Lue keskustelun säännöt.
Kuinka monta teini-iästä lähtien yhdessä pysynyttä paria tunnet?
01.05.2023 |
Itse tunnen kaksi tällaista, jotka ovat 15-vuotiaana suunnilleen tavanneet ja ovat edelleen 20-40 vuoden jälkeen yhdessä. Miksi nää parisuhteet kestää? Oliko heidän vanhempansa pitkässä parisuhteessa myös?
Kommentit (278)
Tunnen yhden joka oli 12-vuotiaista asti yhdessä, 28-vuotiaina jo isoemiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi tällaista paria tunnen minäkin ja tosiaan kummatkin ovat nyt olleet yhdessä jo reilun 30 vuotta. Lisäksi tunnen kymmenkunta pariskuntaa jotka alkoivat olla yhdessä noin 20-vuotiaina ja ovat edelleen yhdessä noin 25 vuotta myöhemmin.
Eniten eroja tuntuu olevan heillä joilla ei nuorena ollut niinkään parisuhdehaluja vaan kumppanit vaihtui tiuhaan. Ja heillä joilla se nuoruudenvalinta paljastui vääräksi ja meni vaihtoon just siinä vaiheessa, kun perhettä olisi ollut aika perustaa. Uuden kumppanin löytäminen ei sitten ihan helppoa ollutkaan ja yksi tutuista jäikin sinkuksi kaiketi loppuiäkseen. Muilla sitten tuntuu kumppanit vaihtuvan edelleen vaikka toki ei niin tiuhaan mitä nuorempana ja aina näistä sitten joku päättääkin uusimman eron myötä, että enää ei huoli ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bonusmummoni oli ollut miehensä kanssa 14-vuotiaasta. Ja jo lapsena leikkivät yhdessä.
Heillä oli selkeästi syvä kunnioitus ja arvostus toisia kohtaan loppuun saakka
Myös entinen työkaverini ( nyt jo eläkkeellä ) on ollut ihan teinistä.
Luulen, että juuri se kunnioitus ja arvostus toista kohtaan, sekä vastaan tulemisen taito, ovat niitä tärkeitä asioita.
Eräs teineistä asti yhdessä ollut pariskunta meni nyt 50-vuotiaina sitten naimisiin .
Mä taas luulen että tuollaiset ihmiset ovat sillä lailla erilaisia etteivät kaipaa mitään kokemuksia erilaisista ihmisistä. Heille siis vallan mainiosti maistuu koko elämän ajan se sama tikku tai kolo. Siis olettaen että tässä puhutaan pareista jotka ovat olleet vain sen oman kumppanin kanssa lähemmissä kanssakäymisissä. Tietysti jos peuhtaaan muiden kanssa niin asia on eri.
En missään nimessä olisi voinut kuvitellakaan että olisin näin kohta 5-kymppisenä ollut vain yhden miehen kanssa. Olisi jäänyt kokematta niiiin paljon sellaista mitä halusin kokeilla, että elämäni olisi kyllä ollut yhden miehen kanssa pilalla.
Itse en ole paritellut yli 20-vuotiaana, muuten olisi jäänyt niin paljon sellaista kokematta mitä halusin kokeilla.
Meidän 40 oppilaan luokalta(-60 luku) suurin osa on vielä avioliitossa saman henkilön kanssa. Ja onnellisilta näyttävät! Pikkuhiljaa alkaa kuolema erottaa, naisleskiä jää.
Menee pitkälti saman mallin mukaan kuin omilla vanhemmilla aikoinaan. Ihanaa elää ja vanheta käsi kädessä loppuun saakka. Katsoa yhdessä oman jälkikasvun vaiheita.<3
Yhden. Itseni nimittäin.
Olin 14v. mieheni 22v. yhdessä pian 31v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun koulukavereista on kolme tällaista paria. Olleet naimisissa yli kolkyt vuotta. Avioituivat 18-vuotiaina.
Aloin itse seurustella lukion toisella luokalla. Toisella tapaamisella muutimme yhteen. Loppuun saakka yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseni. Meidän molempien vanhemmat on eronneet jo meidän ollessamme lapsia.
Vierailija kirjoitti:
16-vuotiaasta saakka yhdessä, on ollut ihanaa kasvaa yhdessä, kaikesta ollaan selvitty. Puhumme paljon, olemme pitäneet suhteemme poissa somesta ja hyvin menee - elämme hyvin rauhallista ja yksityistä elämää. Meillä ei ole lapsia emmekä halua, joten meillä on paljon kahdenkeskistä aikaa.
Monet kummastelevat ja jotkut ovat päin naamaa sanoneet, että tulemme eroamaan jossain vaiheessa, koska "Ei kukaan halua olla vain yhden ihmisen kanssa, jossain vaiheessa haluaa kokeilla jotain uutta.." Luulen, että he ovat vain kateellisia että minulla on ollut vakaa suhde niin nuoresta saakka.
