Miten noilla HS:n juttujen teineillä on varaa luksusvaatteisiin?
Tämän päivän Hesarissa on juttu teinien tämänhetkisestä pukeutumistrendistä.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009397092.html (maksumuuri)
Juttuja on ollut muitakin viimeisen vuoden sisään.
Näissä jutuissa on merkillepantavaa, miten teinit ovat pukeutuneet päästä varpaisiin Guccin, Monclerin ja Louis Vuittonin kaltaisiin merkkeihin. Olen aina ihmetellyt, miten alaikäisellä teinillä voi olla varaa esim. 200 euron lenkkareihin, 300 euron verkkareihin ja tonnin laukkuun? Ja nyt siis mitä ilmeisimmin puhutaan kadulla tavatuista helsinkiläisteineistä, eikä mistään aivan helvetin rikkaista Gyllenburgeista.
Monet näistä juttuihin haastatelluista teineistä antavat ymmärtää, että he ansaitsevat rahat vaatteisiin töitä tekemällä. Millaisesta työstä 16-vuotias voi tienata niin paljon rahaa, että se mahdollistaa luksusmerkkien shoppailun?
Monen kohdalla myös herää kysymys, ovatko heidän vanhempansa sellaisessa sosioekonomisessa asemassa, että voivat ostaa lapselleen tuon hintaisia tavaroita.
Kun itse olin alaikäinen teini 2000-luvun alkupuolella, en löytänyt työnantajaa joka olisi palkannut alaikäisen säännölliseen työhön. Kasvoin keskiluokkaisessa perheessä, mutta eivät vanhempani silti olisi pystyneet - saati suostuneet - kustantamaan minulle ja veljelleni luksusmerkkien vaatteita.
Voisiko joku avata tätä jotenkin?
Kommentit (133)
Sitä mä ihmettelen et kukaan noista ei näytä hyvältä tai tyylikkäältä, typerän näkösiä toppatakki mainoksia kuspasille muovilafkoille, rahalla ei osta tyyliä näemmä.
Kauppalehti uutisoi tänään, että vaatevarkaudet ovat ylittäneet kännykkävarkauksien korvauksien arvon.
Joskus uutisoitiin myös sugar daddy-ilmiöstä.
Kolmas on se hyvätuloiset vanhemmat ja tietyillä perheillä myös huumekauppa.
Savon sanomissa oli juttua kahdesta iisalmelaisesta teinipojasta, joilla on kalliita merkkilenkkareita. Pojilla käyttörahaa kuukaudessa n 600e ja kenkiin voivat laittaa jopa 400e oli jutussa.
Kyllä kummastelin jos syystä, että käyttörahaa per/ pää on noinkin paljon. Ei monilla ole.
Mikä mysteeri tää nyt taas on, se on huumekauppa mikä kannattaa, valtio ei edes halua veroja niistä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä mysteeri tää nyt taas on, se on huumekauppa mikä kannattaa, valtio ei edes halua veroja niistä.
Ja ne huumeiden myyjät on suurimmaks osaks kuulemma 10-17 ikäsiä!
Eikö niiden vanhemmat ihmettele mistä lapsille tulee tonnin takkeja ja laukkuja ja satasen kenkiä?
Vai onko ne vanhemmat mukana bisneksissä??
Vierailija kirjoitti:
Isot logot tai brändin nimi isolla tekstillä ovat olleet aina todella trashy. Ja se on se muotitalojen helpoin myytävä tuote. Eurotrashistä puhuttiin aikoinaan.
Muutamat, kuten vaikkapa Balenciaga ja Balmain, ovat nyt vähän uudelleen tuoneet tuon logot isolla -osaston, mutta samaa sekin on.
Oikeasti tyylikkäissä paikoissa, kuten Aasian isot suurkaupungit, ei vaatteissa lue yhtään mitään ja yleinen tyylikkyys on kaikki kaikessa.
Eivät ne ole olleet lähtökohtaisesti mitään trashyä, vaan ne logot on lähinnä olleet urheiluvaatteiden ja -asusteiden juttu. Sitten 70-luvun.
Siitä urheiluvaatelogoilusta noita isoja logoja on alettu työntää tavallisiin takkeihin ja bleisereihin, muihinkin kenkiin kuin tennareihin jne jne.
Esimerkiksi Vuittonin laukkujen logot ovat olleet tuotteissaan eli matka-arkuissaan ja kasseissaan 1854 vuodesta saakka, vaikka Suomeen liike tuli vasta 2008, joten ei sekään mikään trashy ole ollut.
Tietyt käyttäjät tekevät merkeistä trashyn. Aiemmin Vuittonin, Chanelin, Hermesin jne käsilaukut on tehty yli kolmekymppisille kuluttajille, varsinainen kohderyhmä ollut silti keski-ikäiset, joiden muuhun tyyliin ne klassiset sopivat. Ei suinkaan teineille eikä "aikuispissiksille" jotka pilanneet merkkien mainetta, etenkin kun ne tuotteensa usein surkeita feikkejä.
Youtuben videoiden perusteella nämä nuoret eivät edes ymmärrä mikä on tuoteväärennös. Joita on aika monta kertaa enemmän markkinoilla kuin aitoja tuotteita. Se canada goose maksaa internetistä alle satasen. Ja sekin on liikaa.
Aina yhtä liikuttavaa nähdä kun Henkka-Maukkaan pukeutuneen nuoren olalla keikkuu Luis Vuittonin laukku. Väkisin tulee mieleen että laukun täytyy olla kopio.
Itselläkin on nyt n. 200€ liivi ja kohta hinta nousee n. 270€.
Mutta kyseessä onkin kaverilta ilmasiksi saatu farkkutakki josta on silputtu hihat pois, lyhennetty ja tungettu täyteen hevibändien kangasmerkkejä. Kohta taas tulossa 70€ edestä merkkejä.
Arvo onkin sitten eri asia. Pois en myisi.
Itse en ole koskaan ymmärtänyt intoilua merkkivaatteista(heh).
Ei sinusta niillä yhtään sen uniikimpi tule, voihan se parantaa kokonaisuutta, mutta jos kaikki on merkkiä niin onneksi olkoon näytät kävelevältä mainokselta.
Ja kyllä, tajuan äskeisen lauseen ironian, kun itekin kävelen välillä kys. liivi päällä.
Vierailija kirjoitti:
Kauppalehti uutisoi tänään, että vaatevarkaudet ovat ylittäneet kännykkävarkauksien korvauksien arvon.
Joskus uutisoitiin myös sugar daddy-ilmiöstä.
Kolmas on se hyvätuloiset vanhemmat ja tietyillä perheillä myös huumekauppa.
Kuvaa katsomalla poistaisin listasta rahoittajina hyvätuloiset vanhemmat.
Olen teinipoika ja suoraansanottuna mulla on yks vanhempi mies jonka kanssa on "järjestely". Saadaan molemmat mitä halutaan
- Viikko/kuukausirahat säästöön ja niillä hankittu. Voi myös olla tehty kesätöitä.
- Ostettu second hand-kaupasta tai kaverilta käytettynä