Isäksi vasten tahtoaan (yhden illan jutusta vs parisuhteessa)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävi näin, mies ei kyllä käyttänyt kondomia. Söin pillereitä ja tulin raskaaksi aivan liian nuorena, tosin olimme olleet avoliitossa jo 5 vuotta. Alkoi kauhea uhkailu ja painostus aborttiin miehen puolelta. En itsekään toivonut lasta, mutta ne raskaushormonit kukistivat vastarintani. En vaan voinut tehdä aborttia, vaikka kaiken järjen mukaan olisi pitänyt. Mies heitti minut ulos yhteisestä asunnostamme ja otti sinne toisen naisen samaan aikaan, kun olin aivan viimeisilläni raskaana. Se oli minulle kauhea shokki ja sain siitä fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka vaikuttivat raskauden kulkuun ja synnytykseen vakavasti. Jäin kuitenkin henkiin ja aloitettuani elämän yksinhuoltajana huomasin olevani todella onnellinen äitiydestä ja jopa erosta, mies oli paljastunut julmaksi ja itsekkääksi ihmiseksi. 

Kauheaa lapselle, millaisiin geeneihin ja maailmaan hänet pakotettiin, mutta kai sinun etusi sitten oli tärkein.

Aika törkeä kommentti, koskien lasta. Minusta äitinä voit tietysti olla mitä mieltä tahansa. Geeneissäni ei kai ole suuremmin vikaa, sillä minulla on akateeminen koulutus ja niin on kohta tällä lapsellakin, joka on myös urheilijana menestynyt ja olen hänestä suunnattoman ylpeä.

Loppujen lopuksi en joutunut kasvattamaan lasta yksin, sillä monia henkisesti aikuisia miehiä kiinnosti kovasti nuori, lapsirakas yh-äiti ja uuden parisuhteen löytäminen oli helppoa. Nyt lapsella on virallisestikin uusi isä ja sisaruksia. 

Aika törkeää sivuuttaa biologisen isän geenit vastauksessasi.

Miten niin törkeää? Eihän hän halunnut geenejään levittää, joten en niistä mainitse. Hänen koko panoksensa isyyteen jäi siihen siemennyshetkeen. Toinen mies oli isänä hänen lapselleen ja kasvatustyö ainakin onnistui loistavasti.  

Niin, ei hän geenejään halunnut levittää, joten hänen geeninsä päätyivät eteenpäin viattomalle.

Niin voi käydä kun harrastaa seksiä. Ilman kumia vielä. Nainen oli 22-vuotias, joten raskaus oli todennäköinen seuraus ennemmin tai myöhemmin. Mies oli vanhempi ja tämä oli jo hänen toinen "vahinkolapsensa".  Eikä tiedä kuinka monta naista oli tehnyt abortin tämän miehen jäljiltä.

Seksi on tosiaan aikuisille ja ikä ei ole mikään tae siitä.

Kukaan ei ole taaskaan lukenut aloitusta vaan jankkaatte vaan tuosta raskauden riskistä ehkäisyistä huolimatta, kun kukaan ei sitä kysynyt, se varmaan on selvä kaikille :D Pointti oli varmaan se miksi noissa aloituksen kahdessa eri tilanteessa mieheen / miehen valintoihin suhtautuminen on erilaista ulkopuolisen silmin. Ja tuo aspekti että miksi nainen on jälkeenpäin mieheltä yhtään mitään vailla (onko moraalisesti väärin) vaikka tietää että mies on tehnyt kaikkensa estääkseen raskauden ja vielä selvästi sanallisesti kertonut kantansa.

Eihän kukaan osta koiraakaan kumppanilleen jos tietää että tämän kanta on ettei missään nimessä halua. Saati valita jälkeen päin siitä miksi mies hoitaa koiraa niin vähän, vaikka tietää ettei sellaista ole elämäänsä halunnut ja on tehnyt asioita sen estämiseksi. Joo vähän huono vertaus mutta ymmärsitte varmaan näkökulman.

