Miten/millä selvisit masennuksesta?

lisää kokemuksia kaivattaisiin

Siitä lähtien olen syönyt masennuslääkkeitä ja nyt tuntuu siltä että auttavat, ei enää ahdista ja vituta koko ajan ja yölläkin saa nukuttua.

Terapialla ja lääkityksellä. Söin lääkkeitä alta vuoden, kävin terapiassa reilu kaksi. Tästä aikaa nyt kuutisen vuotta enkä ole enää masentunut tai tarvinnut lääkkeitä uudestaan.

Olen bipolaarinen ja masennun vakavasti (itsemurha ajatuksia haudon aina) parisen kertaa vuodessa. Lääkitystä en halua. Selviän sinnittelemällä läpi masennuspäivien.

En ollut kärsinyt lapsettomuudesta, en edes halunnut lapsia, koska ajattelin, että olisin maailman huonoin äiti. Kuitenkin kohta neljä vuotta, eli siitä lähtien, kun olin hyväksynyt yllätysraskauteni, olen ollut ilman ahdistuskausia ja itsetuhoajatuksia sekä itsetuhoista käytöstä. Kai minulla vihdoin on jokin syy pitää itseni elämässä kiinni. Aiemmin mikään ei ollut saanut minua tuntemaan, että olemassaolossani olisi mitään mieltä.



Huom. tämä oli oma kokemukseni, en suosittele raskaaksi hankkiutumista masennuksenhoitokonstiksi.

Toisella kerralla se auttoi, vaikka oli vasta suunnitelmissa. Luulen, että suuri apu oli siitä tunteesta, että uskalsi ja osasi tehdä jonkin ison päätöksen ja toimia sen mukaan.

pääsin vasta lukemaan uudet viestit.

Lisää tietenkin kaipaan..



Entä ne joilla lääkitys, oletteko lopettaneet käytön kun pahin on ohi vai joutuuko syömään aina?