halvempia kuin tuon ohjelmiston vuosilisenssi, eli en suosittele sitä, jos ei treenaa ihan tosissaan ja tavoitteellisesti.  

Mikäs sinut saa ajattelemaan että en treenaa tosissaan ja tavoitteellisesti? Treenaan omaa lajiani erittäin tosissani ja tavoitteellisesti. Kaikkien lajien kohdalla ei treenata nopeutta, voidaan treenata myös taitoja.

Aamupala; kaurapuuroa jossa marjoja, voisilmä ja maitoa

Lounas ja päivällinen lautasmallin mukaan niin, että puolet kasviksia, esim 2 perunaa ja 1,5 dl kastiketta, 1 rkl salaatinkastiketta, tai lautasellinen keittoa, leipä päällisillä ja vettä.

Välipalaksi hedelmä ja muutama pähkinä

Iltapalaksi 1 ruisleipä päällisillä ja kuppi teetä

Lisäksi esim puolen tunnin kävelylenkki/päivä.

Kaikki viljat/riisit/pasta täysjyväisenä, herkkuja vain juhlapäivinä, runsas veden juonti ja malttia laihtumisvauhtiin niin kaikki menee hienosti 👍

Ps. Oma painon54 kg

Vierailija kirjoitti:

Itsellä toimii vain keto.

Sama täällä. Vuoden alusta 18 kg pudonnut ketolla ja enää 2 kg pudotettavaa ja sit ylläpidolla.

Ei päivääkään nälkää.

Katson et hiilihydraatteja syön alle 20 gr/pvä, vettä 2,5 litraa/pvä ja elektrolyytit 2 krt/pvä.

Olen nuorentunut about 20 vuotta...