Itselläni särähtää aina korvaan se, että nainen on tiennyt että mies ei lasta halua, ja täten ottanut riskin että lapsi kasvaa isättömänä jos lapsen päättää pitää. Sitten jälkeen päin vaaditaan mieheltä tiivistä osallistumista ja apua ja rahaa elareiden lisäksikin. Mielestäni siinä menee raja, että yksin pitäisi sitten pärjätä lapsen kanssa jos sen valinnan on tehnyt, ketään ei voi pakottaa vanhemmaksi tai osallistumaan lapsen elämään jos ei halua.

Voi luoja sitä vihan määrää, jos asia sattuisi olemaan toisin päin, että lapsi kasvaisi miehen sisällä ja täten mies yksin päättäisi mitä vahinkotilanteessa tehdään. Naisen loppuelämä olisi miehen päätöksen armoilla. Varmasti olisi jo lait säädetty että naista ei voi pakottaa vanhemmaksi eikä elareita tarvi maksaa, se on yksilön päätös joka ottaa täyden vastuun pitäessään lapsen plää plää

Jos olisin naisena tuollaisessa tilanteessa että ehkäisyistä ja sopimuksista huolimatta päättäisin pitää vahingon, miettisin asian niin että onko MINULLA taloudellisesti varaa tarjota lapselle kaikki mitä haluan, ja omat tukiverkkoni. En todellakaan kehtaisin lypsää mieheltä rahallista osuutta ellei hän itse tarjoutuisi

Yleensähän se ongelma ei edes ole lopulta se ei-toivotun lapsen olemassa olo, vaan se ettei sen kyseisen henkilön kanssa ylipäätään olisi lasta halunnut, saati olla tekemisissä, sitä kautta supistuu suhde lapseen. Kun lapsi on aikuinen, tilanne on eri. Joskus äideille ei riitä eikä kelpaa eikö sovi mikään, vaikka varsin hyvin tietävät mikä on lähtökohta tilanteelle ollut. Tilanteet ovat niin erilaisia, ettei kannata tuomita ketään isiä, joka edes silloin tällöin tapaa lasta.

Turha tästä asiasta on täällä yrittää keskustella järkevästi. Täällä miehen seksin harrastaminen halutaan rajata selibaatin ja vasektomian välille.

Olen täysin samaa mieltä, isyys (siittäjä) ja vanhemmuus tulisi erottaa toisistaan. Jos äiti on vähävarainen, eikä pysty lasta yksin elättämään, kertakorvaus seksistä, ei elareita. Jos äiti pystyy lapsen yksin elättämään ja on päättänyt asian niin hoitaa, ei korvausta.

Vierailija kirjoitti:

Olisi vain reilua ja tasa-arvoista, että miehellä olisi mahdollisuus kieltäytyä isyydestä juridisesti. Mies voidaan pakottaa yhden illan jutun lapsen raha-automaatiksi eikä miehellä ole mitään oikeutta antaa lasta adoptioon omalta osaltaan vaikka hän haluaisi niin tehdä.

Olisi reilua ja tasa-arvoista jos naisella olisi mahdollisuus kieltäytyä äitiydestä juridisesti, jolloin isän olisi velvollisuus alkaa yksinhuoltaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole taaskaan lukenut aloitusta vaan jankkaatte vaan tuosta raskauden riskistä ehkäisyistä huolimatta, kun kukaan ei sitä kysynyt, se varmaan on selvä kaikille :D Pointti oli varmaan se miksi noissa aloituksen kahdessa eri tilanteessa mieheen / miehen valintoihin suhtautuminen on erilaista ulkopuolisen silmin. Ja tuo aspekti että miksi nainen on jälkeenpäin mieheltä yhtään mitään vailla (onko moraalisesti väärin) vaikka tietää että mies on tehnyt kaikkensa estääkseen raskauden ja vielä selvästi sanallisesti kertonut kantansa.

