SE TOIMII. Kannattaa oikeasti jättää akateeminen tutkinto pois työhakemuksista.
Nyt vasta alkoi tulla kutsuja hanttihommien haastatteluihin. Se nyt ei vielä tietysti takaa, että noita töitä saa, ja silti valtaosaan hakemuksista ei saa mitään vastausta, mutta aiemmin sain kutsuja 0, joten muutos on valtava.
Näköjään mieluummin halutaan töisin täysin kouluttamattomia kuin korkeasti koulutettuja. Uskomatonta.
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuli taas uusi kutsu haastatteluun. Ei voi olla todellista!
Te muut jotka ette meinaa päästä mihinkään eikä ole hävittävää, kokeilkaa oikeasti tätä strategiaa. Duracell-pupu-hakemuskirje ja CV tyhjäksi. Niin ja älkää mainitko ikääkään.
Ne luulee et oot nuori:D Haastattelijoiden ilmeet on varmaan näkemisen arvoiset paikan päällä. Nuorilla usein CV tyhjänä kun ei oo kertynyt työkokemusta
En minä nyt oikein usko sitäkään, että haastattelijoilta putoaa leuka hämmästyksestä lattialle, jos jotain osa-aikaista siivoustyötä hakeva ihminen ei olekaan parikymppinen vaan keski-ikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuli taas uusi kutsu haastatteluun. Ei voi olla todellista!
Te muut jotka ette meinaa päästä mihinkään eikä ole hävittävää, kokeilkaa oikeasti tätä strategiaa. Duracell-pupu-hakemuskirje ja CV tyhjäksi. Niin ja älkää mainitko ikääkään.
miten väistät kertomasta iän hakemuksessa? esim. näinkö? : ' varttuneeseen ikään ehtinyt neiti-ihminen täältä Tampereelta' vai 'Olen 40+ nainen Kuopiosta' vai 'olen nainen Helsingistä' vai 'olen opiskelija Vantaalta' tai olen nuori nainen tai keski-ikäinen nainen jne..... :)
Et kirjoita heille kirjettä, vaan työhakemuksen. Ei sitä tarvitse aloittaa noin. Latelet faktat tiskiin.
Siivoojiksi kelpaa kaikki, jopa eläkeläiset jos terveyttä piisaa.
Vierailija kirjoitti:
Siivoojiksi kelpaa kaikki, jopa eläkeläiset jos terveyttä piisaa.
Mutta ei akateemiset. :D
Siis en vitsaile, olen hakenut siivoustöitä, enkä saanut edes vastauksia, kun CV oli hakemuksen mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuli taas uusi kutsu haastatteluun. Ei voi olla todellista!
Te muut jotka ette meinaa päästä mihinkään eikä ole hävittävää, kokeilkaa oikeasti tätä strategiaa. Duracell-pupu-hakemuskirje ja CV tyhjäksi. Niin ja älkää mainitko ikääkään.
Ne luulee et oot nuori:D Haastattelijoiden ilmeet on varmaan näkemisen arvoiset paikan päällä. Nuorilla usein CV tyhjänä kun ei oo kertynyt työkokemusta
En minä nyt oikein usko sitäkään, että haastattelijoilta putoaa leuka hämmästyksestä lattialle, jos jotain osa-aikaista siivoustyötä hakeva ihminen ei olekaan parikymppinen vaan keski-ikäinen.
No eivät varmaan niin ihmettelekään. Kerro toki kun olet käynyt haastattelussa, miten kävi:) Tsemppiä
Päivitystä tilanteeseen...!
Melkein kaikkien haastattelujen jälkeen ei ole kuulunut mitään. En tiedä kauanko yleensä kestää tehdä päätös siitä, kenet valitaan työhön, mutta siis, ainakaan tähän mennessä ei ole kuulunut mitään. Näillä aloilla, joille ainakin tämän palstan mukaan kelpaa kuka vaan - siivous, yms. yms. - on näköjään työntekijöistä valinnanvaraa, sillä kukaan ei ollut repimässä minua kaksin käsin siivoamaan eikä kaupan kassalle, ja tiskaajan paikkaakin varten kyseltiin aika henkeviä psykologisia kysymyksiä. Yksi rekryfirman tyyppi lupasi katsoa, löytyisikö jotain keikkoja joskus. En pidättele hengitystäni.
