Miten saisin nätisti junailtua niin, ettei koko miehen suku tule meille joulua viettämään?

Tuskin kukaan kutsumatta tulee, vai?

Enkä nimenomaan halua tylysti ilmoitella mitään, vaan haluaisin hoitaa asian jotenkin loukkaamatta.

Vierailija:

Tuskin kukaan kutsumatta tulee, vai?

Se kuuluu aikuisuuteen, että pystyy tekemään oman perheen hyvinvoinnin turvaavia ratkaisuja siitä huolimatta, että saattaa loukata jotakuta. Et millään voi elää koko elämääsi niin, että kukaan ei loukkaannu. Aloita nyt!



Mieti, millä rajoituksilla olisit valmis ottamaan heidät teille kylään. Ja sitten MIEHESI kertoo heille ne rajoitukset. Vieraathan ovat miehesi sukua.

Eli tee niin kuin minä. Älä koskaan tarjoa mitään vieraille. Lähde omille teillesi kun vieraat tulee jne...Sanot vaan, että " oo niinkuin kotonas" ja tarkoita myös sitä. Älä kiinnitä mitään huomiota vieraisiin. Kyllä se siitä. Kohta sua ei tuu kattoon kukaan.

Sosiaalisesti taitava ihminen hoitaa tämmöiset jutut vähän fiksummin kuin tylysti töksäyttämällä. Eikä mulla ole sinänsä mitään syytä olla puolustuskannalla, eivät he meillä ole väkisin tunkemassa, vaan kyse on enemmän väärinkäsitysten summasta. Halusin vain vinkkejä, miten asian voisi hoitaa fiksusti. ap

Vierailija:

Se kuuluu aikuisuuteen, että pystyy tekemään oman perheen hyvinvoinnin turvaavia ratkaisuja siitä huolimatta, että saattaa loukata jotakuta. Et millään voi elää koko elämääsi niin, että kukaan ei loukkaannu. Aloita nyt!

Mieti, millä rajoituksilla olisit valmis ottamaan heidät teille kylään. Ja sitten MIEHESI kertoo heille ne rajoitukset. Vieraathan ovat miehesi sukua.

ja teidän lapset kaipaavat tavallista enemmän rauhaa jostain syystä...

Mutta en vaan haluaisi että ne kaikki tulee meille yhtäaikaa ja just jouluksi. Muuten ne kaikki ihmiset on meille erittäin tervetulleita. ap

Vierailija:

Eli tee niin kuin minä. Älä koskaan tarjoa mitään vieraille. Lähde omille teillesi kun vieraat tulee jne...Sanot vaan, että " oo niinkuin kotonas" ja tarkoita myös sitä. Älä kiinnitä mitään huomiota vieraisiin. Kyllä se siitä. Kohta sua ei tuu kattoon kukaan.

Vaan haluamme viettää joulun omassa kodissamme, ja sanoimme että ovat toki tervetulleita meille. Tämä koski tietysti automaattisesti myös mieheni kotonaan asuvia sisaruksia (2 kpl). Jotenkin nyt kaikki ovat käsittäneet että meille on kutsuttu koko suku. ap, joka EI halua anopin järkkäämää joulua, vaan kerrankin järkätä sen itse, oman oerheen kanssa, ja ehkä luoda vihoin omia jouluperinteitä.

Tai sitten tylysti ilmoitat juuri joulun alla, että lapset ovat sairastuneet ja saavat miettiä joulunsa uusiksi viime hetkellä eli ns. valkoinen valhe, ei kyllä kovin kivaa mielestäni.

että on kutsuttu?? Oletko kutsunut vai et? En nyt ymmärrä.

niin miten hän on tuossa tilanteessa? Kotiin on tunkemassa kutsumattomia vieraita ja hän kyselee täällä neuvoja?



Sosiaalisesti taitava ihminen tietää, keitä on kotiinsa kutsunut ja keitä ei...

Mä en pysty edes hankkimaan sellaista " tervetuloa" eteisen mattoa, että kukaan ei oikeasti luulisi olevansa tervetullu meille.

Ei olisi kannattanut sanoa sitä valkoista valhetta (että kaikki ovat tervetulleita meille). Nyt on maito kaatunut eikä sitä enää saa takaisin kannuun.



Miehesi voisi kyllä yrittää. Jos hän on sosiaalisesti taitava, hän pystyy selittämään tilanteen vanhemmilleen ja nämä sitten suvun vanhimpina vaikuttavat miehesi sisaruksiin. Hän voisi sanoa, että on huolissaan jaksamisestasi ja tilojen riittävyydestä ja siitä, että vanhemmat häiriintyvät kun lapsia on niin paljon ahtaassa tilassa (sillä ahdashan tulee isostakin talosta kun siellä on enemmän vieraita kuin kotiväkeä).

että mies selittäisi anopille, että " jaksamiseni" takia perhejoulu ei onnistukaan meillä. Siitä saisin kuulla takulla seuraavat 30 vuotta ja samaten vertailua siitä, miten kaikki olisi anopilta kyllä onnistunut jne. jne.



Me ollaan vietetty joulut kotona aina, joulupäivänä käyty toisaalla ja tapanina toisaalla. Mikä siinä on niin vaikeaa?

Nyt täytyy ehkä vain kärsiä, tuleehan niitä uusia jouluja.

tapania.



Mä varmaan hoitaisin käytännössä asian niin, että soittaisin ja sanoisin, että alan tässä vähän suunnitella jo joulun laittoa ja tuli mieleen varmistaa, että tulettehan meille sitten tapanina. Jos/kun anoppi ihmettelee että eikös jo aattona, niin sanoisin että ei kai... en minä niin ollut ymmärtänyt, onkos se mies nyt jotenkin sekoittanut asioita? Ja selittäisin vielä vaikka että lapset ovat kuitenkin aaton niin täpinöissään, että on mukavampi olla vain oman perheen kesken ja joulupäivän haluatte sitten kaikki vähän rauhoittua. Eli ihan rehdisti selität, että teille sopisi paremmmin että tulevat vain päiväksi mutta samalla ovelasti naamioit koko jupakan väärinkäsitykseksi :-)

mut mä teen niin, että syötän miehen suvun itsenäisyyspäivänä, siis puuroa ja soppaa ja pitkän kaavan mukaan kahvit. Sitten katsotaan yhdessä linnan juhlat.



Joulunpyhinä anoppilassa sitten vain pyörähdetään, ja ollaan mun kotona sitten vähän kauemmin. Tämä siksi, että muuten pyhinä ei ehditä olla kotona ollenkaan, jos pitää kyläillä lasten molemmissa mummuloissa pitkän kaavan mukaan!

Joku tuossa kirjoittikin itsenäisyyspäivästä: mitä jos muuttaisit kutsun itsenäisyyspäiväksi?

Koska te kasvatte aikuisiksi.

Itse järjestin pari sukujoulua ja sitten päätin, että haluan itsekin nauttia joulusta. Sanoin miehelle, että jos haluaa sukunsa kanssa viettää joulun niin ihan vapaasti vain. Minä lasten kanssa lähden sitten tunturihotelliin jouluksi lepäämään.

Olemme viettäneet ihanaa ja rauhaisaa joulua sen jälkeen oman perheen kesken.

Anoppi kait kakoi aikansa ja soitteli parina jouluna itkuisia puheluita kun kukaan ei hänestä välitä. Mies siihen sanoi, että hänelle on vaimonsa jaksaminen tärkeämpää. Kun on monta pientä lasta ja raskas vuorotyö, ei jaksa enää joulua uhrata sukulaisten takia.

Anoppi on soppansa niellyt ja sillä selvä.