Eihän kukaan osta koiraakaan kumppanilleen jos tietää että tämän kanta on ettei missään nimessä halua. Saati valita jälkeen päin siitä miksi mies hoitaa koiraa niin vähän, vaikka tietää ettei sellaista ole elämäänsä halunnut ja on tehnyt asioita sen estämiseksi. Joo vähän huono vertaus mutta ymmärsitte varmaan näkökulman.

Itselläni särähtää aina korvaan se, että nainen on tiennyt että mies ei lasta halua, ja täten ottanut riskin että lapsi kasvaa isättömänä jos lapsen päättää pitää. Sitten jälkeen päin vaaditaan mieheltä tiivistä osallistumista ja apua ja rahaa elareiden lisäksikin. Mielestäni siinä menee raja, että yksin pitäisi sitten pärjätä lapsen kanssa jos sen valinnan on tehnyt, ketään ei voi pakottaa vanhemmaksi tai osallistumaan lapsen elämään jos ei halua.

Eihän ketään voikaan pakottaa osallistumaan lapsen elämään. Riittää, että maksaa elarit. Itse lasta ei tarvitse koskaan edes tavata, jos ei halua. Siihen ei voi kukaan pakottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mikä luottamuksen pettäminen se on jos tulee vahingossa ehkäisystä huolimatta raskaaksi?

Varmaan sellaisessa tilanteessa ainakin kyse sopimuksen rikkomisesta, jos pari on keskustellut, että mitä tehdään, jos ehkäisystä huolimatta nainen tulee raskaaksi ja mies on ilmoittanut ettei lasta missään nimessä halua ja nainen on ollut samaa mieltä ja kertonut tekevänsä abortin jos niin käy.

Vahinkoraskauden sattuessa nainen sitten haluaakin pitää lapsen, toisin kuin oli puhuttu.

Voi se mennä niinkin päin, että mies ei haluakaan aborttia vaan lapsen ja alkaa painostaa naista pitämään lapsen, vaikka nainen pysyy siinä alkuperäisessä kannassaan.

Ei ehkäisyn pettäminen ole kummankaan vika, ellei nyt sitten ole jotakin sabotaasia tehty. Tilanteeseen aiemmin sovitusta poikkeava reagointi on se ongelma. Ei kenelläkään ole oikeutta pakottaa ja painostaa naista aborttiin eikä lapsen pitämiseen, se pallo on nyt siellä päässä pelikenttää, vaikka strategia vaihtuisikin. Ymmärrettävää on, että sovitusta poikkeaminen ottaa päähän, toisen sanoihin ei ole voinut luottaa.

Täytyy olla täysin idiootti mikäli kuvittelee että tuollaisia sopimuksia voidaan tehdä, ja kokee tuossa tilanteessa tulleensa petetyksi, ja että toiseen ei voi luottaa. Mutta onpa hyvä että täällä on tämä keskustelu nyt, niin ainakin ne jotka täässä ketjussa luulivat typerinä että tuollaisia sopimuksia voi tehdä, tietävät nyt että ne ovat todella lapsellisia kuvitelmia.

Noihin yhden illan jutuissa sattuneisiin vahinkoihin en ota kantaa, se on niin iso kokonaisuus erikseen.

Mutta uskoisin että parisuhteessa olessa kumppanin sanaan lähtökohtaisesti luottaa. Eikö vain? Ei kukaan varmaan olisi parisuhteessa, jos et luottaisi kumppaniisi. Jos on sovittu että kumpikaan ei halua lapsia, ja että abortti on ehdoton valinta JOS joskus ehkäisyistä huolimatta vahinko kävisi, ja nainen toimiikin päin vastoin, ymmärrän täysin että erohan siinä on edessä. Luottamuksen menettämisen takia joo, mutta myös sen takia, että mies ei ole lasta elämäänsä halunnut, joten miksi jäädä asumaan siihen talouteen johon nainen on tuomassa lapsen. Kuulostaa häijyltä mutta niinhän se pelkistetysti on. Ikävää lapsen kannalta, mutta naisen valinta.

