Parisuhteen eteen tehtävä työ/parisuhde vaatii "työtä"
Kertokaahan nyt ikisinkulle mitä ihmettä tällä tarkoitetaan? Siis konkreettisesti, mitä se pitää sisällään?
N32
Kommentit (454)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan jaksanut parisuhteissa mitään "syväluotaavia keskusteluja".
Vältytpähän syvemmältä tunneyhteydeltä ja hyvältä parisuhteelta. Sekä kypsymästä aikuiseksi.
Ei se nyt noinkaan ihan ole. Jotkin pariskunnat vain ovat sen verran älykkäitä, että niin sanotusti tajuavat heti ja näkevät läpi. Ja vielä osaavat nauraa toisen lempeälle sarkasmille ennen kuin toinen on ehtinyt edes sanoa mitään. Näin meillä ainakin, kohta 20 vuotta jo.
Kommunikatio.
Kahdensuuntainen rehellinen hyvää tarkoittava kommunikatio on se työ, jota parisuhde tarvitsee.
*
Kommunikkaatio on, että kerrotaan mitä itse ajattelee ja kokee.
*
Kommunikatio on , että kuulee mitä toinen sanoo.
***
Tämä ei ole niin yksinkertaista kun miltä se kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan jaksanut parisuhteissa mitään "syväluotaavia keskusteluja".
Ilmankos puhutkin siitä monikossa.
Vierailija kirjoitti:
Ei sen eteen tarvitse hirveesti mitään tehdä, jos ei odota liikoja ja ole koko ajan vailla jotain. Se vaan soljuu ihan itsekseen ja välillä on sitä ja välillä tätä.
Miten tällainen muka voi naisen kanssa toimia? Hehän aina ovat vaatimassa jotain eikä voi vaan pelkästään olla.
Sen takia parisuhteet ei enää kestä kun naiset ei suostu suhteeseen/mieheen panostamaan
Minusta parisuhde on sitä, että on löytänyt todella hyvän tyypin ja ajan mittaan molemmat kasvavat henkisesti yhteiselon myötä. Kun on yhdessä nähty parempia ja huonompia aikoja, niin lopulta tuntee sen yhden ihmisen aika hyvin. Keskinäinen rakkaus mahdollistaa asioiden sanomisen kauniisti, joten puolisolta voi ottaa vastaan myös kovaa, mutta rakentavaa palautetta, koska ollaan niin läheisiä. Samalla saa tutustua erilaiseen maailmaan hänen kauttaan. On kiinnostavaa tuntea koko suku ja huomata samoja rakastettavia piirteitä puolison sukulaisissa. Jonain aikoina toinen on rasittava tai sietämätön, mutta niin on kaikki ihmiset joskus. Tämän yhden viat vaan on aika pieniä ja tunnet ne kaikki.
Esimerkiksi sitä että oppii sietämään sen ettei toinen halua ajatella siten että jäsentää kaiken päivän aikana tapahtuvan yhdeksi janaksi heti heräämisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vaatii työtä oppia sietämään sen puolison huonoja ja ärsyttäviä puolia. Niitähän on meissä kaikissa. Ja tosiaan tuo jatkuva toisen huomioon ottaminen voi olla aika raskasta myös.
Muuten komppaan, mutta ei tässä sitä
Toista erikseen miellytetä. Tässä eletään ja on luonnollista olla hyvä ihmiselle, jota arvostaa ja, jota rakastaa.
Enemmän vaatii energiaa olla ikävä.
Toki tässä sanotaan, jos harmittaa joku asia, mutta ei siinä ole tavoite loukata toista, vaan kertoa omaa kokemista. Tässä saa kehittyä.
Hyvinä aikoina ei vaadikaan työtä mutta mitä sitten kun eteen tulee työttömyys, vakavia sairauksia, läheisten kuolemia, stressiä työelämässä jne. Kun toinen ihminen ei olekaan enää se ihana ja helppo tyyppi ja sen kanssa pitäisi silti jaksaa mennä eteenpäin. Siinä kohtaa korostuu se, kyetäänkö asettumaan toisen asemaan, kyetäänkö kannattelemaan sitä omaa kumppania ja muuta perhettä, halutaanko puhua vaikeat asiat läpi vai lakaistaanko ne aina maton alle jne. Se jos mikä on työtä, nimim. siellä olleena ja erohan siitä tuli. Nyt viisaampana eteenpäin.
Täällähän oli kerran se yksi muija, mikä kirjoitti miten parisuhdetta yhden miehen kanssa on rakennettu. Hän toisti monta kertaa verbiä rakentaa, ja miten paljon siihen on käytetty aikaa ja vaivaa. Lopulta ilmeni, että siellä on piiritetty yhtä halutonta miestä kuukausitolkulla ja mies oli päästetty treffeille toisen naisen kanssa, mikä ei tätä parisuhteen rakentajaa tuntunut haittaavan. "Kuinka kauan tätä on rakennettu", "Me olemme niin kauan rakentaneet tätä". Kiinnostaisi tietää miten tuon arkkitehdin kävi, mutta hän sai yllättäen seurakuntaa ja sielunsiskoja. Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa parisuhteet, joita täytyy rakentaa koska se yleensä kertoo toisen osapuolen valtavasta kiinnostuksenpuutteesta.
En myöskään ymmärrä mistä töistä te puhutte parisuhteessa. Se joko toimii tai ei toimi, ei sitä tarvitse ottaa birkenauna.
Hei, kirjoitamme pienen porukan kanssa parisuhdeblogia. Mun mielestä parisuhde on kuin kukka, se vaatii säännöllistä kastelua pysyäkseen hengissä, sekä ajoittain myös lannoitusta eli jotain extraa, jotta molemminpuolinen arvostus säilyy. Kirjoittaja-kollegani Timo kirjoitti tämmöisen artikkelin tässä jokin aika sitten, joka sisältää kivoja vinkkejä siihen, mitä tehdä ihan vuositasolla parisuhteessa. Enjoy: https://onnellinenparisuhde.fi/parisuhteen-vuosikatsaus/
t. Ahjo
Heti kun parisuhde alkaa vaatia työtä tai hoitamista, minä lähden. Kun pitää jostakin, hänen kanssaan haluaa olla. Ei sen pitäisi työltä tuntua.
Ei sen eteen tarvitse hirveesti mitään tehdä, jos ei odota liikoja ja ole koko ajan vailla jotain. Se vaan soljuu ihan itsekseen ja välillä on sitä ja välillä tätä.