Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aviomies tyytymätön elämäänsä
25.04.2023 |
Meillä on ollut joulusta asti jonkinlainen parisuhdekriisi päällä. Ollaan yritetty selvittää sitä ja tuoda lisää läheisyyttä suhteeseemme, joka oli pahasti väljähtynyt. Lapset on jo aikuisia ja meillä on lapsenlapsikin. Ollaan 5-kymppinen pariskunta.
Käytännössä minä kyselen ja puhun omista tunteistani ja yritän saada miestä puhumaan omistaan. No tänään hän sitten avautui sen verran, että on ollut tyytymätön elämäänsä jo kymmenen (10!) vuotta! Mitään ei ole kuitenkaan asiasta sanonut tänä aikana. Osaltaan on tyytymätön, koska minä olen hankala (haluan puhua tunteista esim) mutta syyttää enemmän itseään, kun on niin saamaton ettei ole tehnyt mitään haaveidensa toteuttamiseksi. Hänellä on ihan tavallisia haaveita, matkustelu, liikunnan harrastaminen esimerkkeinä. Hän on tyytymätön pääasiassa itseensä. Hänen mielestään meillä menee hyvin, kun teemme jotain mukavaa yhdessä ja hän saa olla itsekseenkin.
Vaadinko nyt ihan mahdottomia, kun haluaisin keskustella hänen kanssaan hieman syvällisempiä kuin vaikkapa mitä tehtäisiin ruuaksi? Emme ole kyllä koskaan olleet mitään kovin syvällisiä, mutta haluaisin asian muuttuvan. Minusta tuntuu, etten tunne miestäni enää ollenkaan. En esimerkiksi tiennyt mitään hänen haaveistaan tai millaiseksi hän on kokenut elämänsä. Kuinka voisin tietää, jos hän ei puhu?
Onko miehet yleensäkin samanlaisia? Hän on käytännössä sanonut, että tämmöinen hän on eikä muuksi muutu, hän ei tiedä riittääkö se minulle. En tiedä minäkään. Tuntuu, että mies haluaisi olla enimmäkseen itsekseen koska aina puhuu omasta ajasta. Hän ei ole koskaan asunut yksin, joten nytkö se sitten kostautuu? Ei kuitenkaan halua erota, haluaa olla yhdessä kanssani ja aina ajatellessaan tulevaisuutta näkee minut siinä. Näin sanoi.
Onko tämä nyt 5-kympin kriisiä molemmilla, joka menee ohi ajastaan? Onko kellään ollut samanlaista ja kuinka selvisitte?
Kommentit (396)
Vierailija kirjoitti:
Mies jota kaduttaa että haaskasi elämänsä perheleikissä.
Ei noita vuosia oikein enää takaisin saa, mutta nuo mitä on vielä jäljellä pitäisi miehen nyt pian riuhtaista itselleen.
Mies, jota kaduttaa se, että kaikki se, mitä olisi halunnut tehdä, se on jäänyt tekemättä, koska koti ja perhe. Koska, karrikoiden, vaimo vaatii että "ainoa sallittu" harrastus on vaimon ohjeiden mukaan istutusten rapsuttelu tuulipuvussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua ei lakkaa hämmästyttämästä naisten parinvalinta ja sitten se aito yllätys kun se puhumaton intimiteettiin kykenemätön pertti ei 10v päästä yhtäkkiä laulajaan ajatuksiaan kuin runeberi.
Jos mies ei osaa tai halua suhteen alkuaikoina ilmaista itseään tai puhua mistään autonrassausta syvällisemmästä niin älkää hyvät naiset odottako että asia muuttuisi.
Samoin tietysti toisinpäin, jos sen perus pirkon ainoa hellyyden ilmaisu on että levittää jalkansa lauantaisin niin ei hänestä mitään lämmminhenkistä emotionaalisesti älykästä kuuntelijaa tule myöhemmässäkään vaiheessa.
Kannattaa harkita kenen kanssa pariutuu. Maailma on täynnä naisia ja miehiä jotka osaavat puhua tunteistaan ja ilmaista niitä.
Kyllä minä odotan että mies muuttuu. Onhan se nyt ihme jos joku ei kypsy ja kehity 10 vuodessa! Jokaisen pitää tehdä töitä koko elämänsä, että kehittyy. Kyllä sitä ihan oikeasti voi odottaa joka ikiseltä autonrassaajalta. Osa ihmisistä epäonnistuu ja jää sinne parikymppisen tasolle, mutta ei se kehittymättömyys ja kyvyttömyys ole sen naisen syytä, joka luuli miehen kasvavan aikuiseksi.
