Ehkäisyvalistus osasyy syntyvyyden laskuun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli paljon vähemmän vaatimuksia lapsiperhe-elämälle. Ei tarvittu omakotitaloa eikä autoja, lapsilla ei edes tarvinnut olla omaa huonetta, eikä lapsilla myöskään ollut harrastuksia vaan puuhasivat vaan ihan itsekseen jotain. Tämän vuoksi jo parikymppiset pystyivät tekemään lapsia hyvin pienillä taloudellisilla resursseilla.

Myös nuoruus loppui paljon aikaisemmin kuin nykyään. Boomerien aikaan nuoria olivat alle 20-vuotiaat, kun taas nykyisin nuoruus ulottuu 30v ikään asti. Ei siis edes oletettu, että esimerkiksi 27-vuotias vielä opiskelisi, bailaisi, matkustaisi ja muuten eläisi nuoruuttaan.

Totta. Juuri tästä syystä ympäristö estelee 20-vuotiaita lisääntymästä koska ajatellaan ettei heillä ole olosuhteet kunnossa (ja ei ehkä olekaan).

ap

Olet todellakin trolli. Miksi jatkat? Sinä tiedät, ettei ennenkään lastentekoa aloitettu kuin keskimäärin 25-vuotiaana, mutta jatkat keskustelua kuin aloituksesi olisi ollut totta. Miksi??

Unohda jo se mennyt aika. Sama se. Pointtini on silti pätevä: jos nuoria tsempattaisiin lastentekoon niin lapsia tehtäisiin enemmän. Ihan varmasti.

ap

Se tsemppaaminen tarkoittaa paljon rahaa ja lähellä asuvat, hyväkuntoiset isovanhemmat, joilla on aikaa ja jaksamista hoitaa vauvaa. Harmi vaan, kun ne isovanhemmat käyvät töissä ja heillä on jo nyt hoidettavinaan omat iäkkäät vanhemmat. Kenen selkänahasta sinä repisit eniten tukea teinivanhemmille?

Olet oikeassa. Haastava tilanne. En yritäkään antaa mitään ratkaisua. Selitän vain mistä se johtuu ettei lapsia hankita. Ja syy on se ettei biologinen lastentekoikä ja yhteiskunnan asettama lastentekoikä lainkaan kohtaa.

Ratkaisu vaatisi siis valtavaa yhteiskuntarakenteiden muutosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli paljon vähemmän vaatimuksia lapsiperhe-elämälle. Ei tarvittu omakotitaloa eikä autoja, lapsilla ei edes tarvinnut olla omaa huonetta, eikä lapsilla myöskään ollut harrastuksia vaan puuhasivat vaan ihan itsekseen jotain. Tämän vuoksi jo parikymppiset pystyivät tekemään lapsia hyvin pienillä taloudellisilla resursseilla.

Myös nuoruus loppui paljon aikaisemmin kuin nykyään. Boomerien aikaan nuoria olivat alle 20-vuotiaat, kun taas nykyisin nuoruus ulottuu 30v ikään asti. Ei siis edes oletettu, että esimerkiksi 27-vuotias vielä opiskelisi, bailaisi, matkustaisi ja muuten eläisi nuoruuttaan.

Totta. Juuri tästä syystä ympäristö estelee 20-vuotiaita lisääntymästä koska ajatellaan ettei heillä ole olosuhteet kunnossa (ja ei ehkä olekaan).

ap

Olisitko innoissasi, jos oma 19-vuotiaasi, vielä lukiossa tai ammattikoulussa opiskeleva lapsesi, kertoisi saavan lapsen saman ikäisen seurustelukumppanin kanssa?

No ei se maailmanloppu olisi. Jos häntä tuettaisiin kaikin tavoin niin varmasti selviytyisi.

ap

Miksi kirjoitat passiivissa "tuettaisiin"? Sinähän sen tuen joutuisit antamaan. Ottaisitko vauvan päiviksi ja öiksi luoksesi hoitoon, että vauvan vanhempi pystyy lukemaan pääsykokeisiin? Miten paljon rahallista tukea antaisit lapsellesi? Vai ottaisitko nuorenparin vauvoineen teille asumaan?

