Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteen eteen tehtävä työ/parisuhde vaatii "työtä"
Kertokaahan nyt ikisinkulle mitä ihmettä tällä tarkoitetaan? Siis konkreettisesti, mitä se pitää sisällään?
N32
Kommentit (454)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä kohtaa, kun parisuhde tuntuu työltä, lienee aiheellista miettiä, onko suhteessa oikean henkilön kanssa. Huomioimisen ei pitäisi olla työlästä tai vaikeaa.
Tässä menee nyt huolella sekaisin parisuhteen työ, työläys ja se että suhde tuntuu työltä.
Hyvä suhde ei tunnu työltä tai työläältä, mutta silti sen eteen tehdään töitä.
Lukekaa enemmän ihmissuhde- ja psykologista kirjallisuutta, niin opitte sanojen eroja =)
Olen lukenut psykologista kirjallisuutta ja ihmissuhdepsykologiaa viimeiset parikymmentä vuotta. Kiitos vaan. Aivan. Tehdä työtä parisuhteen eteen. No minusta se työ on juuri keskusteleminen, huomioiminen, koskettaminen jne. Se, että parisuhteessa vuorovaikutuksesta ja hellyyden osoittamisesta puhutaan termillä työ saa jokapäiväisen kanssakäymisen kuulostamaan lähinnä rasitteelta sen sijaan, että kyse on yksi elämän suurimmista iloista ja lahjoista, jota ei pitäisi missään kohtaa ottaa itsestäänselvyytenä tai työprojektina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä kohtaa, kun parisuhde tuntuu työltä, lienee aiheellista miettiä, onko suhteessa oikean henkilön kanssa. Huomioimisen ei pitäisi olla työlästä tai vaikeaa.
Tässä menee nyt huolella sekaisin parisuhteen työ, työläys ja se että suhde tuntuu työltä.
Hyvä suhde ei tunnu työltä tai työläältä, mutta silti sen eteen tehdään töitä.
Lukekaa enemmän ihmissuhde- ja psykologista kirjallisuutta, niin opitte sanojen eroja =)
Olen lukenut psykologista kirjallisuutta ja ihmissuhdepsykologiaa viimeiset parikymmentä vuotta. Kiitos vaan. Aivan. Tehdä työtä parisuhteen eteen. No minusta se työ on juuri keskusteleminen, huomioiminen, koskettaminen jne. Se, että parisuhteessa vuorovaikutuksesta ja hellyyden osoittamisesta puhutaan termillä työ saa jokapäiväisen kanssakäymisen kuulostamaan lähinnä rasitteelta sen sijaan, että kyse on yksi elämän suurimmista iloista ja lahjoista, jota ei pitäisi missään kohtaa ottaa itsestäänselvyytenä tai työprojektina.
TÄMÄ. 👏🏼 Aamen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä kohtaa, kun parisuhde tuntuu työltä, lienee aiheellista miettiä, onko suhteessa oikean henkilön kanssa. Huomioimisen ei pitäisi olla työlästä tai vaikeaa.
Tässä menee nyt huolella sekaisin parisuhteen työ, työläys ja se että suhde tuntuu työltä.
Hyvä suhde ei tunnu työltä tai työläältä, mutta silti sen eteen tehdään töitä.
Lukekaa enemmän ihmissuhde- ja psykologista kirjallisuutta, niin opitte sanojen eroja =)
Olen lukenut psykologista kirjallisuutta ja ihmissuhdepsykologiaa viimeiset parikymmentä vuotta. Kiitos vaan. Aivan. Tehdä työtä parisuhteen eteen. No minusta se työ on juuri keskusteleminen, huomioiminen, koskettaminen jne. Se, että parisuhteessa vuorovaikutuksesta ja hellyyden osoittamisesta puhutaan termillä työ saa jokapäiväisen kanssakäymisen kuulostamaan lähinnä rasitteelta sen sijaan, että kyse on yksi elämän suurimmista iloista ja lahjoista, jota ei pitäisi missään kohtaa ottaa itsestäänselvyytenä tai työprojektina.