Totta puhut! Kyllä se kademieltä herättää jos jotkut pysyvät yhdessä eivätkä eroile. Nuoresta yhteen kasvaminen on ihaninta mitä tiedän. Se oma rakas puoliso riittää oikein hyvin. Olisi ihan kauheaa joutua johonkin tinder treffeille tuntemattomien kanssa. (Kuten tältä palstaltakin ollaan saatu lukea niitä epäonnisia yrityksiä).
Kateutta lisää vielä hyvä taloudellinen tilanne jota yhteen hiileen puhaltamalla on saanut kartutettua. Monilla jo eläkepäivien koti Espanjassa odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän yhden pariskunnan, jotka tapasivat ollessaan 13- ja 14-vuotiaita. Miehellä oli tosin toinen nainen ollessaan 27-vuotias, mutta vielä ovat yhdessä, kun alkavat olla liki kuusikymppisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja mitä kateutta täällä!
Aika montakin tunnen ja todella onnellisia ovat.
Mutta luoja tätä kateutta ja selittelyä, ei kaikkia kiinnosta villit vuodet.
Eikä kaikki tarvitse tuntemattomia siihen, että löytää itsensä.
No vauva palsta on mitä on.
Mistä luit kateutta? Ja mitkä villit vuodet? Aika harvinaista tuollainen väestötasolla on, jossain uskovaispiireissä ehkä tavallisempaa.
Tästäkin luen kateutta.
Miten luet kateutta joka viestistä? Ja mistä ajattelet ihmisten olevan kateellisia? Jos ihminen löytää sielunkumppaninsa vaikka opiskeluaikana, niin miksi hän olisi halunnut jonkun vähemmän sopivan aiemmin? Jos ei omalla yläasteella ollut sitä oikeaa ihmistä, niin ihan mielelläänhän ne väärät jättää muille.
Tuo on vaan fakta, että valtaosa ei aloita suhdetta elämänkumoppaninsa kanssa jo teininä. Teininä ollaan vielä keskeneräisiä persoonan osalta, arvomaailmakin kehittyy, oma seksuaalinen persoonakin kehittyy vielä. Aika moni ei edes voisi löytää itsensä kaltaista noin keskeneröisessä vaiheessa Esim joku voi olla 15-v seksuaalisesti estoinen vaniljatyyppi, mutta jo 10 vuoden kuluttua ihan jotain muuta - mahtaisiko se 15-v match toimia vielä aikuisena?
Sehän tuossa onkin, että toiset kasvavat ja kehittyvät yhdessä, toiset eivät kykene siihen. Ja liitossahan on aina kaksi osapuolta; ei auta, jos vain toinen on sitoutunut "firman" kehittämiseen. Joko molempien on oltava kehityskelpoisia tai sitten niin nynnyjä, etteivät kumpikaan koe tarvetta löytää mitään uutta (itsessään).
Ei omaa seksuaalisuuttaan voi valikoida niin, että jollain yhteiseklä päätöksellä kehirytään molemmat samaan suuntaan. Ja kyllä nuorena olisi suotavaa omat ajattelutavat, arvomaailma ja koko oma persoona kehittää itse, itsestä käsin, eikä yhdessä toisen kanssa aina toiseen peilaten, mukautuen ja omaksuen.
Ja mikä ongelma tässä nyt on? Miksi edes pitäisi pariutua nuorena ja "kasvaa ja aikuistua yhdessä", kun voi rauhassa antaa oman persoonan kehittyä, ja sitten etsiä samanhenkisen ihmisen?
Vaikutat hyvin levottomalta persoonalta, jolla ei ole rauhaa itsensä(kään) kanssa.
Ei "pidä" pariutua nuorena, mutta jos on pariutunut, ei ole syytä erotakaan, kun toinen tukee kasvua ja antaa henkistä tilaa siihen.
Ei tarvi muuttua samanlaisiksi iän myötä. Kun toista rakastaa ja kunnioittaa, haluaa automaattisesti hänen parastaan.
Sinuna en noita kyökkipsykologitulkintoja tekisi. Ja eihän tässä kukaan ole sanonutkaan, että olisi pakko erota, vaan pointti oli se, että valtaosa löytää elämänkumppaninsa vasta aikuisena, väestötasolla siis teinistä asti yhdessä olleet ovat vähemmistö. Vanhemmat ikäluokat toki voivat olla tässä poikkeus. Ja syy tähän on juuri se, mitä kirjoitin: ihmisen persoona kehittyy vielä aikuisikään mennessä, ja tästä syystä se aikuiselämän oikea kumppani olisi usein mahdollista kohdatakin vasta aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
16-vuotiaasta saakka yhdessä, on ollut ihanaa kasvaa yhdessä, kaikesta ollaan selvitty. Puhumme paljon, olemme pitäneet suhteemme poissa somesta ja hyvin menee - elämme hyvin rauhallista ja yksityistä elämää. Meillä ei ole lapsia emmekä halua, joten meillä on paljon kahdenkeskistä aikaa.