Passiivissa siksi että tukea tarvittaisiin monesta suunnasta, minun tuki yksin tuskin riittäisi.

Mutta mitä on lähipiirin lapsiperhe-elämää tullut seurattua niin eipä se tilanne paljoa parempi ole työikäisillä vanhemmillakaan. Koko ajan sielläkin on isät, äidit ja mummot lapsenlikkana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli paljon vähemmän vaatimuksia lapsiperhe-elämälle. Ei tarvittu omakotitaloa eikä autoja, lapsilla ei edes tarvinnut olla omaa huonetta, eikä lapsilla myöskään ollut harrastuksia vaan puuhasivat vaan ihan itsekseen jotain. Tämän vuoksi jo parikymppiset pystyivät tekemään lapsia hyvin pienillä taloudellisilla resursseilla.

Myös nuoruus loppui paljon aikaisemmin kuin nykyään. Boomerien aikaan nuoria olivat alle 20-vuotiaat, kun taas nykyisin nuoruus ulottuu 30v ikään asti. Ei siis edes oletettu, että esimerkiksi 27-vuotias vielä opiskelisi, bailaisi, matkustaisi ja muuten eläisi nuoruuttaan.

Totta. Juuri tästä syystä ympäristö estelee 20-vuotiaita lisääntymästä koska ajatellaan ettei heillä ole olosuhteet kunnossa (ja ei ehkä olekaan).

ap

Olisitko innoissasi, jos oma 19-vuotiaasi, vielä lukiossa tai ammattikoulussa opiskeleva lapsesi, kertoisi saavan lapsen saman ikäisen seurustelukumppanin kanssa?

No ei se maailmanloppu olisi. Jos häntä tuettaisiin kaikin tavoin niin varmasti selviytyisi.

ap

Tapahtuuhan tuota nykyäänkin. Tuntemani parikymppisenä lapsen saanut on hyvin reipas nuori äiti. Hän on suorittanut ammattitutkinnon lapsen syntymän jälkeen ja saanut työpaikan. Tietenkin kyse on yksittäistapauksesta, mutta ei se aina ole mikään onneton tapahtuma.

Niinpä. Siinä iässä kuitenkin voimia ja virtaakin on paljon enemmän.

Ihan jokainen tarvitsee lapsuudenkodin ja oman perheen aloittamisen välissä muutaman vuoden ajanjakson, jonka voi elää itselleen. Jos se jää välistä, se iskee sitten kolmekymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli paljon vähemmän vaatimuksia lapsiperhe-elämälle. Ei tarvittu omakotitaloa eikä autoja, lapsilla ei edes tarvinnut olla omaa huonetta, eikä lapsilla myöskään ollut harrastuksia vaan puuhasivat vaan ihan itsekseen jotain. Tämän vuoksi jo parikymppiset pystyivät tekemään lapsia hyvin pienillä taloudellisilla resursseilla.

Myös nuoruus loppui paljon aikaisemmin kuin nykyään. Boomerien aikaan nuoria olivat alle 20-vuotiaat, kun taas nykyisin nuoruus ulottuu 30v ikään asti. Ei siis edes oletettu, että esimerkiksi 27-vuotias vielä opiskelisi, bailaisi, matkustaisi ja muuten eläisi nuoruuttaan.

Totta. Juuri tästä syystä ympäristö estelee 20-vuotiaita lisääntymästä koska ajatellaan ettei heillä ole olosuhteet kunnossa (ja ei ehkä olekaan).

ap

Olisitko innoissasi, jos oma 19-vuotiaasi, vielä lukiossa tai ammattikoulussa opiskeleva lapsesi, kertoisi saavan lapsen saman ikäisen seurustelukumppanin kanssa?

No ei se maailmanloppu olisi. Jos häntä tuettaisiin kaikin tavoin niin varmasti selviytyisi.

ap

Miksi kirjoitat passiivissa "tuettaisiin"? Sinähän sen tuen joutuisit antamaan. Ottaisitko vauvan päiviksi ja öiksi luoksesi hoitoon, että vauvan vanhempi pystyy lukemaan pääsykokeisiin? Miten paljon rahallista tukea antaisit lapsellesi? Vai ottaisitko nuorenparin vauvoineen teille asumaan?