Puhutaan siis samasta asiasta. Mutta sellaisiakin ihmisiä on jotka samaan aikaa halveksuvat suorastaan vihamielisesti sanontaa työ parisuhteen eteen vaikka se tarkoittaa juurikin tuota mitä sanot.
Painotan tässä nyt tuota keskustelua jonka nostit esiin. Ihminen joka ei keskustele parisuhteessa rehellisesti omists, myös niistä vaikeista, tunteistaan ei ole rehellinen toiselle eikä itselleen.
Jos tätä epärehellisyyttä jatkaa vuosikausia niin kysymyksessä on aitoon parisuhteeseen kelvoton ihminen.
Itse pitäisin tuollaista valheellista ihmistä todella halveksettuvana yksilönä jos hän oman pitkäaikaisen epärehellisyytensä lisäksi vielä pettäisi ja syyttäisi omasta pettämisestään verhotusti kumppaniaan.
Ex aloitti aina tuon "parisuhde vaatii työtä" -hokemisensa, kun olin ilmoittanut haluavani erota. Miehen juominen ja elämänhallinnattomuus ajoivat minut aivan epätoivon partaalle, ja mies vain hoki, että rakkaus ja parisuhde vaativat työtä jota MINÄ en hänen mielestään ollut valmis tekemään. Se työ olisi ollut sitä, että minä mukaudun ja minä hyväksyn ja annan polkea itseäni miten vain. Huokaus.
Vierailija kirjoitti:
Ex aloitti aina tuon "parisuhde vaatii työtä" -hokemisensa, kun olin ilmoittanut haluavani erota. Miehen juominen ja elämänhallinnattomuus ajoivat minut aivan epätoivon partaalle, ja mies vain hoki, että rakkaus ja parisuhde vaativat työtä jota MINÄ en hänen mielestään ollut valmis tekemään. Se työ olisi ollut sitä, että minä mukaudun ja minä hyväksyn ja annan polkea itseäni miten vain. Huokaus.
Jos ihminen ei puhumisesta huolimatta laita juomistaan ja elämänhallintaansa järjestykseen niin silloin on hänen turha valittaa tuosta.
Minun kritiikki kohdistuu niihin jotka käyttävät tuota sanontaa että parisuhteen eteen ei koskaan pidä tehdä mitään työtä itse sellaisessa asiayhteydessä jolla pyrkivät perustelemaan omaa vastuutonta ja asiatonta käytöstään sillä että heidän ei pidä tehdä mitään suhteen vuoksi. Yleensä sellaiset ovat jotenkin viallisia jos heidän elämänhistoriaa katsoo. He eivät osaa eivätkä kykene rakastamaan ketään. Voivat kyllä olla hyvinkin taitavia puhumaan rakkaudesta pintatasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä kohtaa, kun parisuhde tuntuu työltä, lienee aiheellista miettiä, onko suhteessa oikean henkilön kanssa. Huomioimisen ei pitäisi olla työlästä tai vaikeaa.
Tässä menee nyt huolella sekaisin parisuhteen työ, työläys ja se että suhde tuntuu työltä.
Hyvä suhde ei tunnu työltä tai työläältä, mutta silti sen eteen tehdään töitä.
Lukekaa enemmän ihmissuhde- ja psykologista kirjallisuutta, niin opitte sanojen eroja =)
Olen lukenut psykologista kirjallisuutta ja ihmissuhdepsykologiaa viimeiset parikymmentä vuotta. Kiitos vaan. Aivan. Tehdä työtä parisuhteen eteen. No minusta se työ on juuri keskusteleminen, huomioiminen, koskettaminen jne. Se, että parisuhteessa vuorovaikutuksesta ja hellyyden osoittamisesta puhutaan termillä työ saa jokapäiväisen kanssakäymisen kuulostamaan lähinnä rasitteelta sen sijaan, että kyse on yksi elämän suurimmista iloista ja lahjoista, jota ei pitäisi missään kohtaa ottaa itsestäänselvyytenä tai työprojektina.