Kyllä niitä deittailevia ja seurustelevia sekä avoliitossa asuvia pariskuntia vaan on, jotka käyttävät ehkäisyä, ja ovat puhuneet juuri näin, että ei lapsia vaikka vahinko kävisi. Ja harrastavat sitä seksiä. Vai luuletteko tosiaan niin, että 25 v opiskelijapariskunta Matti ja Maija pitävät iltaisin toisiaan vain kädestä kiinni, koska on 2 % mahdollisuus että se kumi voikin joskus pettää? Kyllä minä veikkaan, että niitä pariskuntia on loppujen lopuksi aika vähän, jotka nuorena elävät sillä ajatuksella, että lapsi saa tulla jos on tullakseen :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi vain reilua ja tasa-arvoista, että miehellä olisi mahdollisuus kieltäytyä isyydestä juridisesti. Mies voidaan pakottaa yhden illan jutun lapsen raha-automaatiksi eikä miehellä ole mitään oikeutta antaa lasta adoptioon omalta osaltaan vaikka hän haluaisi niin tehdä.

Olisi reilua ja tasa-arvoista jos naisella olisi mahdollisuus kieltäytyä äitiydestä juridisesti, jolloin isän olisi velvollisuus alkaa yksinhuoltaaksi.

Naisillahan nimenomaan on tämä oikeus, abortilla voi halutessaan keskeyttää raskauden, syntymän jälkeen voi lapsen antaa adoptioon tai huostaan. Miehellä ei ole mitään näistä oikeuksista, vaikka kuinka olisi kumia käyttänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mikä luottamuksen pettäminen se on jos tulee vahingossa ehkäisystä huolimatta raskaaksi?

Kyseessä taisi olla se lillukanvarsi, jos on nimenomaan sovittu että JOS ehkäisy pettäisi, on ratkaisu ehdottomasti abortti, ja siihen yhteiseen sopimukseen on mies luottanut. Eli siis nainen muuttanut mieltään, voihan sitä siksikin kutsua. En itse luottaisi ainakaan enää toista kertaa

Ei tuollaisesta asiasta voi varmaksi sopia. Raskaus muuttaa naisen hormonitoimintaa. Ei nainen voi biologialleen mitään.

kyllä ihmisen pitää kyetä käyttämään järkeään,eikä syyttää hormoneita. Tuollaiset hormoniensa vallassa miten vain käyttäytyvät ihmiset eivät ole kovin luotettavia.

No tämä. Ai että ihmiset ovat tuuliviirejä, jotka menevät sen hetkisen fiiliksen mukaan pystymättä sopimaan tulevaisuudesta ja pitämään ne sanansa? Osa ilmeisesti on ja puheet sitten pelkkää turvetta. Ei takinkääntäjään voi enää luottaa, oli asia ihan mikä tahansa.

Joo on se kyllä jännä ettei mies muka pysty vastutstamaan hormoneitaan, vaan täytyy päästä lykkimään, vaikka tietää kyllä mitä siitä voi seurata. Kummallisia hormonien orjia ovat nuo miehet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mikä luottamuksen pettäminen se on jos tulee vahingossa ehkäisystä huolimatta raskaaksi?

Varmaan sellaisessa tilanteessa ainakin kyse sopimuksen rikkomisesta, jos pari on keskustellut, että mitä tehdään, jos ehkäisystä huolimatta nainen tulee raskaaksi ja mies on ilmoittanut ettei lasta missään nimessä halua ja nainen on ollut samaa mieltä ja kertonut tekevänsä abortin jos niin käy.

Vahinkoraskauden sattuessa nainen sitten haluaakin pitää lapsen, toisin kuin oli puhuttu.

