Lue keskustelun säännöt.
Aviomies tyytymätön elämäänsä
25.04.2023 |
Meillä on ollut joulusta asti jonkinlainen parisuhdekriisi päällä. Ollaan yritetty selvittää sitä ja tuoda lisää läheisyyttä suhteeseemme, joka oli pahasti väljähtynyt. Lapset on jo aikuisia ja meillä on lapsenlapsikin. Ollaan 5-kymppinen pariskunta.
Käytännössä minä kyselen ja puhun omista tunteistani ja yritän saada miestä puhumaan omistaan. No tänään hän sitten avautui sen verran, että on ollut tyytymätön elämäänsä jo kymmenen (10!) vuotta! Mitään ei ole kuitenkaan asiasta sanonut tänä aikana. Osaltaan on tyytymätön, koska minä olen hankala (haluan puhua tunteista esim) mutta syyttää enemmän itseään, kun on niin saamaton ettei ole tehnyt mitään haaveidensa toteuttamiseksi. Hänellä on ihan tavallisia haaveita, matkustelu, liikunnan harrastaminen esimerkkeinä. Hän on tyytymätön pääasiassa itseensä. Hänen mielestään meillä menee hyvin, kun teemme jotain mukavaa yhdessä ja hän saa olla itsekseenkin.
Vaadinko nyt ihan mahdottomia, kun haluaisin keskustella hänen kanssaan hieman syvällisempiä kuin vaikkapa mitä tehtäisiin ruuaksi? Emme ole kyllä koskaan olleet mitään kovin syvällisiä, mutta haluaisin asian muuttuvan. Minusta tuntuu, etten tunne miestäni enää ollenkaan. En esimerkiksi tiennyt mitään hänen haaveistaan tai millaiseksi hän on kokenut elämänsä. Kuinka voisin tietää, jos hän ei puhu?
Onko miehet yleensäkin samanlaisia? Hän on käytännössä sanonut, että tämmöinen hän on eikä muuksi muutu, hän ei tiedä riittääkö se minulle. En tiedä minäkään. Tuntuu, että mies haluaisi olla enimmäkseen itsekseen koska aina puhuu omasta ajasta. Hän ei ole koskaan asunut yksin, joten nytkö se sitten kostautuu? Ei kuitenkaan halua erota, haluaa olla yhdessä kanssani ja aina ajatellessaan tulevaisuutta näkee minut siinä. Näin sanoi.
Onko tämä nyt 5-kympin kriisiä molemmilla, joka menee ohi ajastaan? Onko kellään ollut samanlaista ja kuinka selvisitte?
Kommentit (396)
Vierailija kirjoitti:
Tyytymättömyyttä elämään. Asiat ovat liian hyvin. Siitä valitus. Nykyisin on vähän hankalaa, että parisuhteen muutospaineissa erotaan. Sitten on kyllä ongelmia, joita voi yrittää ratkoa. Olen huomannut, että pitää vain hyväksyä, että elämä ei ole jatkuvaa juhlaa.
Mikä juttu tämä.on että sitkeästi vaan pitäisi olla yhdessä? Miksi? Ap on ollut miehensä kanssa varmaan yli kolmekymmentä vuotta. Miksi ei voisi erota ja hakea uutta puolisoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustelu on yliarvostettua. Sen sijaan tehkää jotain kivaa, esim lähtekää jonnekin matkalle yhdessä.
Ymmärsinkö oikein? Nainen oli tyytymötön mieheensä kun hän ei kskustellut tunteista. Kun mies keskusteli tunteistaan, nainen oli tyytymätön?
Kuulostaa taas näiltä tapauksilta, joita mies ei voi voittaa teki sitten mitä tahansa - ei ihme, että keskustelu ei maistu.
Mikä teidät pitää yhdessä?
Sanoit, että mies haluaa olla yksin mutta ei halua erota. Ei halua jutella. Hyötyykö sinusta jotenkin? Esim. Teet ruokaa ja kotityöt?
Ollaan 50+ lapseton pariskunta.
Meillä on sanaton sääntö, että viikolla ei viritellä mitään "keskusteluja", eli todellakin jutellaan vaan ne päivittäiset, kaupat, ruuat, laskut, jos on jotain, mitä pitää tehdä. Päivitetään kalenterit jos on tarpeen. Mä teen enemmän etää ja myönnän, että huokaisen helpotuksesta, kun miehen auto kääntyy pihatieltä toimistoon, ihanaa, päivä omaa aikaa. Pesen pyykit jos pesen, imuroin jos sille päälle satun. Tai en.
