Onko se nirsoutta, jos ei halua alkaa tapailemaan kun ei ole kemiaa?
Kävin eilen treffeillä. Mies oli ok-näköinen, sopivan ikäinen, paperilla kaikkea mitä toivon. Mutta, ei värähtänyt mikään tunne missään. Eikä miehelläkään, ei pienintäkään hymynkaretta tai pilkettä silmäkulmassa.
Laitoin viestiä, että ei ole kemiaa. Mies on toista mieltä, on kiinnostunut ja jankkaa toisia treffejä. Mikä miehiä vaivaa??
Kommentit (70)
No ei tietenkään ole. Kuulostaa ärsyttävältä ripustautujamieheltä, estoon vaan jos kerran jo sanoit ettei nyt oikeen napannut.
Ihmiselle on hyvä olla nirso. Ei pidä huolia ketä vain.
Tuokin on iso huutomerkki että mies ei kunnioita mielipidettäsi. Eli hänelle kelpaa kuka vain. Ei hyvä.
Ei kannata tuhlata teidän kummankaan aikaa jos sua ei vaan kiinnosta.
Ei tietenkään ole. Jankuttaja estoon.
Kiltti mies kirjoitti:
On nirsoitta. Vasta useiden seksikertojen jälkeen voi tietää onko kemiaa. Ei yhden treffien perusteella voi tietää onko kemiaa. Ekat treffit on tunnustelua ja ei voi antaa pakkeja tylysti vaan pitää tutustua useiden treffien ajan. Naiset on kyllä tyhmiä voi että. Joku linnakundi olisi saanut sinut heti kiimaiseksi ja tavis miehelelle sanot että ei ole kemiaa.
Ihminen tietää muutamassa sekunnissa onko toinen seksuaalisesti kiinnostava vai ei. Livetapaamisessa siis. Niin ne feromonit toimivat.
Liiallisen nirsouden taustalla on usein mielenterveysongelmia.
Nirsoutta ei ole se jos havaitsee että ei ole kemiaa kun henkilön on tavanut avoimin mielin.
Nirsoutta taas on se että päättää jo etukäteen että kemiaa ei voi olla koska se henkilö on vaikka liian lyhyt, väärässä ammatissa tai jotain muuta vastaavaa.
No miten helposti sitten yleensä ihastut? Jos tapaat sata ja kukaan ei viehätä, olet nirso. Nirsoutta on turha moralisoida, parisuhteen houkuttavuus on varsin alhainen sinkkuelämään verrattuna muutenkin nykyään. Kyllä siinä täytyy olla vetovoimaa ja paljon, että ihan tuntematon treffikaveri toivotetaan tervetulleeksi elämään.
Vierailija kirjoitti:
No miten helposti sitten yleensä ihastut? Jos tapaat sata ja kukaan ei viehätä, olet nirso. Nirsoutta on turha moralisoida, parisuhteen houkuttavuus on varsin alhainen sinkkuelämään verrattuna muutenkin nykyään. Kyllä siinä täytyy olla vetovoimaa ja paljon, että ihan tuntematon treffikaveri toivotetaan tervetulleeksi elämään.
Tuollainen asenne johtaa yksinäisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Liiallisen nirsouden taustalla on usein mielenterveysongelmia.
Jos tämä olisi totta, niin parempihan se olisi sitten olla valikoiva etteivät ongelmat pahene. Huono suhde ei tee ketään terveemmäksi, päinvastoin.
Se että itse koen orastavaa ihastusta, ei riitä. Minun tulee kokea ja havaita, että mies kokee samaa. Varmaan jotain autisteja nää, jotka ei näytä kiinnostustaan mitenkään.
Kannattaa lukea hesarista hyvä juttu parisuhteista. Siinä sanotaa, että toimiva parisuhde vaatii työtä, ei mitään kemiaa.