Jos sun mies on kivannäköinen, täällä olisi vapaa 50-vuotias viriili nainen. Olen idearikas, spontaani, seksiä vaikka keittiön pöydällä jos siltä tuntuu............olen vapaa ja riehakas, tyrkkää se ukkos minun hoitoon. Ei miehet jaksa mitään harmaahiiriä katsella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puutun siihen, etteivät miehet puhu. Tämäkin aloitus osoittaa, että asia ei todellakaan pidä paikkansa, vaan ap:n mies puhui tunteensa suoraan ja kaartelematta ja osoitti sillä tavalla kunnioitusta pitkäaikaista vaimoaan kohtaan. Hän oli aloitteellinen tilanteesta ja tunteista sekä omista asioistaan puhumisessa.
Kaikki kokeneet paripsykoterapeutit tietävät, että naisilla on vaikeuksia puhua tunteistaan. On paljon ns. psykopuhetta, missä sanoja kyllä tulee paljon, mutta siihen oikeaan, taustalla olevaan tunteeseen on erittäin vaikea päästä kiinni puolustusmekanismien takia. Tarvitaan puheen pysäyttämistä, kehollisiin aistimuksiin keskittymistä, jotta voidaan saada kiinni siitä oikeasta tunteesta, joka itsessä on.
Naiset on koulittu jo pienestä pitäen aistimaan muiden tunteita ja reagoimaan niihin, jolloin heidän käytöksensä ja tunteista puhumisensa on reaktiivista eikä omista todellisista tunteista viestimistä. He pelästyvät suorasta kommunikoinnista, koska hallinta omiin projektiivisiin defensseihin (=tunnepuhe) katoaa. Naisten on vaikea tunnistaa tunteita ja puhua niistä suoraan, koska he peilaavat niin paljon muita. Sen vuoksi terapiassa monesti joudutaan tekemään paljon töitä sen eteen, että nainen puhuisi omista tunteistaan eikä keskittyisi niinkään miehensä tunteisiin ja ajatuksiin.
Parisuhteessa on vaikea saada aikaan kontaktia, jos siinä on paljon turhaa, hallinnan ja kontrollin leimaamaa "psykopuhetta". Se ei johdu tyhmyydestä ja ilkeydestä, vaan on kehittynyt turvattomuuden tunteen takia, jota pyritään hallitsemaan tunkeutumalla toisen alueelle "psykopuheen" avulla. Se saa toisen osapuolen (yleensä miehen) vetäytymään kauemmaksi, koska hän haluaa suojata itseään vääriltä tulkinnoilta ja kontrollilta. Molemmat siis pelkäävät, mikä pitäisi saada purettua, jotta päästäisiin keskustelemaan oikeista, todellisista asioista.
Olen ihan eri planeetalta kuin tämän lainaamani viestin kirjoittaja.
Kursivoidussa kappaleessa on paljon arvelua naisten puheen motiiveista ja sisällöstä ja myös siitä mistä naiset eivät puhu ja syitä siihen. Itse näkisin, että moni nainen kokee, että häneen on kasvatettu jo lapsesta sovittelijan rooli ja omien tarpeiden syrjäänpistämisen vaade. Mikäli naiselle annetaan lupa ja tila puhua omista tunteista ja tarpeista, moni tarttuu tilaisuuteen hanakasti eikä pelkää. Jos siitä huolimatta pelkää ja kiertelee, olisi pieni terapia tai muu lisätuki tarpeen.
Lihavoitu kappale puolestaan on minun silmälaseillani luettuna täysin persoonallisuushäiriöisen maailmasta. Terve, kiintymään kykenevä ja tasapainoiseen ihmissuhteeseen kykenevä ihminen ei ajattele eikä toimi noin.
nooo, jotenkin tuokin kuulostaa tutulle. En tiedä onko se yleistä, mutta nainen saattaa joskus tulla tuollaiseen tunnekeskusteluun joku agenda takataskussa. Miehet on kertoneet, että tuntevat sellaisessa keskustelussa jäävänsä jotenkin alakynteen ja pelkäävät, että tulee suostuttua johonkin mitä ei oikeasti halua tai sanottua jotain "väärin", jolloin tulee riita.
Tietenkin keskusteluun tullaan "agenda takataskussa". Mitä ihmettä, ihan kuin pitäisit huonona asiana jos toinen miettii etukäteen keskustelun tavoitteita.
Eivät miehet riitaa pelkää, vaan sitä että joutuvat ottamaan toisen ihmisen huomioon. Se on monelle miehelle pahempi kuin kuolema. Miehet haluavat kahta asiaa: että he saavat ajatella vain itseään ja että muut ajattelevat vain häntä.
tuo on emotionaalista manipulointia, eikä todellakaan ole mikään yleisesti hyväksytty taktiikka. Kyllä valtaosa osaa kertoa tarpeistaan ilman sellaisia ilmaisuja, että elämäni on pilalla jos et.. tai äitikin oli sitä mieltä, että sinun pitää.. tai puhkeamalla huutoitkuun kun reagoit väärin hänen iloisiin uutisiin, että hän on päättänyt mennä kesällä lomamatkalle ystävän kanssa.