Monet kummastelevat ja jotkut ovat päin naamaa sanoneet, että tulemme eroamaan jossain vaiheessa, koska "Ei kukaan halua olla vain yhden ihmisen kanssa, jossain vaiheessa haluaa kokeilla jotain uutta.." Luulen, että he ovat vain kateellisia että minulla on ollut vakaa suhde niin nuoresta saakka.
Totta puhut! Kyllä se kademieltä herättää jos jotkut pysyvät yhdessä eivätkä eroile. Nuoresta yhteen kasvaminen on ihaninta mitä tiedän. Se oma rakas puoliso riittää oikein hyvin. Olisi ihan kauheaa joutua johonkin tinder treffeille tuntemattomien kanssa. (Kuten tältä palstaltakin ollaan saatu lukea niitä epäonnisia yrityksiä).
Kateutta lisää vielä hyvä taloudellinen tilanne jota yhteen hiileen puhaltamalla on saanut kartutettua. Monilla jo eläkepäivien koti Espanjassa odottaa.
No minä en ikinä seurustellut teininä, mutta silti en ikinä ole ollut Tinderissä. Silti olen perheen saanut perustettua ja hyvä taloudellinen tilanne minulla olisi vaikka oliskin sinkkukin (en siis ole). En nyt ihan hahmota, miten teinisuhde olisi se autuaaksi tekevä juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä Vauva fi = Eronneiden kokoontumis- ja hehkutus paikka. Pitkiä liittoja ei arvosteta, mutta ei se Tinderkään lohtua tuo!:D
Vierailija kirjoitti:
Tämä Vauva fi = Eronneiden kokoontumis- ja hehkutus paikka. Pitkiä liittoja ei arvosteta, mutta ei se Tinderkään lohtua tuo!:D
Tämä. Kukaan poika/mies ei ole päässyt tekemään minuun tarpeitaan kuuteen vuoteen. Ilmeisesti he kuitenkin joihinkin pääsevät, kun ovat niin sinnikkäitä.
T31
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä Vauva fi = Eronneiden kokoontumis- ja hehkutus paikka. Pitkiä liittoja ei arvosteta, mutta ei se Tinderkään lohtua tuo!:D
Tämä. Kukaan poika/mies ei ole päässyt tekemään minuun tarpeitaan kuuteen vuoteen. Ilmeisesti he kuitenkin joihinkin pääsevät, kun ovat niin sinnikkäitä.
T31
Hei Transu31 on noloa vastailla itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Tämä Vauva fi = Eronneiden kokoontumis- ja hehkutus paikka. Pitkiä liittoja ei arvosteta, mutta ei se Tinderkään lohtua tuo!:D
Niin ja joidenkin mielestä pitkä liitto tarkoittaa vain niitä, jotka menivät presidentin erikoisluvalla naimisiin alaikäisinä ekan seurustelukumppanin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä Vauva fi = Eronneiden kokoontumis- ja hehkutus paikka. Pitkiä liittoja ei arvosteta, mutta ei se Tinderkään lohtua tuo!:D
- Ei oo hyvä niin eikä näin, eikä mitenkään päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä Vauva fi = Eronneiden kokoontumis- ja hehkutus paikka. Pitkiä liittoja ei arvosteta, mutta ei se Tinderkään lohtua tuo!:D
Niin ja joidenkin mielestä pitkä liitto tarkoittaa vain niitä, jotka menivät presidentin erikoisluvalla naimisiin alaikäisinä ekan seurustelukumppanin kanssa.
Nykyään on muotivillitys, että erotaan.
Täällä on muutamia jotka eivät "ilkeä" kertoa pitkästä liitostaan, vaikka se on ihan kunnia-asia. Varmaan pitkät liitot tulevat taas takaisin, kunhan on kokeiltu tämä erojen anti ja ihanuus ja juostu läkähdyksiin kaiken hömpän perässä.
Yhden parin tunnen jotka jo yläasteella seurustelivat ja vielä päälle 40-vuotiaina yhdessä. Ei aina ole ollut helppoa enkä tiedä ovatko yhdessä vielä rakkaudesta vai lasten ja yhteisten yritysten takia.
Omat vanhemmat, isovanhemmat, isoisovanhemmat jne on kaikki pysyneet yhdessä nuoresta (17-20v) kunnes kuolema erottaa. Oman ukkoni kanssa mennään sitä samaa rataa vaikka hänen vanhempansa ovatkin eronneet.