Passiivissa siksi että tukea tarvittaisiin monesta suunnasta, minun tuki yksin tuskin riittäisi.

Mutta mitä on lähipiirin lapsiperhe-elämää tullut seurattua niin eipä se tilanne paljoa parempi ole työikäisillä vanhemmillakaan. Koko ajan sielläkin on isät, äidit ja mummot lapsenlikkana.

Heillä on ainakin parempi rahatilanne. Kyllä sinun tuki riittää, kun huolehdit vauvasta pääosin itse.

Kyse siis pidemmiltään on siitä ettei porukka halua lapsia ja voivat valita olla tekemättä. Mielestäni ainostaan hyvä asia.

Nettikin vaikuttaa. Entisaikaan ei kerrottu synnyttämättömille kauhutarinoita synnytyksestä eikä lasten hoidon rasittavuudesta. Nyt netti huutaa näitä koko ajan ja vertaistuen nimissä julkaistaa kauhukuvia arvista ym. Ennen kerrottiin vain kuinka ihania lapset ovat ja että synnytys nyt vaan jotain, jonka "kaikki" joskus kokevat ja kuinka ihanaa sitten on saada vauva syliinsä. Nykyään paisutellaan ikäviä puolia.

Edelliset sukupolvet eivät todella tehneet lapsia parikymppisenä, sillä jo 70-luvun alussa eli yli 50v sitten keskim. synnytysikä oli 27v ja nyt 29v.

Ja hedelmällisessä iässä olevat naiset synnyttivät

esim 1973 n. 1.4 lasta ja nyt jotain 1.3 lasta

Voin alkaa synnytystalkoihin jos palkkani ja eläkkeeni pysyy koko ajan samana kuin kävisin töissä. Eli yli 4000€/kuussa kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olisin hyvin nuorena 20-22 vuotiaana tehnyt lapsia jos olisi ollut mies. Nykyään ajattelen etten halua lapsia ja terveyskin alkaa jo heiketä.

N26

Nimenomaan.

Mulla on miehenä sama kokemus. Muistan että ekan kerran jo 17-vuotiaana haaveilin lapsesta. Sit uudelleen 20-vuotiaana kun sain ekan tyttöystävän. Välillä haaveiltiin lapsesta yhdessä.

En missään nimessä kritisoi sitä että lapset hommataan vasta kun on opiskelut takana, löytyy työpaikka jne.

Mutta biologinen lisääntymisikä ja yhteiskunnan asettama lisääntymisikä ei vain kertakaikkiaan kohtaa! Silloin kun olisi lisääntymishaluja niin ei ole oikea aika.

Lasten hankkiminen on monesti "halu" joka myös menee ohi kun tulee ikää, tai sitten ei enää vanhempana pystytä saamaan lapsia. Itselläni ainakin mieli muuttui täysin 30 vuotta täytettyäni. En enää halunnutkaan lapsia toisin kuin silloin parikymppisenä tai vielä vaikka 25-vuotiaanakin.

Ihmisen aivojen tunnepuoli kehittyy 25 ikävuoteen asti. Sitten vasta on emotionaalisesti riittävän kypsä tekemään päätöksiä. Tottakai vajaalla järjellä tekee mieli tehdä mitä tunteet sanoo kulloinkin. Sitten kun tulee järkeä päähän niin mieli muuttuu ja se on veemäinen tilanne kun lapset tuli tehtyä tyhmänä kautena ja 30+ havahdut siihen että vihaat perheleikkejä eikä tippaakaan kiinnosta.

Useimiten sitä varmaan ollaan kuitenkin kiitollisia että tuli silloin tyhmänä nuorena hommattua lapsi/lapset, koska enää ei uskaltaisi. Mutta nyt kun ne siinä on niin ei kuitenkaan kadutakaan.