Varmaan moni myös oikeasti yllättyi negatiivisesti iästäni, jonka jätin siis kertomatta ellei hakemuksessa sitä erikseen kysytty. Ravintola-alan haastattelu meni todella positiivisesti, kunnes haastattelija kysyi ikääni. Haastattelijan naama suorastaan valahti, sävy muuttui tylyksi ja haastattelu loppui siihen. En tiedä näytänkö sitten sen verran nuoremmalta että todellinen ikäni oli suuri pettymys, vai miksi ihmeessä ihan hyvänä pidetty työnhakija muuttui kuin salamaniskusta paariaksi, kun olikin vääränikäinen.
Juonipaljastus: sain lopulta töitä. Se on muutaman kuukauden määräaikainen pesti eikä mitään unelmaduuniani, mutta töitä kuitenkin, ja siitä olen tyytyväinen. Mutta epäilen, että sain tämän työn niinkin oudosta syystä, että minulla ja yrityksen omistajalla on sama erikoinen harrastus. Itse alalta minulla on kokemusta pyöreä 0, eikä oikein mitään muutakaan soveltuvaa koulutusta ja kokemusta. Hain työpaikkaa ihan päähänpistosta, vaikka siinä sanottiin, että hakijoilta toivotaan kokemusta alalta. Ajattelin etten pääse varmaan edes haastatteluun, mutta olkoon. No, haastattelussa mainitsin harrastukseni ohimennen kun kerroin itsestäni, ja minua haastattelevan yrittäjän ilme alkoi suorastaan säteillä. Loput haastattelusta yrittäjä puhui ainoastaan tästä harrastuksesta. :D Seuraavana päivänä sain puhelun, että paikka on minun.
Yksi paikka jäi vähän harmittamaan, koska se olisi ollut minulle paljon sopivampi työ. Sain kutsun haastatteluun, mutta rekryfirma siirsi haastattelua jo kaksi kertaa. En siis koskaan päässyt haastatteluun asti. Mutta en uskaltanut jäädä odottelemaan, koska ei ole tietysti mitään takeita, että tuota työpaikkaa saisin vaikka haastatteluun joskus vielä ennen joulua pääsisinkin. Joten valitsin tuon varman työpaikan.
Sellainen pieni yksityiskohta vielä, että hakemuksessani tuohon paikkaan, jonka lopulta sain, en jättänyt akateemista tutkintoani pois, vaikka tutkintoni ei liity alaan millään tavalla. Lähetin sen ennen kuin aloin kikkailla näiden hakemusten kanssa.
Eli: kertomatta koulutuksestani (ja iästäni) pääsin todella moneen haastatteluun, jotka eivät johtaneet mihinkään. Loppujen lopuksi sain työpaikkani sen takia, että satuin harrastukseni kanssa hyvin innokkaan "harrastuskollegan" puheille.
En tiedä mitä tuosta voisi oppia tulevaa varten. Ei kai oikein mitään. Aikamoista klovnimeininkiähän nämä työmarkkinat ovat.
Työhönottajilta tuntuu ihmistuntemus kadonneen täysin. Välillä vaikuttaa myös siltä, että älykkäimmät ihmiset ovat todellakin muuttaneet maasta. Torveloita asioita ja päätöksiä tehdään tämän tästä niin politiikassa kuin talouselämässäkin.
Vierailija kirjoitti:
Työhönottajilta tuntuu ihmistuntemus kadonneen täysin. Välillä vaikuttaa myös siltä, että älykkäimmät ihmiset ovat todellakin muuttaneet maasta. Torveloita asioita ja päätöksiä tehdään tämän tästä niin politiikassa kuin talouselämässäkin.
En tiedä onko ihmistuntemus varsinaisesti kadonnut, vai keskitytäänkö nykyään vain täysin epäolennaisiin asioihin.
Yleensä aina sillä on positiivinen vaikutus kun lopettaa oman paremmuuden korostamisen. Toimii muuallakin kuin työnhaussa
Vierailija kirjoitti:
Yleensä aina sillä on positiivinen vaikutus kun lopettaa oman paremmuuden korostamisen. Toimii muuallakin kuin työnhaussa
Yleensä työnantajaa kiinnostaa osaaminen. Osaamista taas hankitaan mm. kouluttautumalla. Yleensä työnantaja haluaa osaavan ihmisen. Ja toisaalta ihminen, joka jaksaa käydä koulua, on yleensä tunnollinen ja hoitaa työnsäkin kunnolla. Ei se ole paremmuuden korostamista, jos kertoo osaamisestaan.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä aina sillä on positiivinen vaikutus kun lopettaa oman paremmuuden korostamisen. Toimii muuallakin kuin työnhaussa
Enpä tiedä, en ole vaatimattomilla ja nöyrillä hakemuksilla päässyt ikinä haastatteluun. En kyllä toisaalta silloinkaan, kun yhden kerran kirjoitin (sellaisen neuvon luettuani) todella itsevarman ja suorastaan itseäni täynnä olevan hakemuksen. Nolotti niin paljon etten kokeillut sitä neuvoa toista kertaa.