Eli yksinkertaistaen:
-"vähän mietittiin tuossa Hillen kanssa, että lähdettäisi sille välimeren risteilylle heinäkuussa, se kestää kaksi viikkoa"
-"kyllä se minulle sopii, kuulostaa suunnitelmalle"
-"sinua ei v*ttuakaan kiinnosta tehdäänkö ikinä lomalla mitään yhdessä, sinä olet hullu ja narsisti ja siskokin on sitä mieltä, ei vaan kehtaa sanoa"
-"??"
Eikö sinusta ole hieman vilpillistä aloittaa keskustelu lomasuunnitelmista odottaen, että sen yhteydessä toinen ilmaisee niin suuren rakkautensa, ettei kestäisi olla sinusta kahta viikkoa erossa?
Olisiko aika jo laittaa korkki kiinni tältä illalta?
Ha, kuulostat ihan "Jennalta". Hän ei tosin olisi käyttänyt tuota ilmaisua koska alkoholi ei kuulunut koskaan kuvioon, mutta vika on joka kerran toisessa osapuolessa ja toisen näkemys tilanteesta kertoo sekopäisyydestä, luonnehäiriöstä tai jostain muusta pimeästä.
Ahaa. Et olekaan humalassa vaan sekaisin eron takia.
Vierailija kirjoitti:
Jos sun mies on kivannäköinen, täällä olisi vapaa 50-vuotias viriili nainen. Olen idearikas, spontaani, seksiä vaikka keittiön pöydällä jos siltä tuntuu............olen vapaa ja riehakas, tyrkkää se ukkos minun hoitoon. Ei miehet jaksa mitään harmaahiiriä katsella.
Esiinnyt naisena ja laitat ylänuolen omaan kommenttiisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei lakkaa hämmästyttämästä naisten parinvalinta ja sitten se aito yllätys kun se puhumaton intimiteettiin kykenemätön pertti ei 10v päästä yhtäkkiä laulajaan ajatuksiaan kuin runeberi.
Jos mies ei osaa tai halua suhteen alkuaikoina ilmaista itseään tai puhua mistään autonrassausta syvällisemmästä niin älkää hyvät naiset odottako että asia muuttuisi.
Samoin tietysti toisinpäin, jos sen perus pirkon ainoa hellyyden ilmaisu on että levittää jalkansa lauantaisin niin ei hänestä mitään lämmminhenkistä emotionaalisesti älykästä kuuntelijaa tule myöhemmässäkään vaiheessa.
Kannattaa harkita kenen kanssa pariutuu. Maailma on täynnä naisia ja miehiä jotka osaavat puhua tunteistaan ja ilmaista niitä.
Kyllä minä odotan että mies muuttuu. Onhan se nyt ihme jos joku ei kypsy ja kehity 10 vuodessa! Jokaisen pitää tehdä töitä koko elämänsä, että kehittyy. Kyllä sitä ihan oikeasti voi odottaa joka ikiseltä autonrassaajalta. Osa ihmisistä epäonnistuu ja jää sinne parikymppisen tasolle, mutta ei se kehittymättömyys ja kyvyttömyys ole sen naisen syytä, joka luuli miehen kasvavan aikuiseksi.
Siinäpä sinulla on loppuiäksi urakkaa, jos oikeasti odotat toisen muuttuvan.
Toinen muuttuu, kun sinä muutut. Toinen ei voi enää jäädä samanlaiseksi, kun itse muuttuu. Se vaikuttaa vääjäämättä muihinkin samassa taloudessa asuviin. Joskus se vaikuttaa niin, että tulee ero, kun toinen muuttuu. Joskus se vaikuttaa niin, että se toinen alkaa muuttua samaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei lakkaa hämmästyttämästä naisten parinvalinta ja sitten se aito yllätys kun se puhumaton intimiteettiin kykenemätön pertti ei 10v päästä yhtäkkiä laulajaan ajatuksiaan kuin runeberi.
Jos mies ei osaa tai halua suhteen alkuaikoina ilmaista itseään tai puhua mistään autonrassausta syvällisemmästä niin älkää hyvät naiset odottako että asia muuttuisi.
Samoin tietysti toisinpäin, jos sen perus pirkon ainoa hellyyden ilmaisu on että levittää jalkansa lauantaisin niin ei hänestä mitään lämmminhenkistä emotionaalisesti älykästä kuuntelijaa tule myöhemmässäkään vaiheessa.
Kannattaa harkita kenen kanssa pariutuu. Maailma on täynnä naisia ja miehiä jotka osaavat puhua tunteistaan ja ilmaista niitä.
Kyllä minä odotan että mies muuttuu. Onhan se nyt ihme jos joku ei kypsy ja kehity 10 vuodessa! Jokaisen pitää tehdä töitä koko elämänsä, että kehittyy. Kyllä sitä ihan oikeasti voi odottaa joka ikiseltä autonrassaajalta. Osa ihmisistä epäonnistuu ja jää sinne parikymppisen tasolle, mutta ei se kehittymättömyys ja kyvyttömyys ole sen naisen syytä, joka luuli miehen kasvavan aikuiseksi.