Vierailija kirjoitti:
Se että itse koen orastavaa ihastusta, ei riitä. Minun tulee kokea ja havaita, että mies kokee samaa. Varmaan jotain autisteja nää, jotka ei näytä kiinnostustaan mitenkään.
Yksinäisyys pahentaa enemmän ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten helposti sitten yleensä ihastut? Jos tapaat sata ja kukaan ei viehätä, olet nirso. Nirsoutta on turha moralisoida, parisuhteen houkuttavuus on varsin alhainen sinkkuelämään verrattuna muutenkin nykyään. Kyllä siinä täytyy olla vetovoimaa ja paljon, että ihan tuntematon treffikaveri toivotetaan tervetulleeksi elämään.
Tuollainen asenne johtaa yksinäisyyteen.
Mitä vikaa yksinolossa on, siis jos kumppania ei etsitä hinnalla millä hyvänsä? Ei nykyään tarvitse kulkea ties mikä hamppari käsipuolessa, kunhan vaan olisi joku.
Vierailija kirjoitti:
Kiltti mies kirjoitti:
On nirsoitta. Vasta useiden seksikertojen jälkeen voi tietää onko kemiaa. Ei yhden treffien perusteella voi tietää onko kemiaa. Ekat treffit on tunnustelua ja ei voi antaa pakkeja tylysti vaan pitää tutustua useiden treffien ajan. Naiset on kyllä tyhmiä voi että. Joku linnakundi olisi saanut sinut heti kiimaiseksi ja tavis miehelelle sanot että ei ole kemiaa.
Ihminen tietää muutamassa sekunnissa onko toinen seksuaalisesti kiinnostava vai ei. Livetapaamisessa siis. Niin ne feromonit toimivat.
Nainen haluaa pahis miestä muutamassa sekunnissa eikä tarvii olla kemiaa edes.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten helposti sitten yleensä ihastut? Jos tapaat sata ja kukaan ei viehätä, olet nirso. Nirsoutta on turha moralisoida, parisuhteen houkuttavuus on varsin alhainen sinkkuelämään verrattuna muutenkin nykyään. Kyllä siinä täytyy olla vetovoimaa ja paljon, että ihan tuntematon treffikaveri toivotetaan tervetulleeksi elämään.
Tuollainen asenne johtaa yksinäisyyteen.
Mitä vikaa yksinolossa on, siis jos kumppania ei etsitä hinnalla millä hyvänsä? Ei nykyään tarvitse kulkea ties mikä hamppari käsipuolessa, kunhan vaan olisi joku.
Niinpä, ja yksinolo ja yksinäisyys on eri asia. Ja eihän sinkkuus tarkoita etteikö voisi olla muita ihmissuhteita. En minä ole yksinäinen vaikka ei olekaan kumppania, vaan oikein tyytyväinen elämääni.
Muutama deitti tässä viime aikoina takana: eka löytyi Instasta, todella komea ja hyväkroppainen, hauskakin tavallaan mitta ei kemiaa. Sängyssäkin käytiin mutta ei siinä tullut sellaista tunnetta, että pitäisi jatkaa näkemisiä muutaman kerran jälkeen.
Nyt sitten Tinderistä löytyi todella huumorintajuinen ja symppis mies. Kaksi kertaa tavattu ja kolmas huomenna ja kyllä siinä oli heti ekojen treffien ensimmäisten 3 sekunnin aikana fiilis, että wau. On oikein kivan näköinenkin mutta ei mikään kiiltokuvamies.
Joidenkin kanssa on kemiaa ja joidenkin kanssa ei, vaikka olisi ulkoisesti kuinka täydellinen
On parempi olla yksin kuin sellaisen kanssa, josta ei oikeasti pidä ja halua. On positiivinen asia, että pystyy tunnistamaan sen, että kemiaa ei ole. Suhteeseen ei pidä ikinä suostua vain jonkun mieliksi.
Ei ole nirsoutta.