Voi se mennä niinkin päin, että mies ei haluakaan aborttia vaan lapsen ja alkaa painostaa naista pitämään lapsen, vaikka nainen pysyy siinä alkuperäisessä kannassaan.

Ei ehkäisyn pettäminen ole kummankaan vika, ellei nyt sitten ole jotakin sabotaasia tehty. Tilanteeseen aiemmin sovitusta poikkeava reagointi on se ongelma. Ei kenelläkään ole oikeutta pakottaa ja painostaa naista aborttiin eikä lapsen pitämiseen, se pallo on nyt siellä päässä pelikenttää, vaikka strategia vaihtuisikin. Ymmärrettävää on, että sovitusta poikkeaminen ottaa päähän, toisen sanoihin ei ole voinut luottaa.

Täytyy olla täysin idiootti mikäli kuvittelee että tuollaisia sopimuksia voidaan tehdä, ja kokee tuossa tilanteessa tulleensa petetyksi, ja että toiseen ei voi luottaa. Mutta onpa hyvä että täällä on tämä keskustelu nyt, niin ainakin ne jotka täässä ketjussa luulivat typerinä että tuollaisia sopimuksia voi tehdä, tietävät nyt että ne ovat todella lapsellisia kuvitelmia.

No onhan se nainenkin silloin siinä ollut täysi idiootti kun on aiemmin tuota mieltä ollut ja noin luvannut :D Tottakai voi kuka tahansa luvata asioita, mutta se on sitte eri juttu pystyykö sitä pitämään tosipaikan tullen, osa pystyy ja osa ei. Osalla voi olla kyse äidinvaistosta, osalla syynä kyseenalaiset motiivit.

Seksi luvanvaraiseksi. Ensin pitäisi läpäistä älykkyys ja empatiakoe. Muille lelut ja oma käpälä saa riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mikä luottamuksen pettäminen se on jos tulee vahingossa ehkäisystä huolimatta raskaaksi?

Kyseessä taisi olla se lillukanvarsi, jos on nimenomaan sovittu että JOS ehkäisy pettäisi, on ratkaisu ehdottomasti abortti, ja siihen yhteiseen sopimukseen on mies luottanut. Eli siis nainen muuttanut mieltään, voihan sitä siksikin kutsua. En itse luottaisi ainakaan enää toista kertaa

Ei tuollaisesta asiasta voi varmaksi sopia. Raskaus muuttaa naisen hormonitoimintaa. Ei nainen voi biologialleen mitään.

kyllä ihmisen pitää kyetä käyttämään järkeään,eikä syyttää hormoneita. Tuollaiset hormoniensa vallassa miten vain käyttäytyvät ihmiset eivät ole kovin luotettavia.

No tämä. Ai että ihmiset ovat tuuliviirejä, jotka menevät sen hetkisen fiiliksen mukaan pystymättä sopimaan tulevaisuudesta ja pitämään ne sanansa? Osa ilmeisesti on ja puheet sitten pelkkää turvetta. Ei takinkääntäjään voi enää luottaa, oli asia ihan mikä tahansa.

Joo on se kyllä jännä ettei mies muka pysty vastutstamaan hormoneitaan, vaan täytyy päästä lykkimään, vaikka tietää kyllä mitä siitä voi seurata. Kummallisia hormonien orjia ovat nuo miehet.

Haha, jep! Miehet ovat sikoja kun hormoonien vallassa harrastavan sen kortsun kanssa seksiä, ja joskus jopa saattavat tilanteesta viattoman naisen raskaaksi. Kyllä miehen tulisi voida hillitä nuo hormoonit.

Jos taas nainen hormoonien vallassa myöskin harrastaa seksiä ja ottaa riskin raskaudesta, voi hän kuitenkin (hormoonien vallassa tai ei) tehdä abortin. Kyllä naisen pitäisi nyt vaan pitää se lapsi, kun on hormoonien vallassa mennyt seksiä harrastamaan. Housut jalkaan naisillekin niin ei niitä abortteja tule.

