Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mistä tulee kuvitelma, että työttömien suurin ongelma olisi tekemisen puute?
20.04.2023 |
"Työttömiä pitää aktivoida."
Mistä tulee kuvitelma, että pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien suurin ongelma olisi tekemisen puute?
Kyllä meillä tekemistä on, mutta ei sellaista tekemistä, josta joku olisi valmis maksamaan käypää palkkaa.
On toki työttömiä, jotka kärsivät tekemisen puutteesta, mutta se menee useimmilla ohi, jos työttömyys jatkuu pidempään, tai on toistuvaa, koska ihmisellä on taipumus keksiä tekemistä itselleen.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Nopeasti ajateltuna voisi kuvitella työttömän pystyvän vaikka mihin. Mutta oikeasti jos kukaan ei vahdi eikä vaadi mitään niin ihminen taantuu. Samoin voi kyllä käydä pitkässä työsuhteessa tai pitkäaikaista stressiä aiheuttavassa työssä.
Ihminen taantuu, jos ei ole vapautta, mutta on vastuuta. Työttömänä taantuu vain se, joka ei ole vapaa päästään. Osa oppii itseohjautuviksi lopulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan riippuu siitä mitä tekemisellä tarkoitetaan. Se että harrastaa päivät pitkät, ei ole se aktiviteetti mitä tuollaisessa asiayhteydessä tarkoitetaan. Kaveri oli puoli vuotta työtön ja tosiaan tekemistä riitti, kun pelasi päivin öin. Mutta se nyt ei varmaan ole ihan sitä kunnollista tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Ei passiviselle ihmiselle työttömyys ole ongelma, jos rahapuoli on kunnossa, mutta aktiiviselle ihmiselle voi olla, kun on virtaa kehossa yli tarpeen.
Ihminen kaipaa kunnon aktiviteettia, on aina kaivannut, ja sitä ei työttömillä ole aina tarjolla.
Sotimaan voi toki lähteä maailmalle, niinkuin joku tekee tappaakseen tylsyyden, mutta sotiminen on hengenvaarallista aktiviteettia, joka voi sinänsä tappaa. No, ainakin pääsee eroon tylsyydestä.
En itse ole työtön, mutta silloin kun olin ( en saanut edes työmarkkinatukea koodaripuolisoni tulojen takia siihen aikaan, laki oli silloin niin, olin vastavalmistunut, en pitkäaikaistyötön), ihmettelin että mitä ihmettä nämä, joiden mielestä työttömänä voi vaan maata sohvalla, tekevät työkseen. Entä miten nämä ihmiset jaksavat sitten eläkkeellä, jos eivät keksi mitään tekemistä? Itsellä työ ainakin tiesi sitä, että muutamaa harrastusta piti vähentää. Alkaen jo 10 kilometrin aamulenkeistä, töihin menen kyllä kävellen, kun matka on kohtalaisen lyhyt, mutta ei se sitä korvaa. En minä edes telkkaria kovin hirveästi joutanut katsomaan. Kirjaston suurkuluttaja olin. Eikä kukaan tullut kotiin katsomaan että opiskelin kieliä, kansalaisopistossa iltakurssit oli myös sallittu. Uimassa tuli käytyä aamuisin ja vesijumpassa, kun uimahallikin oli aika lähellä. Sitten oli aikaa tehdä enemmän itse ja kaupassa oli aikaa miettiä hintoja. Ruisleipääkin tein itse, tosin en juuresta vaan siitä valmispussista. Kodin siivous ei stressannut kun oli aikaa siivota kunnolla. Tosin oli kaksi kouluikäistä lastakin, joten heidän kanssaankin oli tekemistä, pelailtiin lautapelejä yms ja käytiin koko perheenä kalastamassa ja retkeilemässä. Olin siis aikuisopiskelija ja ennen opiskeluja olin osa-aikainen yrittäjä. Silloin toisen lapsen sairauden kanssa oli sellainen elämäntilanne, että 8-16 työ olisi ollut haastava.
Sitten oli se tärkein: Työnhaku. Ei se ollut pelkkää hakemusten massapostaamista. Kyllä minä kävin läpi firmoja, mihin voisi laittaa avoimia hakemuksia, selvitin niiden taustoja ja vaikka tietty valmispohja oli, räätälöin jokaisen hakemuksen juuri firmaa tai hakemaani paikkaa kohti. Sain töitä. En siis ole enää työtön. Ensin sain määräaikaisen, jota itse asiassa olin hakenut jo opiskeluaikana mutta rekrytointi venyi. Siitä sitten suoraan tulin nykyiseen, jossa olen ollut monta vuotta ja tässä pysyn niin kauan kuin firma on pystyssä. Sitten kun ei ole, luultavasti jatkan yrittäjänä eläkeikään, pärjään kyllä vähemmilläkin tuloilla sen aikaa kun en oikein tarvitse mitään nykyään kovin usein.