Siinäpä sinulla on loppuiäksi urakkaa, jos oikeasti odotat toisen muuttuvan.
Toinen muuttuu, kun sinä muutut. Toinen ei voi enää jäädä samanlaiseksi, kun itse muuttuu. Se vaikuttaa vääjäämättä muihinkin samassa taloudessa asuviin. Joskus se vaikuttaa niin, että tulee ero, kun toinen muuttuu. Joskus se vaikuttaa niin, että se toinen alkaa muuttua samaan suuntaan.
Olipas ihmeellistä sössötystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei lakkaa hämmästyttämästä naisten parinvalinta ja sitten se aito yllätys kun se puhumaton intimiteettiin kykenemätön pertti ei 10v päästä yhtäkkiä laulajaan ajatuksiaan kuin runeberi.
Jos mies ei osaa tai halua suhteen alkuaikoina ilmaista itseään tai puhua mistään autonrassausta syvällisemmästä niin älkää hyvät naiset odottako että asia muuttuisi.
Samoin tietysti toisinpäin, jos sen perus pirkon ainoa hellyyden ilmaisu on että levittää jalkansa lauantaisin niin ei hänestä mitään lämmminhenkistä emotionaalisesti älykästä kuuntelijaa tule myöhemmässäkään vaiheessa.
Kannattaa harkita kenen kanssa pariutuu. Maailma on täynnä naisia ja miehiä jotka osaavat puhua tunteistaan ja ilmaista niitä.
Kyllä minä odotan että mies muuttuu. Onhan se nyt ihme jos joku ei kypsy ja kehity 10 vuodessa! Jokaisen pitää tehdä töitä koko elämänsä, että kehittyy. Kyllä sitä ihan oikeasti voi odottaa joka ikiseltä autonrassaajalta. Osa ihmisistä epäonnistuu ja jää sinne parikymppisen tasolle, mutta ei se kehittymättömyys ja kyvyttömyys ole sen naisen syytä, joka luuli miehen kasvavan aikuiseksi.
Siinäpä sinulla on loppuiäksi urakkaa, jos oikeasti odotat toisen muuttuvan.
Toinen muuttuu, kun sinä muutut. Toinen ei voi enää jäädä samanlaiseksi, kun itse muuttuu. Se vaikuttaa vääjäämättä muihinkin samassa taloudessa asuviin. Joskus se vaikuttaa niin, että tulee ero, kun toinen muuttuu. Joskus se vaikuttaa niin, että se toinen alkaa muuttua samaan suuntaan.
Olipas ihmeellistä sössötystä.
Selvää suomenkieltä.
Väitteen takana on omakohtainen kokemus siitä, että asiat muuttuvat, kun itse muuttuu.
Aloituksesta kävi selvästi ilmi, mitä mies itse ajattelee ja haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puutun siihen, etteivät miehet puhu. Tämäkin aloitus osoittaa, että asia ei todellakaan pidä paikkansa, vaan ap:n mies puhui tunteensa suoraan ja kaartelematta ja osoitti sillä tavalla kunnioitusta pitkäaikaista vaimoaan kohtaan. Hän oli aloitteellinen tilanteesta ja tunteista sekä omista asioistaan puhumisessa.
Kaikki kokeneet paripsykoterapeutit tietävät, että naisilla on vaikeuksia puhua tunteistaan. On paljon ns. psykopuhetta, missä sanoja kyllä tulee paljon, mutta siihen oikeaan, taustalla olevaan tunteeseen on erittäin vaikea päästä kiinni puolustusmekanismien takia. Tarvitaan puheen pysäyttämistä, kehollisiin aistimuksiin keskittymistä, jotta voidaan saada kiinni siitä oikeasta tunteesta, joka itsessä on.
Naiset on koulittu jo pienestä pitäen aistimaan muiden tunteita ja reagoimaan niihin, jolloin heidän käytöksensä ja tunteista puhumisensa on reaktiivista eikä omista todellisista tunteista viestimistä. He pelästyvät suorasta kommunikoinnista, koska hallinta omiin projektiivisiin defensseihin (=tunnepuhe) katoaa. Naisten on vaikea tunnistaa tunteita ja puhua niistä suoraan, koska he peilaavat niin paljon muita. Sen vuoksi terapiassa monesti joudutaan tekemään paljon töitä sen eteen, että nainen puhuisi omista tunteistaan eikä keskittyisi niinkään miehensä tunteisiin ja ajatuksiin.