Vierailija kirjoitti:

Se ei ole tasa-arvoista että nainen päättää yksinään se tekeekö hän aborttia vai ei. Miehillä tulisi olla myös oikeus aborttiin.

Naiset siis nykyisin saa päättää yksinään sen joutuuko mies maksamaan elareita vai ei.

Lakeja pitäisi muuttaa niin että miehellä olisi myös oikeus aborttiin ja nainen jos ei aborttia tee niin miehellä ei olisi velvollisuuksia.

Suomi on epätasa-arvoinen ja miesvihainen maa.

Miehellä on oikeus omaan vartaloonsa, joten hän saa tehdä abortin mikäli tulee raskaaksi. Näin toimii tasa-arvo.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole taaskaan lukenut aloitusta vaan jankkaatte vaan tuosta raskauden riskistä ehkäisyistä huolimatta, kun kukaan ei sitä kysynyt, se varmaan on selvä kaikille :D Pointti oli varmaan se miksi noissa aloituksen kahdessa eri tilanteessa mieheen / miehen valintoihin suhtautuminen on erilaista ulkopuolisen silmin. Ja tuo aspekti että miksi nainen on jälkeenpäin mieheltä yhtään mitään vailla (onko moraalisesti väärin) vaikka tietää että mies on tehnyt kaikkensa estääkseen raskauden ja vielä selvästi sanallisesti kertonut kantansa.

Eihän kukaan osta koiraakaan kumppanilleen jos tietää että tämän kanta on ettei missään nimessä halua. Saati valita jälkeen päin siitä miksi mies hoitaa koiraa niin vähän, vaikka tietää ettei sellaista ole elämäänsä halunnut ja on tehnyt asioita sen estämiseksi. Joo vähän huono vertaus mutta ymmärsitte varmaan näkökulman.

Itselläni särähtää aina korvaan se, että nainen on tiennyt että mies ei lasta halua, ja täten ottanut riskin että lapsi kasvaa isättömänä jos lapsen päättää pitää. Sitten jälkeen päin vaaditaan mieheltä tiivistä osallistumista ja apua ja rahaa elareiden lisäksikin. Mielestäni siinä menee raja, että yksin pitäisi sitten pärjätä lapsen kanssa jos sen valinnan on tehnyt, ketään ei voi pakottaa vanhemmaksi tai osallistumaan lapsen elämään jos ei halua.

Sulle on jo vastattu useaan kertaan. Miestä eikä naista voi kumpaakaan pakottaa vanhemmaksi. 

Lapsen oikeus on saada elatusta vanhemmaltaan. 

Onko sulla nyt jotain epäselvää vielä tässä?

Vierailija kirjoitti:

Turha tästä asiasta on täällä yrittää keskustella järkevästi. Täällä miehen seksin harrastaminen halutaan rajata selibaatin ja vasektomian välille.

Olen täysin samaa mieltä, isyys (siittäjä) ja vanhemmuus tulisi erottaa toisistaan. Jos äiti on vähävarainen, eikä pysty lasta yksin elättämään, kertakorvaus seksistä, ei elareita. Jos äiti pystyy lapsen yksin elättämään ja on päättänyt asian niin hoitaa, ei korvausta.

Kyseessä on lapsen oikeudet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole taaskaan lukenut aloitusta vaan jankkaatte vaan tuosta raskauden riskistä ehkäisyistä huolimatta, kun kukaan ei sitä kysynyt, se varmaan on selvä kaikille :D Pointti oli varmaan se miksi noissa aloituksen kahdessa eri tilanteessa mieheen / miehen valintoihin suhtautuminen on erilaista ulkopuolisen silmin. Ja tuo aspekti että miksi nainen on jälkeenpäin mieheltä yhtään mitään vailla (onko moraalisesti väärin) vaikka tietää että mies on tehnyt kaikkensa estääkseen raskauden ja vielä selvästi sanallisesti kertonut kantansa.