Moni rohkea päätös elämässä vaatii vähän tyhmyyttä ja naiiviutta että saa aikaiseksi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Nettikin vaikuttaa. Entisaikaan ei kerrottu synnyttämättömille kauhutarinoita synnytyksestä eikä lasten hoidon rasittavuudesta. Nyt netti huutaa näitä koko ajan ja vertaistuen nimissä julkaistaa kauhukuvia arvista ym. Ennen kerrottiin vain kuinka ihania lapset ovat ja että synnytys nyt vaan jotain, jonka "kaikki" joskus kokevat ja kuinka ihanaa sitten on saada vauva syliinsä. Nykyään paisutellaan ikäviä puolia.

Poikiminen oli naisen osa, ei sitä mitenkään valittu ja mietitty. Lapset tuli pakolla.

Oma isoäitini syntyi 1800-luvun lopulla. Hän meni naimisiin lähempänä kolmeakymppiä itseään nuoremman miehen kanssa. Esikoisen isoäiti sai 31-vuotiaana. Muistelen joskus Kaari Utrion haastattelussa kertoneen, että oli tavallista, että naiset oli ensin töissä tienaamassa rahaa ja avioituvat vasta kolmenkympin tienoilla. Mieskin valittiin itseä nuoremmista. Utrio on tutkinut paljon suomalaisten naisten historiaa.

Vierailija kirjoitti:

Nettikin vaikuttaa. Entisaikaan ei kerrottu synnyttämättömille kauhutarinoita synnytyksestä eikä lasten hoidon rasittavuudesta. Nyt netti huutaa näitä koko ajan ja vertaistuen nimissä julkaistaa kauhukuvia arvista ym. Ennen kerrottiin vain kuinka ihania lapset ovat ja että synnytys nyt vaan jotain, jonka "kaikki" joskus kokevat ja kuinka ihanaa sitten on saada vauva syliinsä. Nykyään paisutellaan ikäviä puolia.

Kyllä niitä synnytystarinoita kerrottin ihan pienten tyttöjen kuullen. Naiset suorastaan kilpaili, kenellä oli eniten kipuja ja kuka kesti parhaiten. Sellaiset naiset, jotka tarvitsivat synnytyksen jälkeen toipumisaikaa, haukuttiin surutta laiskoiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ehkäisyvalistuksesta huolimatta niitä lapsia syntyy näille joilla ei ole mitään edellytyksiä vanhemmiksi.

Suurin osa lapsista syntyy hyvätuloisille.

Ja hyvä niin. Hankkikoon ne joilla on varaa. Meillä on jo ihan tarpeeksi naapurini kaltaisia tapauksia, jotka pyöräyttää lapsen per vuosi. Akalla ei ole nuoresta iästä huolimatta enää edes hampaita, varmaan luukato vienyt nekin. Mitään tarjottavaa ei ole lapsille kun äiti on mt ongelmainen ja lasun valvonnassa. Silti lapsia väännetään nurkat täyteen.

Erittäin sairasta kun noi sairaat ikiliikkuja valtiot mandollistaa ton pelleilyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ehkäisyvalistuksesta huolimatta niitä lapsia syntyy näille joilla ei ole mitään edellytyksiä vanhemmiksi.

Suurin osa lapsista syntyy hyvätuloisille.

Niin? Liittyy nyt tähän miten?

Ok, voi olla että hypoteesini on väärä.

Ehkä ajatuskulku lähti lähinnä siitä omasta kokemuksesta, että silloin kun lapsihaluja oli, ne torpattiin. Nyt sitten keski-iän kynnyksellä lastentekoon yhtäkkiä kannustetaan (omassa ympäristössäni), mutta lapsihalut on jo ehtineet mennä ohi. Ja sinänsä hassua että tässä iässä sitä kannustusta tulee vaikka ei elämäntilanteeni ole häävi nytkään! Pienellä palkalla ja vähillä tunneilla, epävarmassa työllisyystilanteessa tässä mennään.

Olisiko opiskeluaikana hankittu vauva ollut huono juttu? En osaa sanoa. Olisi ainakin tullut tehtyä...

Vierailija kirjoitti:

Oma isoäitini syntyi 1800-luvun lopulla. Hän meni naimisiin lähempänä kolmeakymppiä itseään nuoremman miehen kanssa. Esikoisen isoäiti sai 31-vuotiaana. Muistelen joskus Kaari Utrion haastattelussa kertoneen, että oli tavallista, että naiset oli ensin töissä tienaamassa rahaa ja avioituvat vasta kolmenkympin tienoilla. Mieskin valittiin itseä nuoremmista. Utrio on tutkinut paljon suomalaisten naisten historiaa.