Viikolle ei mielellään sovitakaan yhtään mitään, jos ei ole pakko. Iltaisin katellaan telkkaa ja lueskellaan, saatetaan joku kommentti ohjelmasta heittää. Päivällä jos molemmat on kotona, käydään kävelemässä, kokolailla hiljaisuuden vallitessa, pari sanaa heitetään. Seksiä kyllä voi olla aika spontaanisti, sehän ei kamalasti sanoja tarvitsekaan kun pitkään on yhdessä oltu.
Perjantaina sitten kumpikin laittaa kännyt ja muut sivuun, istutaan yhdessä sohvaan tai kesällä ulos, otetaan pari lasia viiniä ja jutellaan viikon asioista. Töistä, jos ollaan oltu kavereiden kanssa yhteydessä ja heiltä on jotain uutisia, sukulaisten kuulumisia, tehdään suunnitelmia matkoille tai kavereiden kutsumiselle, näin keväällä on paljon puutarhasuunnitelmia, tänä vuonna laajennetaan terassia. Lauantaina yleensä tehdään jotain yhdessä, käydään jossain tai laitetaan pidemmän kaavan mukaan ruokaa tms. Sunnuntaina alkaa laskeutua taas pikkuhiljaa hiljaisuus taloon, mä saatan kyllä käydä itsekseni kavereilla tai sukulaisissa, mies ei yleensä innostu mukaan.
Kyllä mä varmaan viikollakin enemmän puhelisin, mutta huomaan, että mies ei oikein jaksa kiinnostua, niin en viitti sitten hätyyttää. Toisaalta rehellisesti: mitä niin kiinnostavaa puhuttavaa olisikaan koko ajan?
Ehkä säkin voisit alkaa viemään asioita siihen suuntaan, että annat toiselle tilaa siellä kotona, katsot vaikka telkkaria toisessa huoneessa, tms. ja sitten löydätte sen yhteisen ajan, jossa jutellaan? Monilla se on sauna, voi olla yhteinen puutarhapuuhastelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keski-ikäinen aviomieheni ilmoitusluontoisesti teki tiettäväväksi, että hän eroaa eikä siitä keskustella sen enempää. Hummaili vuoden ja minä kokoilin elämäni ja lasten arjen uusiin uomiin.
Vuoden päästä exäksi muuttunut mies ilmoitti, että nyt pitäisi päästä takaisin. Olikin ollut virhe koko ero. Suuttui ja kostonhimoiseksi muuttui, kun kerroin, että liikaa oli rikkoontunut: luottamus ja sydämeni.
Melkoisia on puhumattomien miesten ikäkriisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyytymättömyyttä elämään. Asiat ovat liian hyvin. Siitä valitus. Nykyisin on vähän hankalaa, että parisuhteen muutospaineissa erotaan. Sitten on kyllä ongelmia, joita voi yrittää ratkoa. Olen huomannut, että pitää vain hyväksyä, että elämä ei ole jatkuvaa juhlaa.
Mikä juttu tämä.on että sitkeästi vaan pitäisi olla yhdessä? Miksi? Ap on ollut miehensä kanssa varmaan yli kolmekymmentä vuotta. Miksi ei voisi erota ja hakea uutta puolisoa?
Talous menee yleensä sekaisin. Onko mukavaa kyhjöttää yksin pienessä asunnossa, kun ei ole varaa tehdä mitään. Erossa mennään usein ojasta allikkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyytymättömyyttä elämään. Asiat ovat liian hyvin. Siitä valitus. Nykyisin on vähän hankalaa, että parisuhteen muutospaineissa erotaan. Sitten on kyllä ongelmia, joita voi yrittää ratkoa. Olen huomannut, että pitää vain hyväksyä, että elämä ei ole jatkuvaa juhlaa.
Mikä juttu tämä.on että sitkeästi vaan pitäisi olla yhdessä? Miksi? Ap on ollut miehensä kanssa varmaan yli kolmekymmentä vuotta. Miksi ei voisi erota ja hakea uutta puolisoa?
Talous menee yleensä sekaisin. Onko mukavaa kyhjöttää yksin pienessä asunnossa, kun ei ole varaa tehdä mitään. Erossa mennään usein ojasta allikkoon.