Parisuhteessa on vaikea saada aikaan kontaktia, jos siinä on paljon turhaa, hallinnan ja kontrollin leimaamaa "psykopuhetta". Se ei johdu tyhmyydestä ja ilkeydestä, vaan on kehittynyt turvattomuuden tunteen takia, jota pyritään hallitsemaan tunkeutumalla toisen alueelle "psykopuheen" avulla. Se saa toisen osapuolen (yleensä miehen) vetäytymään kauemmaksi, koska hän haluaa suojata itseään vääriltä tulkinnoilta ja kontrollilta. Molemmat siis pelkäävät, mikä pitäisi saada purettua, jotta päästäisiin keskustelemaan oikeista, todellisista asioista.
Olen ihan eri planeetalta kuin tämän lainaamani viestin kirjoittaja.
Kursivoidussa kappaleessa on paljon arvelua naisten puheen motiiveista ja sisällöstä ja myös siitä mistä naiset eivät puhu ja syitä siihen. Itse näkisin, että moni nainen kokee, että häneen on kasvatettu jo lapsesta sovittelijan rooli ja omien tarpeiden syrjäänpistämisen vaade. Mikäli naiselle annetaan lupa ja tila puhua omista tunteista ja tarpeista, moni tarttuu tilaisuuteen hanakasti eikä pelkää. Jos siitä huolimatta pelkää ja kiertelee, olisi pieni terapia tai muu lisätuki tarpeen.
Lihavoitu kappale puolestaan on minun silmälaseillani luettuna täysin persoonallisuushäiriöisen maailmasta. Terve, kiintymään kykenevä ja tasapainoiseen ihmissuhteeseen kykenevä ihminen ei ajattele eikä toimi noin.
nooo, jotenkin tuokin kuulostaa tutulle. En tiedä onko se yleistä, mutta nainen saattaa joskus tulla tuollaiseen tunnekeskusteluun joku agenda takataskussa. Miehet on kertoneet, että tuntevat sellaisessa keskustelussa jäävänsä jotenkin alakynteen ja pelkäävät, että tulee suostuttua johonkin mitä ei oikeasti halua tai sanottua jotain "väärin", jolloin tulee riita.
Tietenkin keskusteluun tullaan "agenda takataskussa". Mitä ihmettä, ihan kuin pitäisit huonona asiana jos toinen miettii etukäteen keskustelun tavoitteita.
Eivät miehet riitaa pelkää, vaan sitä että joutuvat ottamaan toisen ihmisen huomioon. Se on monelle miehelle pahempi kuin kuolema. Miehet haluavat kahta asiaa: että he saavat ajatella vain itseään ja että muut ajattelevat vain häntä.
tuo on emotionaalista manipulointia, eikä todellakaan ole mikään yleisesti hyväksytty taktiikka. Kyllä valtaosa osaa kertoa tarpeistaan ilman sellaisia ilmaisuja, että elämäni on pilalla jos et.. tai äitikin oli sitä mieltä, että sinun pitää.. tai puhkeamalla huutoitkuun kun reagoit väärin hänen iloisiin uutisiin, että hän on päättänyt mennä kesällä lomamatkalle ystävän kanssa.
Eli yksinkertaistaen:
-"vähän mietittiin tuossa Hillen kanssa, että lähdettäisi sille välimeren risteilylle heinäkuussa, se kestää kaksi viikkoa"
-"kyllä se minulle sopii, kuulostaa suunnitelmalle"
-"sinua ei v*ttuakaan kiinnosta tehdäänkö ikinä lomalla mitään yhdessä, sinä olet hullu ja narsisti ja siskokin on sitä mieltä, ei vaan kehtaa sanoa"
-"??"
Eikö sinusta ole hieman vilpillistä aloittaa keskustelu lomasuunnitelmista odottaen, että sen yhteydessä toinen ilmaisee niin suuren rakkautensa, ettei kestäisi olla sinusta kahta viikkoa erossa?
Usko nyt jo, että se muiha oli persoonallisuushäiriöinen. Sun jutut kuuluisi tuonne Narsistin keskustelutyyli -ketjuun tai jonnekin väkivaltaisen parisuhteen ruodintaan.
Vierailija kirjoitti:
Meidän pitää keskustella = Kuuntele samoja jaarituksiani sadatta kertaa.
Kannattasiko kerrankin kunnella ja ajatella oikeasti mitä toinen sanoo, ja mitä tarkoittaa, ja miettiä mitä itse on oikeasti asiasta mieltä. Ja vastata hänelle ajatuksen kanssa. Keskustella asiasta. Voi olla, ettei tarvisi sitten sataa kertaa samaa asiaa "kuunnella", jos kerran tai pari oikeasti ajatuksen kanssa kuuntelisi ja keskustelisi aiheesta, joka toiselle on ilmiselvästikin tärkeä. Pitäiskö arvostaa kumppanin ajatuksia ja tunteita vähän korkeammalle? Kumppanille tärkeä asia on sulle "taas jaarituksia" ..hmmm :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies jota kaduttaa että haaskasi elämänsä perheleikissä.