Puhutaan siis samasta asiasta. Mutta sellaisiakin ihmisiä on jotka samaan aikaa halveksuvat suorastaan vihamielisesti sanontaa työ parisuhteen eteen vaikka se tarkoittaa juurikin tuota mitä sanot.
Painotan tässä nyt tuota keskustelua jonka nostit esiin. Ihminen joka ei keskustele parisuhteessa rehellisesti omists, myös niistä vaikeista, tunteistaan ei ole rehellinen toiselle eikä itselleen.
Jos tätä epärehellisyyttä jatkaa vuosikausia niin kysymyksessä on aitoon parisuhteeseen kelvoton ihminen.
Itse pitäisin tuollaista valheellista ihmistä todella halveksettuvana yksilönä jos hän oman pitkäaikaisen epärehellisyytensä lisäksi vielä pettäisi ja syyttäisi omasta pettämisestään verhotusti kumppaniaan.
En nostanut missään vaiheessa esiin tunteista puhumattomuutta tai epärehellisyyttä kommunikaatiossa. Kommunikaatio on kahden kauppa ja avoimuus vaatii myös vastaanottavaisen kumppanin. Nostatko nyt halveksunnan kautta esiin omia traumojasi parisuhteista?
Ja huomionarvoista on se, että kummankin osapuolen täytyy tehdä työtä suhteen eteen. Yksi ei voi vain vapaamatkustella tai käyttäytyä huonosti, kun toinen yrittää ylläpitää suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen tarvitsee olla nalkuttamatta ja miehen lopettaa pahin sikailu.
Siis kummankin pitäisi pyrkiä eroon kusipäisyydestä? Aha.
Kyllä itse asiassa juuri näin, yksinkertaistettuna.
Jotenkin, kun näkee noita tuttujen kaatuneita ihmissuhteita, se tuntuu olevan monelle uskomattoman vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä kohtaa, kun parisuhde tuntuu työltä, lienee aiheellista miettiä, onko suhteessa oikean henkilön kanssa. Huomioimisen ei pitäisi olla työlästä tai vaikeaa.
Tässä menee nyt huolella sekaisin parisuhteen työ, työläys ja se että suhde tuntuu työltä.
Hyvä suhde ei tunnu työltä tai työläältä, mutta silti sen eteen tehdään töitä.
Lukekaa enemmän ihmissuhde- ja psykologista kirjallisuutta, niin opitte sanojen eroja =)
Olen lukenut psykologista kirjallisuutta ja ihmissuhdepsykologiaa viimeiset parikymmentä vuotta. Kiitos vaan. Aivan. Tehdä työtä parisuhteen eteen. No minusta se työ on juuri keskusteleminen, huomioiminen, koskettaminen jne. Se, että parisuhteessa vuorovaikutuksesta ja hellyyden osoittamisesta puhutaan termillä työ saa jokapäiväisen kanssakäymisen kuulostamaan lähinnä rasitteelta sen sijaan, että kyse on yksi elämän suurimmista iloista ja lahjoista, jota ei pitäisi missään kohtaa ottaa itsestäänselvyytenä tai työprojektina.
Puhutaan siis samasta asiasta. Mutta sellaisiakin ihmisiä on jotka samaan aikaa halveksuvat suorastaan vihamielisesti sanontaa työ parisuhteen eteen vaikka se tarkoittaa juurikin tuota mitä sanot.
Painotan tässä nyt tuota keskustelua jonka nostit esiin. Ihminen joka ei keskustele parisuhteessa rehellisesti omists, myös niistä vaikeista, tunteistaan ei ole rehellinen toiselle eikä itselleen.
Jos tätä epärehellisyyttä jatkaa vuosikausia niin kysymyksessä on aitoon parisuhteeseen kelvoton ihminen.
Itse pitäisin tuollaista valheellista ihmistä todella halveksettuvana yksilönä jos hän oman pitkäaikaisen epärehellisyytensä lisäksi vielä pettäisi ja syyttäisi omasta pettämisestään verhotusti kumppaniaan.
