Lue keskustelun säännöt.
Se tunne kun viimein sisäistää, että joku ihminen on oikeasti mielisairas
27.04.2023 |
Siis ei sillai mielisairas kuin moni laitoksissa on, vaan persoonnallisuushäiriöinen, lapsen tasolle henkisesti jäänyt ja kiukutteleva. On kuitenkin kuin Jekyll ja Hyde, käy töissä, ulospäin esittää fiksua ja osaa käyttäytyä ja sitten on se toinen puoli. On hämmästyttävää miten selviytyy työelämässä, en vain käsitä. En itse uskaltaisi hänen käsiinsä asioitani antaa, niin epäluotettava on ihmisenä. Jos sekoaa lopullisesti, ties mihin pystyy...jotain on lapsuudessa tapahtunut, ei kukaan synny tuollaisena. Kun ei enää keksi tekosyitä, että ei se oikeasti ole noin sairas, kunhan vetää överiksi, jotenkin tuollaista on selitellyt itselleen, koska ei halua uskoa että on se, se on just noin hullu.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollaisia ihmisiä on yllättävän paljon. Pelottavaa on se, että monet heistä on vallankahvassa.
Näin on. Aivan uskomatonta kakaijakoista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli mikä? Sinulta jäi ajatus kesken.
Vierailija kirjoitti:
Eli mikä? Sinulta jäi ajatus kesken.
Ei jäänyt. Ei vain enää keksi tekosyitä ja mieti että vain esittää hullumpaa kuin on, niin kuin pellenä vaan se on oikeasti niin hullu. Se ristiriita sen fiksun työminän ja hullun oikean minän kesken on valtava. Ja miten se kunnollisen oloinen puoliso kestää sitä, en käsitä, on aiheuttanut hänellekin aivan valtavasti murhetta.
Ap
Miten mun ei tarvitse miettiä mitä ihmiset ajattelee minusta,kun minun työ on aika itsenäistä enkä vapaa ajalla ole tekemisissä kuin oman lapsen kanssa. Pari ystävää asuu etäällä ja näen todella harvoin ja viesteilen toki, mutta emme hauku toisiamme. En oikein ymmärrä missä in real life te törmäätte näihin kenestä puhutte mielisairaina ym...
Minulle oli järkytys miten 'hulluja' ihan tavallista elämää ulospäin elävät ihmiset ovat kun valmistuin aikuisena sairaanhoitajaksi ja olin hetken paikallisen tkn vastaanotossa töissä.
Sen jälkeen olen katsonut kaikkia ihmisiä eri silmällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle oli järkytys miten 'hulluja' ihan tavallista elämää ulospäin elävät ihmiset ovat kun valmistuin aikuisena sairaanhoitajaksi ja olin hetken paikallisen tkn vastaanotossa töissä.
Sen jälkeen olen katsonut kaikkia ihmisiä eri silmällä.
Tämä! Sanotaan että persoonnalliauushäiriöisä on jotain 2% kansasta, henkisesti terveitä on mielestäni toi 2%.
Ap puhunee narsisteista ja psykopaateista. Kun maski lipeää, tilanne on surkea. Pelkoa, pettymystä, epäuskoa, turhaa toivoa, vihaa, itsesyytöksiä, surua jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap puhunee narsisteista ja psykopaateista. Kun maski lipeää, tilanne on surkea. Pelkoa, pettymystä, epäuskoa, turhaa toivoa, vihaa, itsesyytöksiä, surua jne.
On se jonkin sortin narsisti, ehkä jopa psykopaatti. Ap
No useilla on työminä ja siviiliminä.
Siviiliminänä ei kannata olla töissä. Väsyy.
Ihmiset triggeröi toisiaan eri tavoin. Osa pitää mua ihan umpihulluna, osa taas ihan normaalina. Annan kaikkien olla mitä itse haluavat.
Totta kyllä, että monet töissä vaikkapa fiksut ja aikaansaavat on kotona varsinaisia despootteja.
Elämä on, ja kaikki on lopulta biologisesti eläimiä, ja viestit vie. Siksi kyseenalaistan nykyisen ajatuksen näistä mielenterveysjutuista. Onhan koirapuistoissakin kaikenlaista menijää, eikä niitä yritetä tai pysty terapioimaan ja lääkitsemään niin että kaikki tulee aina toimeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ehkä ihmisillä kysymys on pääasiassa siitä, pystyykö HALUTESSAAN kontrolloimaan käytöstään vai ei.
Eiköhän jopa enemmistö ihmisistä ole "hulluja" jos rehellisiä ollaan. Sitä ei vaan näytetä arkielämässä julkisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se tunne on vapauttava. Kun ymmärtää, että normaalit kanssakäymisen lainalaisuudet eivät päde, joten minun ei tarvitse yrittää käyttää niitä tai mitään muutakaan.
Eli tajuaa, että vika ei ole minun kommunikointikyvyssäni tai sosiaalisissa taidoissa. Vaan voin oikeasti todeta, että tällä kertaa vika on vain siinä toisessa.