Ei noita vuosia oikein enää takaisin saa, mutta nuo mitä on vielä jäljellä pitäisi miehen nyt pian riuhtaista itselleen.
Mies, jota kaduttaa se, että kaikki se, mitä olisi halunnut tehdä, se on jäänyt tekemättä, koska koti ja perhe. Koska, karrikoiden, vaimo vaatii että "ainoa sallittu" harrastus on vaimon ohjeiden mukaan istutusten rapsuttelu tuulipuvussa.
Miksi alistuit? Mitä olisit halunnut harrastaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puutun siihen, etteivät miehet puhu. Tämäkin aloitus osoittaa, että asia ei todellakaan pidä paikkansa, vaan ap:n mies puhui tunteensa suoraan ja kaartelematta ja osoitti sillä tavalla kunnioitusta pitkäaikaista vaimoaan kohtaan. Hän oli aloitteellinen tilanteesta ja tunteista sekä omista asioistaan puhumisessa.
Kaikki kokeneet paripsykoterapeutit tietävät, että naisilla on vaikeuksia puhua tunteistaan. On paljon ns. psykopuhetta, missä sanoja kyllä tulee paljon, mutta siihen oikeaan, taustalla olevaan tunteeseen on erittäin vaikea päästä kiinni puolustusmekanismien takia. Tarvitaan puheen pysäyttämistä, kehollisiin aistimuksiin keskittymistä, jotta voidaan saada kiinni siitä oikeasta tunteesta, joka itsessä on.
Naiset on koulittu jo pienestä pitäen aistimaan muiden tunteita ja reagoimaan niihin, jolloin heidän käytöksensä ja tunteista puhumisensa on reaktiivista eikä omista todellisista tunteista viestimistä. He pelästyvät suorasta kommunikoinnista, koska hallinta omiin projektiivisiin defensseihin (=tunnepuhe) katoaa. Naisten on vaikea tunnistaa tunteita ja puhua niistä suoraan, koska he peilaavat niin paljon muita. Sen vuoksi terapiassa monesti joudutaan tekemään paljon töitä sen eteen, että nainen puhuisi omista tunteistaan eikä keskittyisi niinkään miehensä tunteisiin ja ajatuksiin.
Parisuhteessa on vaikea saada aikaan kontaktia, jos siinä on paljon turhaa, hallinnan ja kontrollin leimaamaa "psykopuhetta". Se ei johdu tyhmyydestä ja ilkeydestä, vaan on kehittynyt turvattomuuden tunteen takia, jota pyritään hallitsemaan tunkeutumalla toisen alueelle "psykopuheen" avulla. Se saa toisen osapuolen (yleensä miehen) vetäytymään kauemmaksi, koska hän haluaa suojata itseään vääriltä tulkinnoilta ja kontrollilta. Molemmat siis pelkäävät, mikä pitäisi saada purettua, jotta päästäisiin keskustelemaan oikeista, todellisista asioista.
Olen ihan eri planeetalta kuin tämän lainaamani viestin kirjoittaja.
Kursivoidussa kappaleessa on paljon arvelua naisten puheen motiiveista ja sisällöstä ja myös siitä mistä naiset eivät puhu ja syitä siihen. Itse näkisin, että moni nainen kokee, että häneen on kasvatettu jo lapsesta sovittelijan rooli ja omien tarpeiden syrjäänpistämisen vaade. Mikäli naiselle annetaan lupa ja tila puhua omista tunteista ja tarpeista, moni tarttuu tilaisuuteen hanakasti eikä pelkää. Jos siitä huolimatta pelkää ja kiertelee, olisi pieni terapia tai muu lisätuki tarpeen.
Lihavoitu kappale puolestaan on minun silmälaseillani luettuna täysin persoonallisuushäiriöisen maailmasta. Terve, kiintymään kykenevä ja tasapainoiseen ihmissuhteeseen kykenevä ihminen ei ajattele eikä toimi noin.
nooo, jotenkin tuokin kuulostaa tutulle. En tiedä onko se yleistä, mutta nainen saattaa joskus tulla tuollaiseen tunnekeskusteluun joku agenda takataskussa. Miehet on kertoneet, että tuntevat sellaisessa keskustelussa jäävänsä jotenkin alakynteen ja pelkäävät, että tulee suostuttua johonkin mitä ei oikeasti halua tai sanottua jotain "väärin", jolloin tulee riita.
Tietenkin keskusteluun tullaan "agenda takataskussa". Mitä ihmettä, ihan kuin pitäisit huonona asiana jos toinen miettii etukäteen keskustelun tavoitteita.
Eivät miehet riitaa pelkää, vaan sitä että joutuvat ottamaan toisen ihmisen huomioon. Se on monelle miehelle pahempi kuin kuolema. Miehet haluavat kahta asiaa: että he saavat ajatella vain itseään ja että muut ajattelevat vain häntä.
tuo on emotionaalista manipulointia, eikä todellakaan ole mikään yleisesti hyväksytty taktiikka. Kyllä valtaosa osaa kertoa tarpeistaan ilman sellaisia ilmaisuja, että elämäni on pilalla jos et.. tai äitikin oli sitä mieltä, että sinun pitää.. tai puhkeamalla huutoitkuun kun reagoit väärin hänen iloisiin uutisiin, että hän on päättänyt mennä kesällä lomamatkalle ystävän kanssa.