En nostanut missään vaiheessa esiin tunteista puhumattomuutta tai epärehellisyyttä kommunikaatiossa. Kommunikaatio on kahden kauppa ja avoimuus vaatii myös vastaanottavaisen kumppanin. Nostatko nyt halveksunnan kautta esiin omia traumojasi parisuhteista?
Ehkä tuo kommentoija puhui yleisellä tasolla tuollaisista ihmisistä.
-sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei se pitämättä pysy, saa mennä...
Voi vaan ihmetellä miten kusipäinen työkaveri käyttäytyy kotona parisuhteessa. Onko myös kotona kusipäää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä valuu hukkaan kirjoitti:
Väärät ihmiset yhdessä? Mitä se tarkoittaa?
Olen ollut enemmän tai vähemmän masentunut lähes koko yhdessäolon ajan, ainakin 2/3 osaa aikajanasta. Nykyään kun lapsetkin on opiskelemassa, sielu valittaa kun olen yksin. Yksinäinen olen ollut aikalailla koko elinikäni , koska en ole parhaimpia juttukavereita, vaan aika introvertti, mutta sitäkin luotettava ihminen. Tarvitsen läheisen ja luotettavan ihmisen lähelleni, jotta tunnen eläväni. En tutustu myöskään helposti uusiin ystäviin. Tilanne on tällä hetkellä tämä, että olen kauhean yksinäinen, miehelläni on aina jokin projekti meneillään tai harrastus johon uppoaa, jos hän on kotona hän istuu sohvalla ja toisessa kädessä aina kännykkä. Ei kuule puoliakaan mitä puhun, katse tiiviisti laitteeseen koko ajan. Kinastelemme myös paljon, ehkä juuri näiden ongelmien vuoksi.
Minulla usko löytää ystäviä tai joku vapaa-ajan ihmissuhde iän myötä on romahtanut. Ottaako käyttöön masennuspillerit vai mitä? Ollaanko väärät ihmiset vai onko vaatimuksia liikaa?
Väärät ihmiset yhdessä tarkoittaa sitä, että se mitä olette ei mene yhteen. Sinua ei kiinnosta miehesi projektit, jolloin voisitte tehdä niitä yhdessä ja siten jakaa sen intohimon tai miestäsi ei kiinnosta se, että sinä tulet mukaan hänen projekteihinsa, vaan hän tekee mielummin yksin tai jonkun muun kanssa. Ekstrovertit eivät halua olla introverttien kanssa, koska he tietävät kuinka introverttejä häiritsee ekstroverttien luonne ja oleminen.
Te kinastelette, koska olette koko ajaan eri mieltä, ette samaa mieltä. Eli kummankin mielestä toinen on väärässä.
Sanot olevasi masentunut. Toinen ehkä kokee sen negatiivisuutena ja se saattaa ärsyttää.
En tunne sinua, mutta kun luen tekstisi siitä mitä itse kirjoitat, voi vetää johtopäätöksen, että olet masentunut, introvertti joka kinastelee. Jonka usko parempaan tulevaisuuteen on kadonnut ja jolla ei ole ystäviä ja joka kokee tarvitsevansa asioita muilta, kuten luotetaan ystävän, jotta voi kokea elävänsä.
Kuvailet itseäsi näin ja ehkä miehesi näkee sinut juuri näin? Nyt ihmettelet miksei miehesi halua seuraasi? Miksi kännykkä kiinnostaa enemmän?
Nykyisin ihmiset haluavat muilta sitä, että nämä tuovat jotain positiivista heidän elämään tai he ovat mielummin yksin tai netissä. Niin kauan kun kuvauksesi ja todellisuus itsestäsi on se, ettei seurasi paranna kenenkään elämänlaatua tulet olemaan yksin. Aika jolloin riippakiviä kannettiin mukana on jo kauan sitten ohi.