Ennemmin kyhjöttää yksin pienessä asunnossa, kun on liitossa jossa ei ole enää rakkautta. Pienelläkin rahalla voi tehdä kivoja juttuja.
Mitä jos lähtisitte matkalle ja aloittaisitte yhteisen uuden liikuntaharrastuksen? Unohda väkinäinen syvällinen keskustelu miehen kanssa, etsi mieluummin itsellesi joku muu paikka missä jutella itseäsi kiinnostavasta aiheesta, kirjapiiri tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehelläsi on luultavasti jonkinlaisia tunteiden kertomiseen liittyviä tunnelukkoja ja yleisesti tunne siitä, että elämässä pitää pärjätä yksin. Hän "haluaa" pitää sinut ja luultavasti kaikki muutkin ihmiset käsivarrenmitan päässä ja alitajuisesti pelkää hylätyksi tulemista, joten vetäytyy kuoreensa. Kyse ei ole mistään viasta vaan hän on kasvanjt sellaiseksi. Luultavasti hänen on hankala tunnistaa itsessään tätä piirrettä eikä luultavasti osaa sanoittaa sitä miksi yksinoleminen on tärkeää. Seksi jää vähemmälle, koska pitkässä parisuhteessa se on enemmän tunnetta ja henkistä yhteyttä, kuin fyysinen suoritus.
Saattaa olla, että vasta iso kriisi (esim. ero) laukaisisi hänet miettimään asioita oikeasti -- tai sitten ei.
Jos et itse ole ahdistunut tilanteesta tai se on vasta vähän alulla, voit hakeutuanpariterapiaan vaikka yksin puhumaan. Muista: Et voi muuttaa toista ihmistä! Voihan olla, että pienen mietinnän jälkeen voitte jatkaa vanhoilla laduilla, kenties matkustella enemmän tms.
Nimim. Se aiemmin puhumaton mies, joka omalla puhumattomuudellaan pilasi 15 vuoden avioliiton.
Asukaa väliaikaisesti erillään. Ja sitten tapailette toisianne. Se kipinä ja kiinnostus voi siinä löytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä teidät pitää yhdessä?
Sanoit, että mies haluaa olla yksin mutta ei halua erota. Ei halua jutella. Hyötyykö sinusta jotenkin? Esim. Teet ruokaa ja kotityöt?
Rakkaus pitää yhdessä. Minä rakastan miestä ja hän sanoo rakastavansa minua. Ruokaa en kyllä kovinkaan usein tee, mies tekee enemmän. Samoin kotityöt hoidetaan yhdessä (mies yleensä pyykkää, minä imuroin noin niinkun esimerkkinä). Jos hyötyä ajatellaan, molemmat hyödytään tästä yhdessä rakennetusta elämästä.
Ehkä minä vaan vaadin liikoja, mitä sitä sitten puhumaan jos ei siltä tunnu. Eikä mies ole koskaan ollut mikään sanaseppo ja tunteista puhuja, en oletakaan että hän muuttuisi täysin. Mutta hieman voisi avata ajatuksiaan minulle, ettei tarvitsisi päätellä kaikkea itse.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Asukaa väliaikaisesti erillään. Ja sitten tapailette toisianne. Se kipinä ja kiinnostus voi siinä löytyä.
Kysyin myös tästä vaihtoehdosta, haluaisiko että asuttaisiin hetki erillään, jotta saisi yksinoloa. Ei halua, suuttui koko ehdotuksesta. Hän ei halua asua erillään, haluaa vain aikaa yksinololle.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teidät pitää yhdessä?
Sanoit, että mies haluaa olla yksin mutta ei halua erota. Ei halua jutella. Hyötyykö sinusta jotenkin? Esim. Teet ruokaa ja kotityöt?
Rakkaus pitää yhdessä. Minä rakastan miestä ja hän sanoo rakastavansa minua. Ruokaa en kyllä kovinkaan usein tee, mies tekee enemmän. Samoin kotityöt hoidetaan yhdessä (mies yleensä pyykkää, minä imuroin noin niinkun esimerkkinä). Jos hyötyä ajatellaan, molemmat hyödytään tästä yhdessä rakennetusta elämästä.