Eli yksinkertaistaen:
-"vähän mietittiin tuossa Hillen kanssa, että lähdettäisi sille välimeren risteilylle heinäkuussa, se kestää kaksi viikkoa"
-"kyllä se minulle sopii, kuulostaa suunnitelmalle"
-"sinua ei v*ttuakaan kiinnosta tehdäänkö ikinä lomalla mitään yhdessä, sinä olet hullu ja narsisti ja siskokin on sitä mieltä, ei vaan kehtaa sanoa"
-"??"
Eikö sinusta ole hieman vilpillistä aloittaa keskustelu lomasuunnitelmista odottaen, että sen yhteydessä toinen ilmaisee niin suuren rakkautensa, ettei kestäisi olla sinusta kahta viikkoa erossa?
Olisiko aika jo laittaa korkki kiinni tältä illalta?
Ha, kuulostat ihan "Jennalta". Hän ei tosin olisi käyttänyt tuota ilmaisua koska alkoholi ei kuulunut koskaan kuvioon, mutta vika on joka kerran toisessa osapuolessa ja toisen näkemys tilanteesta kertoo sekopäisyydestä, luonnehäiriöstä tai jostain muusta pimeästä.
Ahaa. Et olekaan humalassa vaan sekaisin eron takia.
Kenen eron?
On täysipäisiäkin naisia, Oli ennen ja luojan kiitos on myös jälkeen tuon kuristajakäärmeen.
Mutta tämähän ei ollut se aihe, poimin vain tuolta aiemman ajatuksen siitä, että mies saattaa olla tottunut välttelemään keskusteluja, koska niistä on seurannut joskus tai joka kerran jotain kurjaa. Vastaukset ei ole tyydyttäneet toista osapuolta tai mies ei ole edes ymmärtänyt että tässä nyt kysytään jotain kun jutellaan vaikkapa miten ex-mies tuli aina hakemaan kaupungilta tai töistä koska oli niin huolehtiva..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puutun siihen, etteivät miehet puhu. Tämäkin aloitus osoittaa, että asia ei todellakaan pidä paikkansa, vaan ap:n mies puhui tunteensa suoraan ja kaartelematta ja osoitti sillä tavalla kunnioitusta pitkäaikaista vaimoaan kohtaan. Hän oli aloitteellinen tilanteesta ja tunteista sekä omista asioistaan puhumisessa.
Kaikki kokeneet paripsykoterapeutit tietävät, että naisilla on vaikeuksia puhua tunteistaan. On paljon ns. psykopuhetta, missä sanoja kyllä tulee paljon, mutta siihen oikeaan, taustalla olevaan tunteeseen on erittäin vaikea päästä kiinni puolustusmekanismien takia. Tarvitaan puheen pysäyttämistä, kehollisiin aistimuksiin keskittymistä, jotta voidaan saada kiinni siitä oikeasta tunteesta, joka itsessä on.
Naiset on koulittu jo pienestä pitäen aistimaan muiden tunteita ja reagoimaan niihin, jolloin heidän käytöksensä ja tunteista puhumisensa on reaktiivista eikä omista todellisista tunteista viestimistä. He pelästyvät suorasta kommunikoinnista, koska hallinta omiin projektiivisiin defensseihin (=tunnepuhe) katoaa. Naisten on vaikea tunnistaa tunteita ja puhua niistä suoraan, koska he peilaavat niin paljon muita. Sen vuoksi terapiassa monesti joudutaan tekemään paljon töitä sen eteen, että nainen puhuisi omista tunteistaan eikä keskittyisi niinkään miehensä tunteisiin ja ajatuksiin.
Parisuhteessa on vaikea saada aikaan kontaktia, jos siinä on paljon turhaa, hallinnan ja kontrollin leimaamaa "psykopuhetta". Se ei johdu tyhmyydestä ja ilkeydestä, vaan on kehittynyt turvattomuuden tunteen takia, jota pyritään hallitsemaan tunkeutumalla toisen alueelle "psykopuheen" avulla. Se saa toisen osapuolen (yleensä miehen) vetäytymään kauemmaksi, koska hän haluaa suojata itseään vääriltä tulkinnoilta ja kontrollilta. Molemmat siis pelkäävät, mikä pitäisi saada purettua, jotta päästäisiin keskustelemaan oikeista, todellisista asioista.
Olen ihan eri planeetalta kuin tämän lainaamani viestin kirjoittaja.