Eihän kukaan osta koiraakaan kumppanilleen jos tietää että tämän kanta on ettei missään nimessä halua. Saati valita jälkeen päin siitä miksi mies hoitaa koiraa niin vähän, vaikka tietää ettei sellaista ole elämäänsä halunnut ja on tehnyt asioita sen estämiseksi. Joo vähän huono vertaus mutta ymmärsitte varmaan näkökulman.

Itselläni särähtää aina korvaan se, että nainen on tiennyt että mies ei lasta halua, ja täten ottanut riskin että lapsi kasvaa isättömänä jos lapsen päättää pitää. Sitten jälkeen päin vaaditaan mieheltä tiivistä osallistumista ja apua ja rahaa elareiden lisäksikin. Mielestäni siinä menee raja, että yksin pitäisi sitten pärjätä lapsen kanssa jos sen valinnan on tehnyt, ketään ei voi pakottaa vanhemmaksi tai osallistumaan lapsen elämään jos ei halua.

Eihän ketään voikaan pakottaa osallistumaan lapsen elämään. Riittää, että maksaa elarit. Itse lasta ei tarvitse koskaan edes tavata, jos ei halua. Siihen ei voi kukaan pakottaa.

Miksi elarit? Kerran saa pillua ja maksaa väkisin siitä 18 vuotta? Mikä järki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turha tästä asiasta on täällä yrittää keskustella järkevästi. Täällä miehen seksin harrastaminen halutaan rajata selibaatin ja vasektomian välille.

Olen täysin samaa mieltä, isyys (siittäjä) ja vanhemmuus tulisi erottaa toisistaan. Jos äiti on vähävarainen, eikä pysty lasta yksin elättämään, kertakorvaus seksistä, ei elareita. Jos äiti pystyy lapsen yksin elättämään ja on päättänyt asian niin hoitaa, ei korvausta.

Kyseessä on lapsen oikeudet.

Paskat.

Vierailija kirjoitti:

Noihin yhden illan jutuissa sattuneisiin vahinkoihin en ota kantaa, se on niin iso kokonaisuus erikseen.

Mutta uskoisin että parisuhteessa olessa kumppanin sanaan lähtökohtaisesti luottaa. Eikö vain? Ei kukaan varmaan olisi parisuhteessa, jos et luottaisi kumppaniisi. Jos on sovittu että kumpikaan ei halua lapsia, ja että abortti on ehdoton valinta JOS joskus ehkäisyistä huolimatta vahinko kävisi, ja nainen toimiikin päin vastoin, ymmärrän täysin että erohan siinä on edessä. Luottamuksen menettämisen takia joo, mutta myös sen takia, että mies ei ole lasta elämäänsä halunnut, joten miksi jäädä asumaan siihen talouteen johon nainen on tuomassa lapsen. Kuulostaa häijyltä mutta niinhän se pelkistetysti on. Ikävää lapsen kannalta, mutta naisen valinta.

Kyllä niitä deittailevia ja seurustelevia sekä avoliitossa asuvia pariskuntia vaan on, jotka käyttävät ehkäisyä, ja ovat puhuneet juuri näin, että ei lapsia vaikka vahinko kävisi. Ja harrastavat sitä seksiä. Vai luuletteko tosiaan niin, että 25 v opiskelijapariskunta Matti ja Maija pitävät iltaisin toisiaan vain kädestä kiinni, koska on 2 % mahdollisuus että se kumi voikin joskus pettää? Kyllä minä veikkaan, että niitä pariskuntia on loppujen lopuksi aika vähän, jotka nuorena elävät sillä ajatuksella, että lapsi saa tulla jos on tullakseen :)

Hyvä että luit keskustelun, ja tiedät nyt että tuollaisia sopimuksia ei voi tehdä, ts ne eivät päde missään, joten osaat ottaa tämän huomioon suhteissasi.