Luuleeko vanhemmat nykyään että 1-vuotiaaltakin pitää kysyä joka juttu erikseen?

Luulevat, koska ne luulevat että heistä tehdään lasu ja pahat pahat tädit vie silkkaa pahuuttaan lapsen heiltä pois. 

Kyllä meillä on vallalla kulttuuri jossa se lapsikeskeisyys on mennyt yli. 

Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!

Vierailija kirjoitti:

Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!

Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.

Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?

Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.

Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.

Jotkut vanhemmat kysyy lapselta kun hakee päiväkodista että haluaisitko sinä nyt lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!

Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.

Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?

Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.

Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.

Kaikki lapset eivät kyllä tunnista janoa, vaan kuivuvat lähestulkoon pystyyn jos ei patisteta juomaan tai ylipäänsä opeteta juomista, vaan kysellään aina vaan haluaako lapsi juoda ja lapsi vastaa ei.

Itsesäätelytaidot kehittyvät iän myötä, vanhemman pitää huolehtia että lapsi syö, juo ja nukkuu tarpeeksi esim. On tosi väärin olettaa että 3-vuotias osaisi itse päättää nuo asiat itse. Joku lapsi voi osatakin jo aika hyvin, mutta sanoisin että suurin osa ei osaa ja näillä asioilla monesti lapsi myös uhmaa vanhempaa. Ei esim suostu nukkumaan, vaikka on umpiväsynyt. Silloin on vanhemman tehtävä lempeästi mutta jämäkästi ohjata lapsi nukkumaan, eikä antaa niitä iänikuisia vaihtoehtoja, jotka hämmentävät lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!

Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.

Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?

Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.

Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.

Ei sitä itsesäätelyä kyllä opi sillä, että koko ajan joku kyselee, että mitä haluaisit ja antaa 10 eri vaihtoehtoa. Eihän lapsi pysty päättämään pienenä itse vaan vanhemman pitää antaa vaikka pari vaihtoehtoa. Minulla oli mummi, joka tarjosi koko aika jotakin ja vaihtoehtoja oli miljoona. Tulin pienenä lähinnä vain vihaiseksi siitä kun ei saanut RAUHAA.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vanhemmat kysyy lapselta kun hakee päiväkodista että haluaisitko sinä nyt lähteä.

Joo!! Tää on ehkä kamalinta mitä tiedän. Ai etkö olisi halunnut vielä lähteä?? AAAAARGHHHHHH!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!

Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.

Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?

Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.

Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.

Ei sitä itsesäätelyä kyllä opi sillä, että koko ajan joku kyselee, että mitä haluaisit ja antaa 10 eri vaihtoehtoa. Eihän lapsi pysty päättämään pienenä itse vaan vanhemman pitää antaa vaikka pari vaihtoehtoa. Minulla oli mummi, joka tarjosi koko aika jotakin ja vaihtoehtoja oli miljoona. Tulin pienenä lähinnä vain vihaiseksi siitä kun ei saanut RAUHAA.

Joo tämä on totta. Lapsen pitää saada rauhassa leikkiä ja kehittyä. Ei voi olla niin että joku hössöttää jatkuvasti siinä korvan juuressa ja kyselee nonstop monesti lapselle loppupeleissä täysin yhdentekeviä kysymyksiä. Lapset kyllä turhautuvat sellaisesta.

Tämä on surullinen ilmiö, ns. kaverivanhemmuus. Mielistellään omaa lasta, ja sen sijaan että oltaisiin turvallinen vanhempi, yritetään olla lapsen paras frendi. Seurauksena on joko egomaanikko, joka luulee, että hän saa päättää kaikesta kaikkialla, tai stressaantunut lapsi, joka alitajuisesti turhautuu siihen, että hän joutuu päättämään kaikesta.

Lapsi tarvitsee vakaan, turvallisen ja johdonmukaisen aikuisen, joka tekee päätökset lapsen parhaaksi, ja kysyy korkeintaan syntymäpäivänä, juotko mehua vai maitoa.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vanhemmat kysyy lapselta kun hakee päiväkodista että haluaisitko sinä nyt lähteä.

Tuossa on varmasti useimmilla vaan joku tapa taustalla, että noin kysyy. Harva varmaan oikeasti sen lapsen sinne päiväkotiin jättäisi. Itsekin saatan lapselta noin kysyä kun tehdään lähtöä esim. mummolasta, mutta en minä nyt hyvä tavaton sentään lapsen pään mukaan sinne jää, jos olen jo päättänyt lähdöstä. Tämä on vain jäänyt päälle lapsen vauva-ajoista, eikä siitä ole niin helppo eroon päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!

Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.

Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?

Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.

Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.

Kaikki lapset eivät kyllä tunnista janoa, vaan kuivuvat lähestulkoon pystyyn jos ei patisteta juomaan tai ylipäänsä opeteta juomista, vaan kysellään aina vaan haluaako lapsi juoda ja lapsi vastaa ei.

Itsesäätelytaidot kehittyvät iän myötä, vanhemman pitää huolehtia että lapsi syö, juo ja nukkuu tarpeeksi esim. On tosi väärin olettaa että 3-vuotias osaisi itse päättää nuo asiat itse. Joku lapsi voi osatakin jo aika hyvin, mutta sanoisin että suurin osa ei osaa ja näillä asioilla monesti lapsi myös uhmaa vanhempaa. Ei esim suostu nukkumaan, vaikka on umpiväsynyt. Silloin on vanhemman tehtävä lempeästi mutta jämäkästi ohjata lapsi nukkumaan, eikä antaa niitä iänikuisia vaihtoehtoja, jotka hämmentävät lasta.

