Miksi ihmiset kuvittelevat että muilla(kaan) ei ole rahaa?
Onko jotenkin vaikea tajuta että kaikki ei ole persaukisia? Jatkuvasti jotkut nostavat aivan arkipäivisissä keskusteluissa esille kuinka kaikki on kallista ja ei ole varaa jne. Olen hankkinut aikoinani koulutuksen, mikä on tässä maassa käytännössä ilmaista, ja kunnollisen ammatin. Minulle kaikki ei ole kallista ja on varaa.
Kommentit (50)
Suomalaiset ovat yllättävän köyhiä. Viime aikojen hintojen nousu köyhdyttää entisestään kun enemmistön rahat menee pelkkään peruselämiseen.
Sinkkuna keskituloinen elää leveästi, mutta lasten kanssa kaavio muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Sitten jos on rahaa niin pitäisi esittää jotenkin vaatimatonta ja köyhäillä. Miksi ihmeessä? Ap:n mainitsema ilmainen koulutus on todennäköisin tie hyviin tuloihin ja jos keski-ikäisellä työssäkäyvällä ei ole rahaa niin onhan se lähinnä säälittävää. Miksi sitä pitäisi yrittää korostaa, en ymmärrä.
Kuulun tuohon mainitsemaasi ryhmään, rahaa ei liiemmin ole mutta olenkin panostanut kaiken kalliimpaan omaisuuteeni - lapsiin.
Oma valinta, en valita.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Ehkä siksi, että harva suomalainen valittaa siitä, että on liikaa rahaa? Sosiaalisessa mediassa kun pääsääntöisesti kuuluu valittaa erilaisista asioista. Ja onhan meillä ihan suomalainen sanontakin, etä kell' onni on, se onnen kätkeköön. En mä ole törmännyt livemaailmassa siihen, että kukaan kuvittelisi kaikkien suomalaisten olevan persaukisia.
Kaupan myyjistä lähtien on monessa paikassa asenne, että joku on kallista. Eli jopa ne henkilöt joiden tehtävä on ottaa raha pois maksavalta asiakkaalta saattavat tässä maassa esittää, että kallista on. Voi olla myyjän liksalla kallista mutta todellisuudessa se on kallista vain jos ei ole riittävästi rahaa.
En ole törmänyt tilanteeseen, jossa mulle kaupan myyjä olisi alkanut puhua ostosteni hinnasta. Mutta en nyt kyllä ole mitään Tesloja tai Luis Vuittoneita käynyt ostamassakaan. Launtaina kävin Cittarissa ostamassa yhden muovikassillisen ruokaa, summa hieman yli 200€ eikä kassalla myyjä kommentoinut ostoksiani millään tavalla.
Hemma tycker man att priserna stiger och att allt blir dyrare, vilket är helt sant. Samtidigt berättar jag åt mig själv, att det inte spelar någon roll om morötterna kostar 20 c/kg eller en hel euro. Samma gäller potatis, lök, tomater gurkor och annat. De tömmer inte plånboken.
Hemma köpte man just två plastkassar med mat och en flaska vin. De kostade sammanlagt knappa 60 €, inte 200 €/st. Då man kommer till Finland om somrarna, så känns allt verkligen vansinnigt dyrt, helt för att det är det. Trots det inverkar det föga på den egna ekonomin. Med era nettolöner och prisnivå, undrar jag inte alls på om folk klagar över skyhöga priser på helt dagliga inköp. S och K gruppernas resultat visar, tillsammans med elbolagen, att en massiv överprissättning är finsk vardag.
No totta tuo. Mun lauantain ostoksissa ei ollut mitään tavallista elintarviketta (sellaiset saan lähikaupastakin), mutta kaikki mitä Cittarista ostin, oli kalliimmasta päästä. Eikä mullakaan ne mitään arkiruokaa ole, mutta siltikään myyjä ei millään tavalla ilmaissut, että olipa kallista.
Vierailija kirjoitti:
On mullakin varaa vaikka mihin, mutta kyllä minä silti pidän monia asioita kalliina. Ei ne halvoiksi muutu, vaikka mulla olisikin niihin rahaa. Enkä yksinkertaisesti halua maksaa mitä tahansa mistä tahansa vaikka rahaa onkin. Osaan käyttää rahaa järkevästi.
Det är väl därför du har pengar? Förbluffande många välbärgade visar inte som ryssar att "fyrk finns!". De välbärgade köper i stället kvalitet, gör det inte så ofta då det inköpta är långlivat och köper sedan tråkiga saker som aktier, skuldebrev, kanske fastigheter, och ädla metaller som man inte bär på sig. Dessa inköp diskuterar de inte, annat än eventuellt med gelikar om det känns att det är dags att sortera om i ägorna.
Varakas elää usein kuplassaan mutta niin myös köyhät. Matalapalkka aloilla työskentelevät ovat usein tekemisissä vain oman sosioekonomisen luokkansa kanssa. Silloin voi olla käsittämätöntä miten joku voi ostaa käteisellä vaikka 2000€ telkkarin tai vaikka 30 000 veneen.