Ehkä minä vaan vaadin liikoja, mitä sitä sitten puhumaan jos ei siltä tunnu. Eikä mies ole koskaan ollut mikään sanaseppo ja tunteista puhuja, en oletakaan että hän muuttuisi täysin. Mutta hieman voisi avata ajatuksiaan minulle, ettei tarvitsisi päätellä kaikkea itse.
Ap
Rakkaus muuttaa muotoaan. Eikö teillä ole esim mökkiä? Toinen voisi muuttaa osaksi aikaa mökille. Esim tämä entinen tietovisanpitäjä Reijo Salminen muutti vaimonsa kanssa eri asuntoihin 60v yhdessä olon jälkeen. Ei enää vanhana tarvitse kyhjöttää koko aikaa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asukaa väliaikaisesti erillään. Ja sitten tapailette toisianne. Se kipinä ja kiinnostus voi siinä löytyä.
Kysyin myös tästä vaihtoehdosta, haluaisiko että asuttaisiin hetki erillään, jotta saisi yksinoloa. Ei halua, suuttui koko ehdotuksesta. Hän ei halua asua erillään, haluaa vain aikaa yksinololle.
Ap
Sitten olet enemmän poissa kotoa.
Vaadit. Jos tunteiden ylianalysoiminen ei tule luonnostaan, ei sitä voi alkaa väkisin vääntämäänkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teidät pitää yhdessä?
Sanoit, että mies haluaa olla yksin mutta ei halua erota. Ei halua jutella. Hyötyykö sinusta jotenkin? Esim. Teet ruokaa ja kotityöt?
Rakkaus pitää yhdessä. Minä rakastan miestä ja hän sanoo rakastavansa minua. Ruokaa en kyllä kovinkaan usein tee, mies tekee enemmän. Samoin kotityöt hoidetaan yhdessä (mies yleensä pyykkää, minä imuroin noin niinkun esimerkkinä). Jos hyötyä ajatellaan, molemmat hyödytään tästä yhdessä rakennetusta elämästä.
Ehkä minä vaan vaadin liikoja, mitä sitä sitten puhumaan jos ei siltä tunnu. Eikä mies ole koskaan ollut mikään sanaseppo ja tunteista puhuja, en oletakaan että hän muuttuisi täysin. Mutta hieman voisi avata ajatuksiaan minulle, ettei tarvitsisi päätellä kaikkea itse.
ApRakkaus muuttaa muotoaan. Eikö teillä ole esim mökkiä? Toinen voisi muuttaa osaksi aikaa mökille. Esim tämä entinen tietovisanpitäjä Reijo Salminen muutti vaimonsa kanssa eri asuntoihin 60v yhdessä olon jälkeen. Ei enää vanhana tarvitse kyhjöttää koko aikaa yhdessä.
Emme ole noin vanhoja, olemme 5-kymppisiä, joilla lapset on muutama vuosi sitten lentäneet pesästä ja nyt olemme kahden. Matkallekin olemme lähdössä ensimmäistä kertaa kahden, ilman lapsia. Itse olen oikein odottanut, että pääsemme tähän elämäntilanteeseen. Mies ei ilmeisesti sitten niinkään.
Ap
Mies jota kaduttaa että haaskasi elämänsä perheleikissä.
Ei noita vuosia oikein enää takaisin saa, mutta nuo mitä on vielä jäljellä pitäisi miehen nyt pian riuhtaista itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asukaa väliaikaisesti erillään. Ja sitten tapailette toisianne. Se kipinä ja kiinnostus voi siinä löytyä.
Kysyin myös tästä vaihtoehdosta, haluaisiko että asuttaisiin hetki erillään, jotta saisi yksinoloa. Ei halua, suuttui koko ehdotuksesta. Hän ei halua asua erillään, haluaa vain aikaa yksinololle.
ApSitten olet enemmän poissa kotoa.
Näin se pitää varmaan toimia, vaikka olen jo muutenkin töiden takia paljon pois (hoitoala). Olisi mukava vapailla rentoutua kotona, mutta nyt vaan ahdistaa kun ajattelen, että mies haluaisi olla yksin.
Ap
Tyytymättömyyttä elämään. Asiat ovat liian hyvin. Siitä valitus. Nykyisin on vähän hankalaa, että parisuhteen muutospaineissa erotaan. Sitten on kyllä ongelmia, joita voi yrittää ratkoa. Olen huomannut, että pitää vain hyväksyä, että elämä ei ole jatkuvaa juhlaa.