Yksilöllistä se on ollut vanhoinakin aikoina. Isoäitini syntyi 1912 ja sai esikoisensa 1932. Perheeseen syntyi vain kaksi lasta.

Ehkäisyvalistus ei todella ole syy syntyvyyden laskuun ja tämän päivän hedelmällisessä iässä olevat naiset synnyttävät siinä missä 70-luvulla eli noin 1.4 lasta. Ongelmana, ettei niitä synnytysikäisiä naisia ole riittävästi ja jotta syntyvyys halutaan nousuun, heidän pitäisi synnyttää 3-5 lasta.

Tätä ongelmaa ei ollut 70-90-luvulla kun synnytysikäisiä naisia oli paljon eli suuret ikäluokat ja 50-60-luvulla syntyneet naiset synnyttivät ja vauvoja syntyi paljon.

Näin yksinkertaista ja ilmiö on maailmanlaajuinen.

Vierailija kirjoitti:

Nettikin vaikuttaa. Entisaikaan ei kerrottu synnyttämättömille kauhutarinoita synnytyksestä eikä lasten hoidon rasittavuudesta. Nyt netti huutaa näitä koko ajan ja vertaistuen nimissä julkaistaa kauhukuvia arvista ym. Ennen kerrottiin vain kuinka ihania lapset ovat ja että synnytys nyt vaan jotain, jonka "kaikki" joskus kokevat ja kuinka ihanaa sitten on saada vauva syliinsä. Nykyään paisutellaan ikäviä puolia.

Höpsis. Ihanko oikeasti kuvittelet ihmisten eläneen pimennossa ja täysin tietämättöminä, kun ei ollut internettiä?

Eivät todella, se oli lehdistön kulta-aikaa ja jokaiseen kotiin tuli useampi aikakauslehti, sanomalehti ja kaksi kertaa päivässä ilmestyi iltapäivälehdet. Ja radio ja tv oli keksitty ja kirjat.

Ihan tavis perheeseen saattoi olla tilattu kymmenen lehteä ja lehtikioskeista ja katutelineistä ostettiin lisää. Ja junissa ja busseissa oli lehtimyyjät.

Syy on hyvin yksinkertainen eli Suomen ikärakenne, tosin se on maailmanlaajuinen.

Jos naiset synnyttäisivät eläkeiässä, pulaa ei olisi vauvoista, kun eläkeläisiä väestöstä on tällä hetkellä paljon.

Ongelma saattaisi tulla 30v päästä.

Vierailija kirjoitti:

Ok, voi olla että hypoteesini on väärä.

Ehkä ajatuskulku lähti lähinnä siitä omasta kokemuksesta, että silloin kun lapsihaluja oli, ne torpattiin. Nyt sitten keski-iän kynnyksellä lastentekoon yhtäkkiä kannustetaan (omassa ympäristössäni), mutta lapsihalut on jo ehtineet mennä ohi. Ja sinänsä hassua että tässä iässä sitä kannustusta tulee vaikka ei elämäntilanteeni ole häävi nytkään! Pienellä palkalla ja vähillä tunneilla, epävarmassa työllisyystilanteessa tässä mennään.

Olisiko opiskeluaikana hankittu vauva ollut huono juttu? En osaa sanoa. Olisi ainakin tullut tehtyä...

Olet AP tavallaan ihan oikeassa.

Jos tehtäisiin eläinkoe, jossa esim. rusakkonaaraat söisivät ehkäisypillereitä parhaassa lisääntymisiässään ja lisääntyminen sallittaisiin vasta myöhemmällä iällä niin tottakai rusakoiden määrä kääntyisi laskuun.

Tämähän on oikeastaan itsestään selvää. Minusta olet oikeilla jäljillä siinä, että ihmistenkin lisääntymistä voitaisiin lisätä jos vaikkapa työelämän aloittamisen keski-ikää saataisiin madallettua.