Epäilen, että osa ilmiöstä on vaatimattomuutta ja varovaisuutta toisten tunteita kohtaan. Ettei vahingossa pidetä leuhkana, tai ettei pahoita kanssakeskustelijan mieltä hieromalla tämän köyhyyttä vasten naamaa. Ja kun kaikki tekee toisilleen samaa, kauhistellaan yhdessä köyhyyttä ja sisäisesti huokaistaan, että onneksi itsellä menee paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Miten joku luulee, että koulutus on automaattisesti yhtä kuin varakkuus? Minulle koulutus ei ole ainakaan tuonut varakkuutta. Ei esim. yliopistokoulutus takaa automaattisesti hyväpalkkaista työtä eikä muutkaan tutkinnot.
Niinhän se pitkälle onkin. Yliopistokoulutuksiakin on monenlaisia ja alemmalla tekniikan alan koulutuksella tienaa usein paremmin kuin yliopistokoulutuksella. Koulutuksella todellakin on merkitystä mutta korkeampi koulutus ei tarkoita välttämättä korkeampia tuloja. Itse olen AMK insinööri ja tienaan kuukaudessa 2-3 t€ enemmän kuin kulutan. Enkä todellakaan pihistele, ostan kaiken minkä haluan ja matkustelen paljon.
Koulujen opintojen ohjauksessa keskitytään kannustamaan itseään kiinnostavalle alalle. Koskaan ei puhuttu ainakaan minulle mitkä ovat kovapalkkaisimmat alat ja minkälaisella koulutuksella. Suorastaan vältettiin rahasta puhumista. Onneksi itseäni ei kiinnostanut mikään ja lukiossa suorastaan vihasin opiskelua. Siksi ymmärsin alkaa selvittämään mikä ammatti takaisi kohtuullisella lisäkoulutuksella mahdollisimman hyvän elintason.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän rahaa sitä kuspäisempi ihminen on. Niin se vaan menee ja tulee aina menemään. Tästä on hyviä esimerkkejä vaikka tubessa. Miljonääri ei annan dollaria, mutta koditon antaa viimeiset rahansa.
Pitää paikkansa. Hyvin usein ne kellä on ylimääräistä, eivät suostu sitä dollaria antamaan mutta koditon antaa kaikki viimeiset kollikkonsa. Kyllä raha tekee ihmisestä ylimielisen ja törkeän.
Ei pidä paikkaansa. Aina kun steissillä joku spurgu tulee pummimaan rahaa kysyn mihin hän sen aikoo käyttää. Mikäli vastaa rehellisesti että ostaa viinaa niin saatan antaa vaikka 50 € tai mikä seteli nyt käteen osuu. Evästän kuitenkin että varoo ryyppäämästä itsensä hengiltä minun rahoilla. Mikäli valehtelee en anna mitään. Rehellisen pummin sponsorointi ei ole kusipäistä mutta valehteleminen on.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Ehkä siksi, että harva suomalainen valittaa siitä, että on liikaa rahaa? Sosiaalisessa mediassa kun pääsääntöisesti kuuluu valittaa erilaisista asioista. Ja onhan meillä ihan suomalainen sanontakin, etä kell' onni on, se onnen kätkeköön. En mä ole törmännyt livemaailmassa siihen, että kukaan kuvittelisi kaikkien suomalaisten olevan persaukisia.
Kaupan myyjistä lähtien on monessa paikassa asenne, että joku on kallista. Eli jopa ne henkilöt joiden tehtävä on ottaa raha pois maksavalta asiakkaalta saattavat tässä maassa esittää, että kallista on. Voi olla myyjän liksalla kallista mutta todellisuudessa se on kallista vain jos ei ole riittävästi rahaa.
En ole törmänyt tilanteeseen, jossa mulle kaupan myyjä olisi alkanut puhua ostosteni hinnasta. Mutta en nyt kyllä ole mitään Tesloja tai Luis Vuittoneita käynyt ostamassakaan. Launtaina kävin Cittarissa ostamassa yhden muovikassillisen ruokaa, summa hieman yli 200€ eikä kassalla myyjä kommentoinut ostoksiani millään tavalla.
Hemma tycker man att priserna stiger och att allt blir dyrare, vilket är helt sant. Samtidigt berättar jag åt mig själv, att det inte spelar någon roll om morötterna kostar 20 c/kg eller en hel euro. Samma gäller potatis, lök, tomater gurkor och annat. De tömmer inte plånboken.
Hemma köpte man just två plastkassar med mat och en flaska vin. De kostade sammanlagt knappa 60 €, inte 200 €/st. Då man kommer till Finland om somrarna, så känns allt verkligen vansinnigt dyrt, helt för att det är det. Trots det inverkar det föga på den egna ekonomin. Med era nettolöner och prisnivå, undrar jag inte alls på om folk klagar över skyhöga priser på helt dagliga inköp. S och K gruppernas resultat visar, tillsammans med elbolagen, att en massiv överprissättning är finsk vardag.
Tämä. Sähkön hintaan kyllä puututaan hallituksen tasolta asti mutta ruokakaupat voivat perseillä miten haluavat. Olisikohan mitenkään mahdollista, että päättäjillä on näihin kytköksiä? Missään muussa Euroopan maassa ei ruokakaupat pyöri tällaisilla kateprosenteilla.
Saisi tulla joku vakavasti otettava ulkomainen toimija lopettamaan tämä mutta ei varmaan kiinnosta kun on niin pieni markkina ja täytyisi kuitenkin lähteä logistiikan rakentamisesta.
 
Tyyppi yritti varmaan hienosti kiertäen vihata, että ei halua sinua samaan kaupunkiin. Et tajunnut vinkkiä.