Kursivoidussa kappaleessa on paljon arvelua naisten puheen motiiveista ja sisällöstä ja myös siitä mistä naiset eivät puhu ja syitä siihen. Itse näkisin, että moni nainen kokee, että häneen on kasvatettu jo lapsesta sovittelijan rooli ja omien tarpeiden syrjäänpistämisen vaade. Mikäli naiselle annetaan lupa ja tila puhua omista tunteista ja tarpeista, moni tarttuu tilaisuuteen hanakasti eikä pelkää. Jos siitä huolimatta pelkää ja kiertelee, olisi pieni terapia tai muu lisätuki tarpeen.
Lihavoitu kappale puolestaan on minun silmälaseillani luettuna täysin persoonallisuushäiriöisen maailmasta. Terve, kiintymään kykenevä ja tasapainoiseen ihmissuhteeseen kykenevä ihminen ei ajattele eikä toimi noin.
nooo, jotenkin tuokin kuulostaa tutulle. En tiedä onko se yleistä, mutta nainen saattaa joskus tulla tuollaiseen tunnekeskusteluun joku agenda takataskussa. Miehet on kertoneet, että tuntevat sellaisessa keskustelussa jäävänsä jotenkin alakynteen ja pelkäävät, että tulee suostuttua johonkin mitä ei oikeasti halua tai sanottua jotain "väärin", jolloin tulee riita.
Tietenkin keskusteluun tullaan "agenda takataskussa". Mitä ihmettä, ihan kuin pitäisit huonona asiana jos toinen miettii etukäteen keskustelun tavoitteita.
Eivät miehet riitaa pelkää, vaan sitä että joutuvat ottamaan toisen ihmisen huomioon. Se on monelle miehelle pahempi kuin kuolema. Miehet haluavat kahta asiaa: että he saavat ajatella vain itseään ja että muut ajattelevat vain häntä.
tuo on emotionaalista manipulointia, eikä todellakaan ole mikään yleisesti hyväksytty taktiikka. Kyllä valtaosa osaa kertoa tarpeistaan ilman sellaisia ilmaisuja, että elämäni on pilalla jos et.. tai äitikin oli sitä mieltä, että sinun pitää.. tai puhkeamalla huutoitkuun kun reagoit väärin hänen iloisiin uutisiin, että hän on päättänyt mennä kesällä lomamatkalle ystävän kanssa.
Eli yksinkertaistaen:
-"vähän mietittiin tuossa Hillen kanssa, että lähdettäisi sille välimeren risteilylle heinäkuussa, se kestää kaksi viikkoa"
-"kyllä se minulle sopii, kuulostaa suunnitelmalle"
-"sinua ei v*ttuakaan kiinnosta tehdäänkö ikinä lomalla mitään yhdessä, sinä olet hullu ja narsisti ja siskokin on sitä mieltä, ei vaan kehtaa sanoa"
-"??"
Eikö sinusta ole hieman vilpillistä aloittaa keskustelu lomasuunnitelmista odottaen, että sen yhteydessä toinen ilmaisee niin suuren rakkautensa, ettei kestäisi olla sinusta kahta viikkoa erossa?
Usko nyt jo, että se muiha oli persoonallisuushäiriöinen. Sun jutut kuuluisi tuonne Narsistin keskustelutyyli -ketjuun tai jonnekin väkivaltaisen parisuhteen ruodintaan.
niin. tässä langassahan jännää on se, ettemme tiedä aloittajasta mitään. Puolisostaankin sen mitä aloittaja kertoo.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesta kävi selvästi ilmi, mitä mies itse ajattelee ja haluaa.
Jos minun mies olis kertonut tuon, mitä aloittaja kertoo miehensä vastanneen, olisin jo tarttunut siihen, mitä toinen sanoi ja ruvennut muuttamaan asioita omalta osaltani.
Vierailija kirjoitti:
Mies selvästi vaihtaa kohta nuorempaan vaimoon. Ei se jaksa aloittajan jurnutusta.
Joo, kokemusta on. Kohta ukko ottaa itselleen simpsakan sihteerin työpaikalta tai pokaa nätin naapurintytön. "Keskusteleva" eli jäkättävä vanha eukko saa jäädä taa. Viidenkympin villitys iski, ei sille mittää mahra.
Älä enää halua mitään lisää, vaan ala ensi töiksesi toimia sen viestin mukaan, minkä jo sait. Koska hän vastasi jo.
Alue: Aihe vapaa
Tämä ketju on taas esimerkki siitä, kuinka hyviä neuvoja, totuuksia ja jopa aitoja esimerkkejä omasta elämästä satelee, mutta ei vaan kiinnosta.
Ensin on tajuttava se fakta, että muutos lähtee aina itsestä, eikä siitä jöröttävästä kumppanista. Totuus vain on se, että jos sinä tahdot muutosta, sinun on muututtava sellaiseksi, mitä sinä elämältäsi tahdot, eikä sen kumppanin muututtava sellaiseksi, mitä sinä elämältäsi tahdot.