Mielisairas-termi on muutenkin pikkuisen hankala jos käytöksen normit elävät ja ovat vallan tulosta kuten Foucault on esittänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielisairas-termi on muutenkin pikkuisen hankala jos käytöksen normit elävät ja ovat vallan tulosta kuten Foucault on esittänyt.
Puhu vain itsestäsi. Meille muille se ei ole hankala.
Vierailija kirjoitti:
Se tunne on vapauttava. Kun ymmärtää, että normaalit kanssakäymisen lainalaisuudet eivät päde, joten minun ei tarvitse yrittää käyttää niitä tai mitään muutakaan.
Eli tajuaa, että vika ei ole minun kommunikointikyvyssäni tai sosiaalisissa taidoissa. Vaan voin oikeasti todeta, että tällä kertaa vika on vain siinä toisessa.
Tämäpä juuri. Sen jälkeen hankkiutuu kauas tuollaisesta ihmisestä. Ne saa polttoainetta itselleen siitä kaaoksesta ja sekasorrosta minkä luovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle oli järkytys miten 'hulluja' ihan tavallista elämää ulospäin elävät ihmiset ovat kun valmistuin aikuisena sairaanhoitajaksi ja olin hetken paikallisen tkn vastaanotossa töissä.
Sen jälkeen olen katsonut kaikkia ihmisiä eri silmällä.
Tämä! Sanotaan että persoonnalliauushäiriöisä on jotain 2% kansasta, henkisesti terveitä on mielestäni toi 2%.
Nykyään alkaa nuo suhdeluvut heittää häränpyllyä kun arvot ovat niin kaaostilassa yhteiskunnassa. Pers häiriöisyyttä ei paitsi suvaita, siihen oikein kannustetaan ja röyhkeyteen näytetään mallia. Osa on tietysti aivan oikeutetusti kauhuissaan mistä tälläinen barbarian ihailu nousee ja mihin sillä pyritään.
Valta ja raha. Sekö nyt sitten on elämänsisältö tällä vuosisadalla. Valehtele vain niin paljon kuin sielu sietää, meitä opastetaan mitä moninaisimmin keinoin.
Vierailija kirjoitti:
Mielisairas-termi on muutenkin pikkuisen hankala jos käytöksen normit elävät ja ovat vallan tulosta kuten Foucault on esittänyt.
Minulle mielisairas on jotain ihan muuta kuin mielenterveysongelmainen. Se on yhdistelmä vaikeita persoonallisuushäiriöitä, psykopatiaa ja narsismia yhdistettynä mielenvikaisen keksittyyn ja harhaiseen todellisuuteen sillä erotuksella, että mielenterveysongelmainen itse elää omassa päänsisäisessä vankilassaan, kun taas mielisairas haluaa muiden elävän hänen luomassa harhassa, pelossa ja osallistuvan mielenvikaisiin leikkeihin ja todellisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Minulle oli järkytys miten 'hulluja' ihan tavallista elämää ulospäin elävät ihmiset ovat kun valmistuin aikuisena sairaanhoitajaksi ja olin hetken paikallisen tkn vastaanotossa töissä.
Sen jälkeen olen katsonut kaikkia ihmisiä eri silmällä.
Sama kokemus, reilu 10 vuotta töissä sairaalassa ja eipä enää moni asia ihmisissä yllätä. Kaikista hankalimmat ja oikeasti pelottavat tapaukset ovat jotain johtajia tai kunnallispolitiikassa, siis näistä joilla on ns. kulissit kunnossa.
Persoonallisuushäiriöille ominaisia piirteitä esiintyy oireina myös muiden psykiatristen sairauksien yhteydessä. Tällöin käytös rajoittuu kuitenkin vain varsinaiseen sairausjaksoon, ellei henkilö kärsi samanaikaisesti sekä kyseisestä sairaudesta että persoonallisuushäiriöstä.
Persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä ongelmia. Arvioiden mukaan 515 % aikuisista kärsii erilaisista persoonallisuushäiriöistä. Persoonallisuuden häiriöiden syntyyn vaikuttavat erilaiset perinnölliset ja sikiökautiset tekijät, samaistumiset vanhempien käytökseen ja erilaiset lapsuuden aikaiset kokemukset ja traumat.
Useimmilla psyykkisesti terveillä ihmisilläkin ilmenee etenkin stressitilanteissa eri persoonallisuushäiriöille ominaisia tapoja kokea tai käyttäytyä.
Jos Suomessa on yli 4 miljoonaa aikuista, meillä on siis myös 200 000 - 600 000 persoonallisuushäiriöistä. Jokainen meistä kohtaa lähes päivittäin persoonallisuushäiriöisiä esim työ, - harrastus, - tai opiskeluelämässä.
Yleisiä ovat mm. estynyt, huomionhakuinen, epävakaa, narsistinen, riippuvainen ja psykoosipiirteinen persoonallisuushäiriö.
Lukekaapa tuolta tarkemmin:
Kyllä tuollaisia ihmisiä on yllättävän paljon. Pelottavaa on se, että monet heistä on vallankahvassa.