Aktivointitoimet tarkoittavat ennen kaikkea ammatillisen osaamisen päivittämistä ja/tai työpaikkakulttuuriin sopeuttamista. Työtön voi toki viettää päivänsä katsellen Netflixiä, ulkoillen, somettaen, jne. mutta ei sillä tavalla tule työkykyä ylläpidettyä.
Vierailija kirjoitti:
Milleniaalina sanon nuorille että älkää sormeakaan heilauttako ennen kuin palkka on riittävä.
Miten näin typerällä kommentilla voi olla yli 60 yläpeukkua? Sinun ohjeesi siis esim. vastavalmistuneelle on, että jos ei töitä heti ole, niin makaamaan vaan. Jos kuluu puoli vuotta, eikä vieläkään näy töitä? Makaa vaan. Vuosi? Makaa vaan. Ja samalla toivota tervetulleeksi orastava syrjäytyminen, näköalattomuus, yksinäisyys ja masennusoireet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koomisimpia ovat nämä vuorokausirytmipuheet aamuvirkkuna :D
Kyseessä on jonkinlainen iltavirkkujen passiivisagressiivinen psykologinen manöveeri, jossa oma huonoksi koettu ominaisuus sijoitetaan toisiin.
Nousen kuuden-seitsemän aikaan myös viikonloppuisin, ja kolistelen.
Pysytte siinä rytmissä paremmin.
Mitä sitä viisikymppinen ikityötön nyt tekee?. Harrastaa liikuntaa, syö ravintoloissa, lukee kirjoja, moottoripyöräilee, länkyttää netissä, kaikkee tämmöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiempiin sukupolviin juuttunut (tai lyömällä iskostettu) uskomus. Vähän kuin astrologia. Eivätkä enää osaa mieltään muuttaa.
Moni työtön tekee sellaisia asioita, joista jollekin toiselle maksetaan palkaa, esimerkiksi taiteiden tai urheilun saralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin tuossa, että onko kyse rahasta tai jonkun työn tekemisestä?
Jos siivouksesta maksettaisiin 4 tonnia, niin sinne jonottaisi kaikki ja yhtäkkiä tuo työ, jota ei halua tehdä, olisikin sellainen jota halutaan tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Mietin tuossa, että onko kyse rahasta tai jonkun työn tekemisestä?
Jos siivouksesta maksettaisiin 4 tonnia, niin sinne jonottaisi kaikki ja yhtäkkiä tuo työ, jota ei halua tehdä, olisikin sellainen jota halutaan tehdä?
Tuo on monessa työssä ihan perusliksa ja siksi siellä viihtyykin vaikka se itse työ ei ketään kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näistä keskusteluista unohtuu aina töissä käyvät sossupummit, esimerkiksi lähes aina sairauslomilla lomailevat töissä käyvät tulevat jopa työttömiä kalliimmaksi, eli pahimmat pummit voivatkin olla "töissä olevia".
Vierailija kirjoitti:
Varmaan riippuu siitä mitä tekemisellä tarkoitetaan. Se että harrastaa päivät pitkät, ei ole se aktiviteetti mitä tuollaisessa asiayhteydessä tarkoitetaan. Kaveri oli puoli vuotta työtön ja tosiaan tekemistä riitti, kun pelasi päivin öin. Mutta se nyt ei varmaan ole ihan sitä kunnollista tekemistä.
Jotkut työlliset tekee harrastustaan työkseen, esim. käsityöläiset, jopa ammattipelaajat. Mutta työttömien kohdalla se tekeminen ei saa olla mukavaa, koska suurinosa työllisistä kuitenkin tekee töitä jotka ovat heistä vastenmielisiä, ja siksi he ovat sitä mieltä että kaikilla muillakin pitää olla töissä ja työttömänä puuhatessa kurjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aktivointitoimet tarkoittavat ennen kaikkea ammatillisen osaamisen päivittämistä ja/tai työpaikkakulttuuriin sopeuttamista. Työtön voi toki viettää päivänsä katsellen Netflixiä, ulkoillen, somettaen, jne. mutta ei sillä tavalla tule työkykyä ylläpidettyä.
Eli nöyryyttäminen, kiusaaminen ja riistäminen pupukurssien ja orjatöiden muodossa SOPEUTTAA työelämään. Selvä. 👀
Olen nyt hoitanut psyykkistä terveyttäni ulkoilemalla paljon. Töiden jälkeen en jaksaisi liikkua mihinkään. Silloin kun olin töissä niin nukuin illat ja viikonloput. Vuosia.