Kysyt oletteko vääriä ihmisiä. Minun julma vastaukseni on, että onnellisessa parisuhteessa ei voi olla huonolla ominaisuuksilla varustettu. Kun molemmat puolisot ovat vain negatiivisia asioita ja ominaisuuksia, varsinkin suhteessa toiseen, niin parisuhde on pakostakin onneton. Kaksi yksinäisyyttä rakastavaa parisuhteessa ei ole ongelma, mutta jos vain toinen rakastaa yksinäisyyttä se on. Jos kumpikin rakastaa puhelimessa olemista se ei ole ongelma, mutta jos toinen ei, se on ongelma.
Sanoisin vielä, että introverttien on lähes mahdotonta löytää ystävyyssuhteita aikuisena. Ystävyys suhteet vaativat aikaa ja halua olla yhdessä ja sitä ei introverteillä ole, kun todella harvoin ja sitä on liian vähän, jotta läheisiä ystävyyssuhteita voi muodostua. Lähes kaikki introverttien ystävyyssuhteet juontavat alkunsa lapsuuteen tai nuoruuteen.
Kiitos ei työlästä suhdetta. Suhde työskentelyä vaativat pysyköön kaukana. Kamalaa jos suhde on kuin työsuhde ja jatkuvaa suorittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi, voi. Onko sitä pakko kommunikoida arjen pakollisia asioita enempää? Eikö tärkeintä parisuhteessa kuitenkin ole taloudellinen turva?
P.B. kirjoitti:
Voi, voi. Onko sitä pakko kommunikoida arjen pakollisia asioita enempää? Eikö tärkeintä parisuhteessa kuitenkin ole taloudellinen turva?
Ei paljon lohduta tuo taloudellinen turva kun se varakkaampi puoliso kokee ettei saa mitään tunnetasolla ja häipyy kuvioista.
P.B. kirjoitti:
Voi, voi. Onko sitä pakko kommunikoida arjen pakollisia asioita enempää? Eikö tärkeintä parisuhteessa kuitenkin ole taloudellinen turva?
Vakaus ja turva kaikilla osa-alueilla on tärkeää. Surkuhupaisinpia ovat koko elämänsä elämyksiä turvattomuuteensa hakevat hetkellisen mielihyvä hakijat.
Vierailija kirjoitti:
Voi vaan ihmetellä miten kusipäinen työkaveri käyttäytyy kotona parisuhteessa. Onko myös kotona kusipäää?
Kiva työkaveri voi olla kotona kusipää. Toiminee myös toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ei työlästä suhdetta. Suhde työskentelyä vaativat pysyköön kaukana. Kamalaa jos suhde on kuin työsuhde ja jatkuvaa suorittamista.
Kamalaa olisi valheellisuuteen ja rakkauden näyttelemiseen perustuva suhde. Sellainen on lähinnä tapasuhde ja valtasuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mielestäni täydellisyyttä huomioida toinen. Ihmissuhde, jossa toisen huomioiminen jopa unohtuu ja pitää pakottaa, on oksymoron. Koko tarkoitushan on olla läsnä ja vastata toisen tarpeisiin, miksi muuten olla ihmissuhteessa? No, joillain näköjään muita syitä.
Pelkkä omaehtoinen huomioiminen ei välttämättä. Puhut kuin toisen tarpeisiin vastaaminen olisi helppoa, tämä valitettavasti ei ole aina näin. Ihmiset muuttuu, tarpeet muuttuu, elämäntilanteet muuttuu.
Ihan puhumalla selviää tarpeet, ja ajan myötä toista on toki oppinut lukemaankin niin, ettei kaikkea tarvitse edes ääneen sanoa. Tottakai voin kirjoittaa vain omasta kokemuksestani, muilla omanlaisensa.
Näinpä. Ja sitä puhumista sanotaan pariterapiassa juuri työksi, mitä tehdään parisuhteen eteen :)
Jos tarvitsee terapiassa asti käydä opettelemassa puhumista, varmaan voi tuntuakin työltä. Ihan perusasia varmaan kuitenkin useimmille.
Niin minustakin se on valehtelua ja todella törkeää ja alhaista sellaista varsinkin jos sitä tekee ollen vuosikausia parisuhteessa ja avioliitossa. Näitäkin on somessa nähty.