Kannattaako deittailla vastaeronnutta miestä jolla on lapsi

Eron syy? Onko mies jättäjä vai jätetty?

Minkä ikäinen lapsi? Kuinka pitkä suhde oli?

Mitä tarkoittaa vastaeronnut? Avioliitto vai millainen suhde oli?

Vastaeronnutta ei ikinä, oli lapsia tai ei.

Ei ole kokemusta joten en tiedä kannattaako, mutta itse voisin ihan hyvin deittailla, jos mies vaikuttaisi sellaiselta mitä olen etsimässä. Olen tuollaisten asioiden suhteen ennakkoluuloton.

Jos on puutteessa, mutta ei muutoin koska etsivät ymmärtäjää erotraumalleen.

Ei kannata.

Vierailija kirjoitti:

Jos on puutteessa, mutta ei muutoin koska etsivät ymmärtäjää erotraumalleen.

Hän suree perheen hajoamista. Kannattaako antaa hänelle mahdollisuus? Ap

Ei ikinä. En suostuisi ikinä tapaamaan jolla on alaikäisiä lapsi/lapsia edellisestä liitosta.

Vierailija kirjoitti:

Ei ikinä. En suostuisi ikinä tapaamaan jolla on alaikäisiä lapsi/lapsia edellisestä liitosta.

Voitko kertoa syyn?

Vierailija kirjoitti:

Eron syy? Onko mies jättäjä vai jätetty?

Minkä ikäinen lapsi? Kuinka pitkä suhde oli?

Mitä tarkoittaa vastaeronnut? Avioliitto vai millainen suhde oli?

Yhteinen päätös, alle 10v, yli 10v suhde.

En kyllä lähtisi mukaan tuollaiseen diiliin.

Miehen on syytä ensin käsitellä loppuun oma eronsa ennen uuteen suhteeseen alkamista. Muuten hän vain toistaa samoja virheitä suhteesta toiseen.

Ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä tämän sanon, omasta avioerosta kerkesi kulua noin seitsemän vuotta ennen seuraavaan suhteeseen ryhtymistä. Siinä välissä tuli sitten käytyä läpi oma terapia prosessi ja kasvaminen aikuiseksi.

Voihan sitä deittailla mutta jos alkaa kiinnostaa vakavissaan niin kannattaa ottaa hyvin hyvin rauhassa ja katsoa, että toinen pääsee yli erostaan. 

Ei kannata. Ainoastaan siinä tapauksessa "lapsellista" miestä kannattaa/voi tapailla, jos mies on leski. 

Siitä exästä ei ikinä ole oikeasti mitään muuta kuin riesaa ja harmia.

Muuten samaa mieltä, paitsi että lesket ovat vielä pahempia. He nostavat kuolleen puolisonsa jalustalle ja kun aikakin vielä kultaa muistoja, niin koskaan et voi sille pyhimykselle pärjätä. Haamu kirjaimellisesti jää kummittelemaan ikuisiksi ajoiksi.

14 oli siis kommentti 12:lle.

Ei tähän ole yhtä tuskin väärääkään vastausta. - Jos itse olisin tuo mies. jolla olisi laps ja parisuhteeni olisi juuri päättynyt eroon, niin olisin -niin ainakin uskon ja kuvittelen nyt- entistäkin tarkempi ja valikoivampi sen suhteen kenen kanssa alkaisin mahd. uuteen parisuhteeseen. Toisaalta tällaisessa tilanteessa voisin olla myös ni-in sekaisin, että en edes itsekään tiedostaisi mitä  olisin vailla ja mikä olisi parasta ja saattaisin kaivata vain laastaria. Vaikka kavahdankin ajatusta, että ryhtyisin itse ns. laastarisuhteeseen, niin ero olisi varmasti niin iso pettymys, että mahtaisinko hetkeen pysyä aina järjsissäni sen jälkeen? Toivottavasti pystyisin.

Sinkkumeis

Ei kannata. Aikoinaan kun olin haku päällä, tapailin vastaeronnutta, jonka vaimo oli jättänyt ja lähtenyt lapsen kanssa. Lähinnä se haki vain kuuntelijaa ja hengailuseuraa, kun minä hain tulevaa aviomiestä. Sitten kun löysin itselleni vakiintumiseen valmiin miehen ja tämä vastaeronnut huomasi sen somesta, se alkoi soitella. Minun olisi siis pitänyt odottaa, että hän saa päänsä kuntoon ja miettii, onko oikeasti kiinnostunut vai ei. Hohhoijaa.

Miksi ei? Kyllä sen saa helpostikin vieroitettua kakarastaan.

Mulla oli match ja kun sain tietää, että alle 4 kk erosta, otin matchin pois. Vaikka kuinka olisi käsitellyt eronsa.. se on kuitenkin todella lyhyt aika siihen perspektiiviin, jos on vaikka 15 v yhteinen historia.

Minusta pitkän (vähintään 5 v) suhteen jälkeen melkein kaikki alle vuoden sinkkuna olleet kuulostavat, että ei ole kovin kauan erosta kulunut.

Mitäs jos tekisit niin kuin itsestäsi tuntuu. Täältä ei saa yleensä kun täystyrmäyksiä. Tai voithan vaan istua sohvannurkassa ja antaa elämän lipua ohi, tekemättä ja tuntematta yhtään sen enempää.

Ei kannata. Kuten aiemminkin vastattu, oli lapsi tai eu, vastaeronnutta ei kannata ainakaan vakavassa mielessä deittailla. Jotain kevyttä hömppää joo.

Eron käsittely vie aikaa. Paljon aikaa. Vaikka välillä tuntuu, että on jo asian suhteen ok, kaikki käsitelty niin hetken päästä tilanne voi olla taas toinen toipuminen erosta aaltoilee.

Jos haluaa oikeasti kehittyä ja kasvaa ihmisenä, ottaa erosta opikseen on itselleen annettava aikaa työstää asiat.

Vielä kun soppaan lisätään lapsi. Lapset voivat aloittaa oman prosessointinsa vasta myöhemmin. Lapselle pitää antaa aikaa käsitellä ero. On vihoviimeinen asia toisen, pahimmassa tapauksessa kummankin vanhemman tuoda liian pian lapsen näytille uusi kumppani.

Lapsi kuitenkin on aina lojaali sille omalle vanhemmalle.

Itse en ainakaan ole vielä millään tavalla valmis suhteeseen, en ehkä koskaan. Ero laitettiin vireille jo loppu kesästä ja on siis selvä. Joskus ennen joulua jo latasin tinderin hetkeksi. Sitten alkoi ahdistamaan ja tuli järki päähän, poistin koko homman. Nyt aion olla aivan rauhassa yksin ja toipua todella rankasta erosta.

Eli, olisin todella varovainen vastaeronneiden suhteen. Etenkin kun yhtälössä lapsi/lapsia.

Vaikka kaikki sujuisi nyt hyvin, tulee aika, ehkä muutaman vuoden päästä kun edellisestä suhteesta mukana kulkeneet ongelmat lävähtävät esiin myös uudessa suhteessa. Koska ovat käsittelemättä.