Minulla tekemisen puute on tullut töissä, ei koskaan työttömänä ollessa. Olen tehokas tekijä, enkä työpaikalla hääräile mitään asiaankuulumatonta, ja työssä, jossa tekemistä ei tule koko ajan lisää, vaan päivälle on tietyt tehtävät, minulle riittäisi 2/3 normaalista viikkotyöajasta. Silti työmaalla joutuu norkoilemaan 8 t/pv ja hulluus meinaa iskeä, kun yrittää keksiä itselleen jotain tolkullista tekemistä.
Työttömänä ollessa taas ei tahdo tunnit riittää päivissä. Luovalta ihmiseltä ei tekeminen lopu silloin kun sitä ei mitenkään rajoiteta. Jos vielä sattuu asumaan okt:ssa, varsinkin kesällä on runsaudenpulaa tekemisestä.
Että sori, oikkariprovo, metsään meni taas. Työttömyys ei ole = laiskuus, eikä työllisyys läheskään aina tarkoita, että ihminen olisi aktiivinen ja ahkera. Ei se, että käydään töissä aina tarkoita, että siellä tehtäisiin oikeasti tuottavaa työtä sen 8 tunnin edestä. Useinkaan näin ole, vaan aktiivinen työaika on paljon vähemmän kuin se, mistä tekijälle maksetaan. Joskus kyse on siitä, ettei tekemistä ole, mutta usein ihan vain laiskuudesta. Miksi rehkiä, kun palkka juoksee lusmuamallakin?
Vierailija kirjoitti:
Ei aktivoinnissa ole kyse siitä etteikö tekemistä olisi vaan siitä, että työtön pääsee "normaaliin" rytmiin kiinni. Kun menee pupukurssille tiettyyn aikaan ja sieltä pääsee pois tiettyyn aikaan niin on helpompi siirtyä säännölliseen työaikaan, toisin kuin jos viettää päivänsä tehden mitä lystää.
Kun aktivoinnit maksaa jo niin paljon että ne poistamalla saataisi kokoomuksen vaatimat säästöt ja ehkä ylikkin niin eikö tämä ole sitä hölmöläisten peiton jatkamista? Kun 170 000 on näissä toimenpiteissä niin rahaa palaa valtavia määriä. Työkokeilijoista maksetaan 9+11 euroa joka arkipäivä. Niitä on yli 100 000.
Sitten on kuntouttavat mihin tarvitaan tilat ja ohjaajat. Pupukurssit on ihan päiväkerhoja jotka nekin maksavat. Kun pelkkinä 9 eurosina ja työnantajille menevinä 11 eurosina kertyy vuodessa miljardin verran. Niin palkat, vuokrat hallinto siihen päälle niin aktivoinneille tulee jopa 2 miljardin hintalappu.
Miettikääpä oikeasti 2 miljardia valtion rahaa siihen että työttömille järjestetään mukatekemistä. Prioriteetit kohdallaan kun tuota ei leikata niin leikkuri iskee soteen, opetukseen, sosiaalitoimeen jne. Työttömien höpöhöpö aktivoinneista ei voi luopua vaikka yksin niillä saisi valtion budjetin korjattua. Sairasta mutta tämmöiset päättäjät meillä on.
Mulla ei ole työttömänä mitään ongelmaa elää normaalissa päivärytmissä, paljon suurempi ongelma oli töissä sopeutua epänormaaliin vuorokausirytmiin yövuoroissa.
Kukaan ei ole kuitenkaan huolissaan pelkkää yötyötä tai esim. kuppilassa tyyliin 18-04.30 tekevien rytmistä Eikä lukuisten yksin työtä tekevien sosiaalisista kontakteista. Esim. itse ole tänään nähnyt töissä kahta ihmistä koko päivänä. Olen pienen suunnittelutoimiston ainoa työntekijä ja tänään on oli poikkeus, että kävi yhteistyökumppani paikalla. Usein meillä käy vain joku urakoitsija ovella tuomassa tai hakemassa jotain. Olen lukuisia päiviä täysin yksin. Ketään ei kiinnosta minun sosiaalisten kontaktien puute. Tai kun tein toiminimellä töitä yksin kotona ilman työaikoja. Miksei kukaan ollut huolissaan?
Alue: Aihe vapaa
Näinpä. Olen itse työssäkäyvä, mutta pidän vähän tyhmänä ihmisiä, jotka eivät keksi tekemistä, jos joku ei ole käskemässä.
Itse olen ollut lyhyen jakson työttömänä vuosia sitten, eikä ollut ollenkaan tekemisen puutetta tai vaikeutta pysyä normaalissa vuorokausirytmissä. Miten sitä pikkulapsen äitinä edes voisi olla tekemättä mitään?