Itsevarmoilla ja reippailla hakemuksilla olen kuitenkin haastatteluihin päässyt, enkä vaatimattomuudella.
Miksi opiskelijat kelpaa? Sehän on selvää, että eivät he vuosiksi jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi "hanttihommiin" haluttaisiin ylimielinen akateeminen valittamaan, kuinka hänen arvolleen ei sovi kakkaduunit ja, kuten on nähty, saattaa itkeä jopa valtakunnalliselle medialle, miten hän ansaitsee parempaa?
Täh, kuka itkee valtakunnallisessa mediassa?
Minä haluan "hanttihommiin" koska haluan rahaa ja osaan tehdä töitä. Ei sen kummempaa. Tuntuu vain huvittavalta, että täytyy jättää omat taustat kokonaan pois hakemuksista jotta niitä saa, ikään kuin olisi häpeällistä ja suorastaan rikollista olla akateeminen.
On noita ollut.
Eikä se humppatieteidenmaisterin arvo kerro, että osaat tehdä töitä alasi ulkopuolella. Mutta se kertoo, että etsit aktiivisesti ulospääsyä "hanttihommista", eli työnantaja ei voi olla varma oletko seuraavalla viikolla töissä.No nämä hakemani työt ovat pätkätöitä muutenkin, en minä etsi mitään vakituista paikkaa.
Ymmärrän, ettei historiani ole mikään etu hakiessa töitä muilta aloilta, mutta ilman tätä historiaa olen täysin kysymysmerkki. Mistä ihmeestä työnantaja tietää, olenko vaikka viime vuodet linnassa istunut narkkari. Silti kysymysmerkkinä saa kutsuja haastatteluun, rehellisesti koulutuksesta kertovana ei. Se on minusta hassua.
Rehellisyys ei kannata työnhakemisessa, työnantajat on niin ennakkoluuloisia ja huono itsetunto myös.
Vierailija kirjoitti:
Miksi opiskelijat kelpaa? Sehän on selvää, että eivät he vuosiksi jää.
Sitä minäkin olen ihmetellyt.
Mutta jos avoin työpaikka on alun alkaenkin vaikka 3-6 kk määräaikainen ja osa-aikainen, niin eikö sen nyt pitäisi olla ihan sama, onko työntekijä nuori opiskelija vai 45-vuotias akateeminen, kunhan työnsä tekee tunnollisesti sen sopimuksen ajan. Kuitenkin nuoret opiskelijat tuntuvat aina olevan etusijalla.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä aina sillä on positiivinen vaikutus kun lopettaa oman paremmuuden korostamisen. Toimii muuallakin kuin työnhaussa
Ei kai nyt tutkinnon mainitseminen CV:ssä ole mitään "oman paremmuuden korostamista"?
Kiitos vinkistä!
Kokeilen sitä, että jätän pois kaikki keskiasteen tutkintoa korkeammat koulutukset ja niitä edellyttävät työkokemukset.
mikä on Duracell-pupu hakemuskirje?
Onko laillista sanoa ikää kysyttäessä että "sitä ei saa kysyä, en siksi halua kertoa", tai "alle 50v"?
Vierailija kirjoitti:
mikä on Duracell-pupu hakemuskirje?
Onko laillista sanoa ikää kysyttäessä että "sitä ei saa kysyä, en siksi halua kertoa", tai "alle 50v"?
No tuskin se laitonta on, mutta et varmaan saisi työpaikkaa jos kieltäydyt vastaamasta kysymyksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä aina sillä on positiivinen vaikutus kun lopettaa oman paremmuuden korostamisen. Toimii muuallakin kuin työnhaussa
Ei kai nyt tutkinnon mainitseminen CV:ssä ole mitään "oman paremmuuden korostamista"?
En sitä sano etteikö sitä kannattaisi sinne laittaa mutta sen voi ilmaista monella tapaa. Kumpi on mielestäsi asiallisempi:
"Olen kouluttautunut (tutkintonimike ja ala)"
Vai
"Olen akateemisesti kouluttautunut (tutkintonimike ja ala)"
-vain amis
Hoitaa...