Kuten sanottua, kumpikaan ääripää ei ole hyvä. 3-vuotiaalta voi vallan hyvin kysyä onko sulla jano ja antaa kaksi-kolme vaihtoehtoa mistä valita. Se että lapsi vastaa kerran ei ole jano, häntä vielä kuivata.

Vasta, jos oikeasti perustarpeet jää kyselemällä hoitamatta, ollaan ongelmissa.

Mulla lapset jo päälle kymmenen. Enkä kysellyt, haluatteko sitä, lähdetäänkö ulos tms. Minä päätin. Meillä ongelmana oli mun äiti. Mun äiti kyseli jatkuvasti lähdetäänkö ulos? Lähdetäänkö sisälle? Jatkaa samaa touhua entistä pahempana mun veljen lasten kanssa, jotka mun lapsia nuorempia. Olen sanonut muutamaan otteeseen, että ei kannata kysellä liikoja, vaan aikuinen päättää. Mutta ei usko. Meillä esikoinen on luonteeltaan helppo ja hänen kanssaan kyselyistä ei tullut mitenkään ongelmaa. Mutta meidän kuopus sekä veljeni lapset ovat pänkkäpäisempiä ja heidän kanssaan jatkuva kysely ei oikein toimi. Jatkuvan kyselyn osaa siis myös vanhempi "viisas" väki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!

Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.

Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?

Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.

Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.

Ei sitä itsesäätelyä kyllä opi sillä, että koko ajan joku kyselee, että mitä haluaisit ja antaa 10 eri vaihtoehtoa. Eihän lapsi pysty päättämään pienenä itse vaan vanhemman pitää antaa vaikka pari vaihtoehtoa. Minulla oli mummi, joka tarjosi koko aika jotakin ja vaihtoehtoja oli miljoona. Tulin pienenä lähinnä vain vihaiseksi siitä kun ei saanut RAUHAA.

Mehua vai maitoa-kyselyn ja miljoonan välillä on vielä aika monta vaihtoehtoa.

Vanhan ajan kurikasvatustako ap kaipaa takaisin? "Tottelet tai itket ja tottelet", niin sanottiin lapsille ennen.

Palstalla näkee seuraukset, kun lapset haukkuvat vanhempiaan.

Suomen kielessä kysymys on kohtelias käsky tai pyyntö: Suljetko ikkunan? Annatko sen kynän? Jne. Kyllä lapset oppii rakenteiden funktiot.

Vierailija kirjoitti:

Mulla lapset jo päälle kymmenen. Enkä kysellyt, haluatteko sitä, lähdetäänkö ulos tms. Minä päätin. Meillä ongelmana oli mun äiti. Mun äiti kyseli jatkuvasti lähdetäänkö ulos? Lähdetäänkö sisälle? Jatkaa samaa touhua entistä pahempana mun veljen lasten kanssa, jotka mun lapsia nuorempia. Olen sanonut muutamaan otteeseen, että ei kannata kysellä liikoja, vaan aikuinen päättää. Mutta ei usko. Meillä esikoinen on luonteeltaan helppo ja hänen kanssaan kyselyistä ei tullut mitenkään ongelmaa. Mutta meidän kuopus sekä veljeni lapset ovat pänkkäpäisempiä ja heidän kanssaan jatkuva kysely ei oikein toimi. Jatkuvan kyselyn osaa siis myös vanhempi "viisas" väki.

Niin, on ne tietyt asiat mistä ei kysellä ja sit ne, joista todellakin kannattaa kysellä. Tähän toimii parhaiten se että kysyy itseltään että onko tämä asia sellainen, joka pitää tehdä nyt vai sellainen minkä voi tehdä myös toisin/myöhemmin.

Ihan samalla tavalla kuin kysely ja vaihtoehdot voi lipsahtaa rajattomuudeksi, liian tiukka rajaus voi lipsahtaa autoritaariseksi.

Suurin osa vanhemmista kyllä hoitaa hommansa sillä keskitiellä vaikka lyhyt pätkä kokonaisuudesta teille näyttäytyisikin väärältä.

Kyllä ne ääripäät ammattilaiset sit palauttaa ruotuun, ei ole meidän asia.

Lapselle kannattaa antaa pari vaihtoehtoa mistä valita. Keltainen vai sininen paita. Mansikka vai mustikkamehua.

Eli saa kokemuksen, että arvostetaan, mutta ei mene sekaisin.

Sitten on asioita, jotka aikuinen päättää. Nukkumaanmenoajat, ruoka-ajat, ruuat, hankinnat, että mennään päiväkotiin ja laitetaan säänmukaiksta päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vanhan ajan kurikasvatustako ap kaipaa takaisin? "Tottelet tai itket ja tottelet", niin sanottiin lapsille ennen.

Meinaatko tosissas että "vanhan ajan kuritukselle" ja " hemmottelu/anna lapsen päättää kaikki"

kasvatuksen välillä ei ole mitään vaihtoehtoja ?  No on mielen köyhyyttä ellei sitä tajua.